Vielä suuremmat kielteiset vaikutukset kuin vaihtoehto 1:ssä.

Saarijärven pohjoispuolella ihmiset kuolevat koteihinsa, kun eivät lähde niin pitkää matkaa kulkemaan vain pienen veriyskän takia.

Pohjoinen Kekki-Suomi on pidettävä elinvoimaisena ja sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä yhden vertaisena palveluna myös Pihtiputaalla. Pihtiputaalla on toimivat terveydenhuollon palvelut. TERVEYSKESKUS ON SÄILYTETTÄVÄ. Onko Hyvaks aluee4lla varaa menettää yhtään sairaanhoitajaa, lähihoitajaa tai lääkäriä????

Digitalisaatio ei korvaa ihmiskontaktia. Mikäli näin karuun vaihtoehtoon mennään, on se kylmäävää kyytiä alueella eläville. Aivan kuin heitteille jätettäisiin, kun asuu pienemmällä paikkakunnalla.

Mikäli jopa terveysasemia suljetaan, siirtyy palvelu etäälle asiakkaista ja heidän omaisistaan. Terveysaseman sukeminen on kuolinisku kunnalle. Sen myötä katoaa alan työpaikkoja, asukkaita muuttaa muihin kuntiin ja maakuntiin, yritysten on vaikemapaa saada työntekijöitä kun puolisolle ei välttämättä löydy töitä ja työntekijöiden terveyspalvelut ovat kaukana. Muutto paikkakunnalle on aina helpompaa kun työmahdollisuuksia on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Näillä suunnitelmillä karsitaan pienten kuntien elinvoimaa ja kehittymismahdollisuuksia rajulla kädellä. Myös inhimillisyys ja yhdenvertaisuus loistaa poissaolollaan. On epäinhimillistä ajatella että huonokuntoinen iäkäs potilas siirretään kauaksi kotiseudiltaan ja omaisistaan. Usealla iäkkäällä lähiomaisella ei ole edes omaa autoa tai ajokorttia, jolla pääsisi liikkumaan ja julkista liikennettä ei ole. Korvaavia laitospaikkoja ei ole edes olemassa, vaan ne vaativat investointeja mikä on järjetöntä kun on jo olemassa hyväkuntoiset tilat (Pihtipudas). Voitteko päättäjät kuvitella kohdallenne tilannetta jossa lähiomainen on saattohoidossa satojen kilometrien päässä, eikä läheisellä ole mahdolllisuutta olla lähellä niitä elämän viimeisiä hetkiä? Muutosesityksellä siirretään myös terveydenhuollon kustannuksia asiakkaiden maksettavaksi, kun etäisyydet kasvavat ja matkustaminen lisääntyy. Perustuslain mukainen yhdenvertaisuus ei toteudu. Terveyserot kasvavat kun reuna-alueilla asukkaat viivästyttävät hoitoon hakeutumista hankalien yhteyksien vuoksi. Turvallisuus on järkkynyt jo pelkästään näiden suunnitemien julkaisemisen myötä.

NYKYVAIHTOEHDOSSA ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET PARHAAT, SITTEN 1- JA 2-VAIHTOEHDOSSA HUONOIMMAT

TOIMINNAN PERUSAJATUS, TERVEENÄ PITÄMINEN

Kun säännölliset terveystarkastukset (niinhän autojakin pitää huoltaa ja katsastaa säännöllisesti) ja perusterveydenhoito toimivat hyvin, niillä asukkaat pidetään terveinä. Vaikeat tapaukset ja kalliin erikoishoidon tarve pitkine hoitoketjuineen ja -jaksoineen vähenevät. Ihmisten työkyky paranee ja säilyy pitempään. Puhutaan merkittävistä terveyshyödyistä ja merkittävistä kustannussäästöistä. Paitsi HV-alueella, myös maksettavissa sairauspäivärahoissa, työttömyyskorvauksissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.

MIKSI TARVITAAN OMA TERVEYSASEMA JA VUODEOSASTO PIHTIPUTAALLE?

