Palvelut karkaa vielä kauemmaksi. Ei saa enää hoitoa akuutisti. Kyyjärvellä asuvien lääkäripalvelut siirtyvät Jyväskylään asti.

Jämsän kohdalla kaikkien muiden kuin yhden toimipisteen lopetus osuisi pahiten lapsiperheisiin, työssäkäyviin, autottomiin, paljon palveluja käyttäviin. Eli oikeastaan kaikkiin. Pitkien välimatkojen ja huonokuntoisten teiden kaupungissa nämä suunnitelmat aiheuttavat hirvittävän määrän ongelmia.

Epäinhimillistä toimintaa karsia olemassa olevat palvelut noin monesta "isohkostakin" paikasta pienistä puhumattakaan.

Ks ed.

Entistä vaikeampi päästä hoitoon autottomien sekä vanhusten. Voi tietenkin ajatella, että omaiset auttavat, kuskaavat, mutta kuinka saada vapaata työpaikalta, aika monet vanhukset ovat yksin ja omaiset kaukana. Entistä nihkeämmin hoidatetaan omia sairauksia ja varsinkin ne väestöryhmät, joissa näitä pitkäaikaissairauksia on paljon. Kelatakseja ei ole riittävästi ja palvelu toimii huonosti. Ihmisiä jätetään suorastaan heitteille.

Liian karsittu malli, ei kohtele alueen asukkaita oikeudenmukaisesti.

Lisää haja-asutusalueiden ihmisten eriarvoisuutta suhteessa kasvukeskuksiin.

Siinä missä 1. vaihtoehto on kivulias, on tämä vaihtoehto palveluiden yhdenvertaisen saavutettavuuden osalta jo mahdoton hyväksyä. Lausuntomateriaaleissa ilmoitetut matka-ajat ja julkisen liikenteen yhteydet ovat täysin epärealistisia ja tuntuvat lähes pilkanteolta maakunnan reuna-alueilla asuvaa väestöä kohtaan. Esitettyjen tietojen ja verkosta löytyvien bussiaikataulujen pohjalta iäkkäiden vanhempieni viimeisin käynti päivystyksessä suunnitelman 2. mukaisella alueella olisi vaatinut 25 km taksimatkan bussipysäkille, 40 km bussimatkan, pysäkiltä lyhyen taksimatkan terveyskeskukseen, yli viiden tunnin jonotuksen ja sitten saman kulkemisen takaisin päin (bussin missaamalla 1,5h odotusta lisää). Jos olisi kyseessä kauempana sijaitseva iltapäivystys, ei olisi edes mahdollista palata saman vuorokauden puolella julkisella liikenteellä. Fyysisen rasituksen lisäksi tällaiset matkojen ketjuttamiset vaativat jo aika etevää organisointia sairastavalta ihmiseltä.
Mikäli nämä ns. uudistukset toteutuvat, hakeutumista terveydenhuollon palveluihin viivytellään jatkossa pidempään ja sairastutaan lisää niillä alueilla, joilla sairastavuus on hyvinvointialueen korkeinta jo ennestään. Erityisen haavoittuvaan asemaan joutuvat ajokortittomat pienituloiset ihmiset, siis ryhmä, jossa yksin asuvien, iäkkäiden ja monisairaiden ihmisten edustus lienee nykyään merkittävä. Vaikea nähdä miten nämä heikennykset eivät johtaisi sairastavuuden kasvuun ja eliniän lyhentymiseen maakunnan reuna-alueilla.

Petäjävedellä säilytettävä terveyskeskus.Lääkäri ja hoitaja palvelut,laboratorio ja hammashoito palvelut.Ei vanhat ihmiset pysty lähtemään Linja-autolla terveyskeskukseen Keuruulle eikä Kyllöön.Siinä sitten ajetaan Kela-taksilla,niin tuleeko halvemmaksi? Hoitotarvike jakelu myös säilytettävä Petäjävedellä,Ei niitä kannata Keuruulta taksilla hakea.Jo pelkkä tarvikkeiden tilaaminen tuottaa vanhuksille vaikeuksia,siihen tarvitaan nuorempia henkilöitä avuksi.Palvelut pitäs olla parempia eikä huonompia.

Viitsivätkö ihmiset enää hakeutua pitkäaikaisen perustaudin hoitoon,seurantaan jos matka hoitopaikaan on <60 km.Onko kaikilla edes varaa hoitoon?Paljonko työnantaja hyväksyvät poissaoloja perussairauden vuoksi ,jos kontrolleja on 2-4 vuodessa ,laboratoriokäynnit päälle ,jos matkoihin kuluu 2 tuntia yhtäkäynti kohden??Jos nämä pidetään vapaapäivinä saatika palkattomina päivinä ,tuleeko kaikkien käytyä.
Jos ajatellaan ,vaikka minulle läheistä diabetestä.Jos seurannat jää ja hoito motivaatio ja hoito huononee kovasti ,jos siitä aiheutuu munuaisten vajaatoiminta tai raajan amputaatio paljonko sen hoito maksaa SOTE alueelle tulevaisuudessa ja mikä henkilökohtainen menetys se olisi, myös työtulojen menetys ,ja sosiaalimenojen lisäys.Olisiko jyväskyläläinen ja Muurasjärvellä/Kinnulassa asuva diabeetikko yhdenveroisessa asemassa ?Tämä vain yksi esimerkki satojen joukossa.
Eräs potilas ryhmä jolle lähipalvelu on tärkeä,on muistasairas kotona asuva henkilö tai hänen omainen.Potilasta ei voi jättää pitkäksi aikaa ainakaan yksin kotiin.