Kysykää ja kuunnelkaa tarkasti nykyistä henkilöstöä, heillä on näkemystä, miten olisi väestön ja henkilöstön kannalta parasta ratkaista asia. Välttämättä ei tulisi kalliimmaksi, mutta olisi motivoituneempaa ja sitoutuneempaa henkilöstöä, kuin jos muutokset sanellaan ylhäältäpäin ja määrätään. Mahdottoman vaikea tilanne monelle hoitajalle, joilla on elämä, perheet ja omistusaunnot muuttotappiopaikkakunnilla. Ovat varmasti arvioineet, että hoitajia tarvitaan ja työtä ritttää kodin lähialueella.
Saarijärven pohjoispuolella ihmiset kuolevat koteihinsa, kun eivät lähde niin pitkää matkaa kulkemaan vain pienen veriyskän takia.
Kuntoen elivoimaisuus vähenee kaikilla osaalueilla merkittävästi.
Ihmiset pakotetaan muuttamaan pois maaseudun pienistä kunnista. Verotulot vähenee, yritykset eivät saa työvoimaa. Erityisesti pohjoisen Keski-suomen alue, entinen Saarikka on nyt joutumassa erittäin huonoon tilaan, mikäli vaihtoehdosta edes nro 1 toteutetaan. Miksi kaikki pitää keskittää ja jäljelle jääville luvataan vaan digipalveluita, joista niistäkään ei ole takeita vaan pelkkiä lupauksia?
Palvelujen keskittäminen heikentää erituisesti reuna-alueiden kuntien elinvoimaa, kun sote-työpaikkoja siirtyy tai katoaa. Osa ihmisistä haluaa asua maaseudulla ja ovat sitoutuneet omaan kuntaansa, mikä parantaa rekrytointia pieniin kuntiin. Osa työntekijöistä haluaa työskennellä pienissä työyhteisöissä. Keskittämisen myötä työntekijät eivät välttämättä lähde uusiin toimipaikkoihin, ja edessä on entistä suurempi haaste rekrytoinnissa. Esimerkiksi Pihtiputaalla on pitkät välimatkat jo kunnan sisällä, ja osalla asiakkaista talous on niin tiukilla että heillä ei ole varaa matkustaa kauemmaksi saamaan hoitoa,ja siten sairaudet pitkittyvät. Ympäristön kannalta on kestävämpää käyttää nykyisiä hyviä kiinteistöjä kuin jättää ne tyhjilleen. Myös asiakkaiden ja työntekijöiden matkustaminen lisääntyy mikäli palveluverkkoa keskitetään.
Seudullisesti myös muut palvelut keskittyvät, jos sote-palveluita keskitetään. Ihmisten asiointi keskittyy sote-palveluiden myötä ja pienistä kunnista häviää vähäisetkin palveluyritykset.
NYKYVAIHTOEHDOSSA ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET PARHAAT, SITTEN 1- JA 2-VAIHTOEHDOSSA HUONOIMMAT
TOIMINNAN PERUSAJATUS, TERVEENÄ PITÄMINEN
Kun säännölliset terveystarkastukset (niinhän autojakin pitää huoltaa ja katsastaa säännöllisesti) ja perusterveydenhoito toimivat hyvin, niillä asukkaat pidetään terveinä. Vaikeat tapaukset ja kalliin erikoishoidon tarve pitkine hoitoketjuineen ja -jaksoineen vähenevät. Ihmisten työkyky paranee ja säilyy pitempään. Puhutaan merkittävistä terveyshyödyistä ja merkittävistä kustannussäästöistä. Paitsi HV-alueella, myös maksettavissa sairauspäivärahoissa, työttömyyskorvauksissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.
MIKSI TARVITAAN OMA TERVEYSASEMA JA VUODEOSASTO PIHTIPUTAALLE?
Terveenä pitäminen edellyttää, että terveystarkastuksia ja perushoitoa ei laiminlyödä. Siinä tarvitaan
” M a t a l a n k y n n y k s e n p o l i t i i k k a a ”, jossa oma lähiterveysasema vuodeosastoineen Pihtiputaalla on keskeisessä roolissa.
- Sitä, että hoitoon pääsee jonottamatta.
- Sitä, että ei tarvitse matkustaa muualle. Kuljetukset raskaita ja kalliita.
- Sitä, että kesken työpäivänkin pääsee piipahtamaan terveysasemalla.
