Jos/Kun liiikkuvat palvelut tulee, ne pitäisi todellakin olla toimivat heti alkuun. Ei jonotuksia, ei viivästyksiä eikä tekosyitä. Miksei myös nyt toiminnassa olevia tiloja voisi käyttää; esim. tehdä kuntien kanssa erilaisia vuokrasopimuksia, jossa samaa tilaa käyttävät muutkin toimijat ja hyvinvointialue vaikkapa kerran /pari viikossa. Suuri ei ole aina paras vaihtoehto. Kannattaa käyttää mielikuvitusta/sidosryhmien/työntekijöiden ideariihiä - ei pelkästään tätä eipäs-juupas keskustelua.

Jos terapiat viedään kauas, kuinka moni jaksaa lähteä niihin kuljettamaan esimerkiksi lapsiaan viikoittain? Monesti näissä perheissä on jo muutenkin niin paljon haasteita, että terapiat jää helposti toteuttamatta. Ongelmat lisääntyvät.

Toivottavasti jäljelle jääviin terveysasemiin riittää henkilöstöä niin, että palveluiden piiriin pääsee kohtuuajassa ja palvelun taso on lupauksen mukaista.
Kuntoutuksessa moniammatillisten tiimien toiminta kuulostaa hyvältä, toivotaan että myös toteutus. Arkikuntoutuksen merkitys ikääntyvien elämässä ja yhteiskunnallisesti olisi todella tärkeää, mutta miten se tuodaan ikääntyville? Toivottavasti ei pelkästään digi-istuntoina.

Inhimillisyys on täysin hukassa. Kaikki Hyvaksin arvot täysin sivuutettu, ei yhdenvertaisuutta, ei tasa-arvoa. Ei saavutettavuutta, ei tulevien sukupolvien kannalta mitään jatkuvuutta. Potilasturvallisuus vaarantuu.

Nuorten erikoissairaanhoito on jo nyt ruuhkautunut pahasti.

Pienet sote-asema yksiköt toimivat joustavasti, reagoiden nopeastikin tarvittaessa. Nykyisellään toimivat sote-asemat, joissa ei ole ollut henkilöstön saatavuusongelmia tulee säilyttää.

Ikääntyneiden tehostetun asumisen yksiköiden alasajo -> jo pelkästään ajatuksena järkyttävä -> näihin yksiköihin nyt jo luvattoman pitkät jonot ja tarve tulevaisuudessa vain kasvaa -> onko HVA:n ajatuksena ajaa lakiuudistus Suomeen eutanasiasta?

Maaseudun ja pienten paikkakuntien ihmisillä on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen oikeus saada tarvitsemiaan lähipalveluita. Tinkiminen näistä tuo jatkossa lisäkustannuksia erityistason palveluiden tarpeena, jos vaivoihin ei saa/jaksa hakea apua ajoissa. Kyyditykset pitkiin matkoihin tuovat myös kuluja yhteiskunnalle. Nyt arvon päättäjät, laaja-alaista viisautta ja ymmärrystä päätöksiin. Miksi hyvinvointipalveluja perustettiinkaan? Mm. Järjestämään ihmisten tarvitsemat sotepalvelut tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Kun ihmiset jättävät menemättä hoitoon/kuntoutukseen, tai eivät hae tarvitsemaansa mielenterveys-, päihde- tai sosiaalipalvelua sen vuoksi, että eivät kykene liikkumaan (ei ole autoa, ei ole rahaa julkisiin,..), niin muutaman vuoden päästä tilanne Suomessa alkaa olla aika kaoottinen. Mielenterveysongelmat lisääntyvät ja väestö jakaantuu väkisinkin kahtia. Kukaan ei halua asua kunnassa, jossa on vaan avuttomia, sairaita ja pahoinvoivia ihmisiä. Ne lähtevät joilla on siihen mahdollisuus. Alueet slummiutuvat pikku hiljaa.

Lähipalveluita tarvitaan maaseudulla, missä välimatkat ovat muutenkin pitkiä. Ei ihmiset pysty lähtemään olemattomien kulkuyhteyksien takaa ilman ajokortteja suurempiin keskuksiin saamaan hoitoa, etäpalveluiden käyttö ei kaikilta onnistau, kun ei ole passeja, pankkitunnuksia, eikä tietokoneita niiden käyttötaidoista puhumattakaan. Vielä ei olla siinä tilanteessa, että suomalaiset pystyisivät hoitamaan itse kaikki vaivansa kotona etärobotin avulla. Onko varaa ajaa hyvin toimivat palvelut alas?