Maaseudun kuolevat. Sukutilat kuolevat. Ihmiset ajetaan muuttamaan palveluiden perässä pois maaseudulta.Ihmiset alkavat käyttämään enemmän yksityisten palveluita,joilla on varaa. Tämä taas on poissa julkiselta puolelta ja sitä kautta vähentää julkisten palveluiden pitämistä paikkakunnalla.

Maaseutu autioituu. Kuntien ja hyva-alueen yhteistyökuviolla voi heittää hyvästit. Ei kiinnosta hyvinvoinnin yhteistyö ja kehittäminen kun mummot ja vaarit on kuolleet ja jotka ei ole kuolleet viettävät aikaansa yksinäisissä kaupunkisairaalahuoneissaan ja nuoriso siirtyy kaupunkeihin. Tällä vaihtoehdolla ei ole yhtään merkittävän hyvää piirrettä, ei edes ne kuuluista säästöt toteudu, maksaja vaan vaihtuu.

Syrjä seutuja tässä sorretaan ei mitään järkeä!!

Ehkä vaihtoehto 2 toisi enemmän säästöä hyvinvointialueelle ja lähellä asuvilla työntekijällä olisi kivaa, työtä riittäisi, paikkakunnat, joilla olisi terveysasema, menestyisivät, muut näivettyisivät.

Niin ne pienen pienet kunnat nyt jää kaiken jalkoihin, väki ei sitten niissä olekaan yhtä arvokasta kuin isommissa taajamissa, syrjäkylät, kuka sieltä vie potilaat kauas hoitoon, on nähty mitä on ambulanssia tai kelataksia odotella tuntikaupalla talvipimeässä pakkasessa jo nyt, pelottaa tämä meiniki, pelottaa.

Työttömyyttä, syrjäytymistä, eriarvoisuutta, voisi jopa sanoa, että heitteillejättöä, sitä on luvassa.

Todella kielteiset

Reuna-alueet kuihtuvat vähitellen luonnonsuojelualueiksi. Matkat hoitoon pääsyn keskipisteeseen tulee olla alle 50 km.

Pienet maalaiskunnat kärsivät kaikista eniten ja kuntien asukkaat, erityisesti lapset ja vanhukset sekä pitkäaikaissairaat.

Oman ja läheisten sotepalveluiden käyttöön menee huomattavasti enemmän aikaa, miten asia junaillaan työpaikoilla? Perheiden näkökulmasta: miten junaillaan tilanne, jossa toinen huoltaja on töissä ja toinen lähtee viemään sairasta lasta päivystykseen, jossa kuluu tunteja: onko autoa, kuka hoitaa muut lapset? Osaava koulutettu henkilöstö vähenee maaseudulla ja keskittyy Jyväskylään, heikentää maakuntaa.