- Sitä, että hoidossa asiakas kohtaa toisen ihmisen, joka osaa myös kuunnella. Sitä, että hoitaja tuntee tekevänsä oikeaa työtä ja oikein, ja saa siitä kiitosta häneltä, jota varten hän on – potilaalta. Vaikuttaa myös hoitajien fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Hoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
- Digitalisaation myötä lääkärillä on ruudun välityksellä käytössään kollegoiden tuki ja spesialistien konsultaatiot.
Pihtiputaan oma terveysasema ja vuodeosasto ovat k u i n y k s i v a l t i m o s u o n i s t a , niin tärkeitä ne ovat asiakkaiden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Uskon, että ollaan valmiita vaikka maksamaan korotettua taksaa niiden säilyttämisen puolesta.
Supistusvaihtoehdoissa, kun niistä vähennetään kasvavat matkustus ja muut kustannukset, ei voi olla merkittäviä säästöjä tässä kokonaisuudessa. Maksetaan tuo erotus itse!
Hajautettu terveysasemaverkosto toimii samalla k o k o n a i s h u o l t o v a r m u u d e n hyväksi kyseisellä paikkakunnalla.
Paikallistuntemus ja tarvittavat resurssit ovat valmiina paikanpäällä. Riskit ovat paremmin hallinnassa kun kaikki munat eivät ole samassa korissa, maantieteellisesti.
Lähipalvelut kaikille, ei vain joillekin! Kiitos!
Palvelujen karsimisen myötä kaikkoavat kunnista alan työpaikat ja myös osaavat työntekijät! Myös vaikutukset hankintoihin ja alueen ostovoimaan ja yrityksiin ovat kielteiset. Kuntien elinvoima karisee roimasti alaspäin 10 vuodessa. Nämä keskittämisratkaisut heijastuvat myös maakunnan pääkaupunkiin ja osin negatiivisesti.
Kansantaloudellisesti ei ole järkevää jättää tyhjilleen tai vajaakäytölle terveydenhuollon toimipisteitä ja tiloja, kun vastaavasti joudutaan toisaalla (maakunnan pääkaupungissa) investoimaan lisää vastaanottotiloihin ja vaikkapa digi-palvelukeskukseen! Tilojen käyttökelpoisuuden ja kunnon arviointi on tehty valikoivasti ja jopa tarkoitushakuisasti. Näin voi ajatella pienten vastaanottojen ja jopa Jämsän Jokilaakson sairaalan ja Jämsän terveysaseman osalta.
Jokilaakson sairaalan poliklinikat ja leikkausyksikkö ja -osasto ovat näyttäneet osaamisensa, ei muutoin tekonivelleikkauksia tehtäisi niin paljon niin maakunnan asukkaille kuin myös koko Suomen alueelle. Jokilaakson sairaalaa ja sen erikoissairaanhoidon tiloja ja palveluita kannattaa ylläpitää mm. valtakunnan jononpurkuleikkauksia varten ja myös huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Muurame. Ilta- ja viikonloppuvastaanotolla Muuramessa pystyttäisiin purkamaan Jyväskylään kohdistuvaa kulkutarvetta Säynätsalon ja Korpilahden suunnasta, mikäli palveluverkkoa siihen suuntaan muokataan.
Suunnitelma on omiaan tyhjentämään maakunnan reuna-alueita viemällä niiltä välttämätöntä elinvoimaa. Se on verrattavissa siihen, että suorastaan varastetaan kunnasta sen arvokkainta "omaisuutta", oleellisia toimintoja. Tlalle tuodaan lohdutukseksi hieman korvikkeita ja sanotaan: koittakaahan pärjätä.
On täysin selvää, että kumpikin esitetty vaihtoehto huonontaa tärkeää hoidon jatkuvuutta oleellisesti, mikä taas aiheuttaa kuntalaisten hoidon "hajoamista" satunnaisiin käsiin. Tämä näkyy aivan tutkitusti erikoissairaanhoidossa ja sitä kautta tulee kalliimmaksi kuin ajtellaankaan.
Viittaan tässä kohdin Suomenyliopistojen yleislääketieteen kaikkien professoreiden julaisemiin esityksiin ja mm. Norjan ja Tanskan malleista jo vuosikymmenten aikan saatuihin kunnollisten tutkimusten tuloksiin. Tiedolla johtaminen edellyttää minimissään näihin tutkimuksiin perehtymistä ennen terveysasemien lakkautuksia.
Alueet, joilta palveluita viedään pois, kurjistuvat. Kaikkea ei voi korvata etäkontakteilla ja digipalveluilla. Seudun hyvin tunteva henkilökunta voisi osata sanoa, mikä juuri kullakin alueella on tarpeen ja miten se voitaisiin järjestää.