Terveenä pitäminen edellyttää, että terveystarkastuksia ja perushoitoa ei laiminlyödä. Siinä tarvitaan
” M a t a l a n k y n n y k s e n p o l i t i i k k a a ”, jossa oma lähiterveysasema vuodeosastoineen Pihtiputaalla on keskeisessä roolissa.
- Sitä, että hoitoon pääsee jonottamatta.
- Sitä, että ei tarvitse matkustaa muualle. Kuljetukset raskaita ja kalliita.
- Sitä, että kesken työpäivänkin pääsee piipahtamaan terveysasemalla.
- Sitä, että hoidossa asiakas kohtaa toisen ihmisen, joka osaa myös kuunnella. Sitä, että hoitaja tuntee tekevänsä oikeaa työtä ja oikein, ja saa siitä kiitosta häneltä, jota varten hän on – potilaalta. Vaikuttaa myös hoitajien fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Hoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
- Digitalisaation myötä lääkärillä on ruudun välityksellä käytössään kollegoiden tuki ja spesialistien konsultaatiot.

Pihtiputaan oma terveysasema ja vuodeosasto ovat k u i n y k s i v a l t i m o s u o n i s t a , niin tärkeitä ne ovat asiakkaiden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Uskon, että ollaan valmiita vaikka maksamaan korotettua taksaa niiden säilyttämisen puolesta.
Supistusvaihtoehdoissa, kun niistä vähennetään kasvavat matkustus ja muut kustannukset, ei voi olla merkittäviä säästöjä tässä kokonaisuudessa. Maksetaan tuo erotus itse!

Hajautettu terveysasemaverkosto toimii samalla k o k o n a i s h u o l t o v a r m u u d e n hyväksi kyseisellä paikkakunnalla.
Paikallistuntemus ja tarvittavat resurssit ovat valmiina paikanpäällä. Riskit ovat paremmin hallinnassa kun kaikki munat eivät ole samassa korissa, maantieteellisesti.

Lähipalvelut kaikille, ei vain joillekin! Kiitos!

Pohjoinen ja eteläinen Keski-Suomi kärsivät molemmissa vaihtoehdoissa. Asiakkaat ja potilaat tässä kärsivät, niin myös kunnat, kun th-tiloja jää vajaakäytölle tai jopa tyhjilleen. Pitäisi palveluverkkoratkaisut tehdä myös kansantalouden näkökulmasta, eikä rusinapulla -periaatteella!

Viit.taan vastauksiini vaihtoehto 1:n kohdalla. Vaihtoehto 2:n vaikutukset ovat vielä rajummat. Se olisi kuin monien kuntien julkinen alasajo. Kuinka jyväskyläläiset päättäjät edes kehtaavat tällaista esittää?? Toisaalta ihmisen ahneudellahan ei ole rajoja. Otetaan sieltä, mistä se helpoimmin käy.

Moni, joka asuu 2. vaihtoehdon sotekeskusten sulkualueilla, on oman hyvinvointinsa ja terveytensä vuoksi halunnut perustaa kotinsa väljemmin asuttuihin, puhtaamman ilman, luonnonläheisten alueiden seuduille, missä lisäksi naapuriapu ja sosiaalinen kanssakäyminen on voimissaan. Näillä on yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta valtava merkitys. Saavutettavat terveyspalvelut tuovat turvaa, jos jossakin elämänvaiheessa niitä sattuu tarvitsemaan, kuten jokainen meistä. Terveyttä lisää myös mielekkääksi koettu elinympäristö.

Kartalla kovin helppo piirrellä rajoja ja alueita uuteen uskoon, mutta kun lähtee talvella liukkailla teillä tai lumimyrskyssä pimeässä ajamaan edes puolen tunnin matkaa, se on todella raskasta ja pelottavaa, kipeänä ja väsyneenä vielä enemmän. Takseja ei saa, kun ei tarvitse niiden enää päivystää. Jos ei ole autoa tai jaksa ajaa, miten sitten pystyy menemään päivystykseen, Amulanssejakaan ei ole kuin yksi kunnassa ja niidenkin ajomatkat pitenevät jos asemat harvassa ja viipyvät reissulla entistä kauemmin, samoin taksit. Lapset ja nuoret eivät pääse itsekseen enää palveluihin ilman saattajaa ja kuskia. Nykyisin voivat koulu- tai hoitopäivän aikana käydä hammaslääkärissä, fysioterapiassa, psykologilla, verikokeessa jne. omalla paikkakunnalla.