Nykytilanteessa painotetaan liikaa kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista! Moni vanhus kokee turvattomuutta, kun ei pärjää kotona ja nykyiset kotiin tuotavat palvelut ovat liian kiireisiä ja kuormittuneita, tulevat monien vanhusten kohdalla miten sattuu paineiden vuoksi. Monien vanhusten lapset asuvat työn vuoksi kaukana eivätkä voi osallistua vanhempiensa hoitoon. Kun monisairas vanhus palveluista huolimatta itkee puhelimessa " miksi pitää olla kotona vaikkei pärjää", on kaukana asuvana läheisenä vaikea auttaa kun tietää että ns. sanottuun palveluasumiseenkin on pitkät jonot kuten omaisen jo tarvitsemaan ympärivuorokautiseen hoitoon. Monet geriatrian asiantuntijat ovat olleet huolissaan muistisairaiden vanhusten kasvavasta määrästä ja siitä että he eivät pärjää yhteisöllisessä asumisessa! He tarvitsevat jatkossa myös eri puolella Keski-Suomea enemmän ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan palveluita! Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja tarvitaan lisää!
Hankasalmen Metsätähden palvelutalo on säilytettävä, asukkaita riittää omasta kunnastakin, ja voihan heitä siirtää Lievestuoreelta tai Laukaastakin. Samassa rakennuksessa sijaitsevan Metsätähden palvelutalon, Metsätähden lyhytaikaisen hoidon tilat ja päiväkodin tilat voisi yhdistää, eli päiväkodin voi siirtää aseman koulun yhteyteen, näin tulisi 30 asiakaspaikkaa yhteen rakennukseen. Lasten ja koululaisten määrä kylällä on vähentynyt ja onhan vaihtoehtona myös käytössä Niemisjärvellä uudistettu toimiva päiväkoti koulun yhteydessä.
Hyvinvointialueilla on vähennetty vanhusten ympärivuorokautista hoitoa säästösyistä vaikka sitä nimenomaan pitäisi LISÄTÄ vanhusten määrän voimakkaasti lisääntyessä ns. suurten ikäluokkien tullessa vanhuusikään. Vanhukset elävät iäkkäämmäksi kuin aiemmin ja samalla esim. muistisairaujsien määrä lisääntyy. Muistisairauksia ei voida parantaa vaan ne pahenevat vuosien myötä ja tällainen henkilö ei kykene asumaan enää kotonaan eikä yhteisöllisessa asumisessa jossa on vain vähän henklökuntaa tai vain kotihoito käy katsomassa. Yhteisöllisen asumisen lisääminen vanhuksilla EI ole ratkaisu . Ympärivuorokautista hoivaa ON LISÄTTÄVÄ jotta vanhukset voivat elää ihmisarvoista elämää loppuvaiheessakin. Se on yhteiskuntamme moraalinen ja eettinen velvollisuus!
Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkojen vähentäminen huolettaa useita ikääntyneiden parissa työskenteleviä ammattilaisia.
Kotihoito ei aina pysty vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, sillä käyntiajat vaihtelevat ja asiakkaan avuntarve ei aina ole sama, vaan käyntien välissä voi tulla mm. tarve vessakäynnille. Kotihoidon ei ole näillä resursseilla mahdollista tehdä päivittäin asiakkaiden luokse lisäkäyntejä suunniteltujen käyntien lisäksi.
Yhteisöllinen asuminen on hyvä välimuoto kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen välille, mutta sillä ei voida korvata ympärivuorokautista asumista. Yhteisöllinen asuminen on hyvä ratkaisu mm. tilanteisiin, jossa asiakas kokee turvattomuutta/levottomuutta yksin ollessaan, eikä näin ollen pärjää enää yksin kotonaan.
Ympärivuorokautista asumista tarvitaan, jotta asiakkaat, joilla esimerkiksi on pitkälle edennyt muistisairaus, saavat elää elämänsä arvokkaasti loppuun. Ei ole inhimillistä ja ihmislähtöistä hoitaa esimerkiksi vaikeasti muistisairaita kotihoidon/yhteisöllisen asumisen turvin, ellei asiakas näin itse halua.
Paikkoja vähentäessä myös omaisten henkinen kuorma lisääntyy - hätääntyneet asiakkaat soittelevat omaisille, kun hoitohenkilökuntaa ei ole jatkuvasti saatavilla.
Kannattaisi siis vielä kertaalleen miettiä onko tämä oikea paikka säästää.
Ikääntyneet, ikääntyvät ja heidän omaisensa ovat ryhmä, jolle ympärivuorokautisen asumisen järjestelyillä on merkitystä. Elinikäodotteen pidentyessä yhä suurempi osa ihmisistä tulee kokemaan vanhenemisen mukanaan tuomaa terveyden ja toimintakyvyn heikkenemistä ja rajoitteita, eikä sen vuoksi ole perusteltua vähentää ympärivuorokautisen asumisen palveluja. Kaikilla ikääntyneillä ei ole omaisia, tai he asuvat kaukana, eivätkä työn tai muiden syiden takia pysty sitoutumaan iäkkään omaisensa hoitamiseen. Palvelutason "keventäminen" kuulostaa oudolta: mitä ylimääräistä tai tarpeetonta nykyisessä asumisyksiköiden tarjoamassa hoidossa ja hoivassa on? Uusi idea "yhteisöllisestä asumisesta" olisi oivallinen aihe kesäteatterifarssiin, mikäli pitää mustasta huumorista: vanhukset (joita kaikki joskus olemme, jos elonpäiviä riittää!) kootaan yhteen, ja eri tavoin kipeät, huononäköiset ja -kuuloiset, liikuntarajoitteiset ja muistamattomat elelevät siellä keskenään, hoitajan pistäytyessä välillä jakamassa lääkkeet.. Kyseinen asumismuoto kyllä edellyttää hyvää toimintakykyä, sosiaalisuutta ja stressinsietoa, eli sopii parhaiten vielä terveille ikäihmisille! Esim. Helsingin Sanomissa on 5.3.24 uutisartikkeli Siikajoella toimivasta yhteisöllisen asumisen yksiköstä Paavolatalosta. Siinä tulee esiin asukkaan kokema yksinäisyys ja turvattomuuden tunne.
Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja pitäisi lisätä nykyisestä. Pitää pystyä tarjoamaan läheltä/kotikunnasta paikkaa. Aivan järkyttävää että ajatellaan että ihan sama mihin vanhukset siirretään/pakotetaan muuttamaan elämän loppumetreillä. Kauaksi läheisistä ja sukulaisista.
Pieniä, kodinomaisia ympärivuorokautisen asumisen yksiköitä ei saa vähentää. Niissä ikäihminen saa sen ansaitsemansa hyvän hoidon,asiakaslähtöisten hoitajien toimesta, taloista joissa työtä tehdään sydämellä ja vieläpä lähellä omaisia. Nyt kaavaillaan 10 omatuotanto yksikön lopettamista ja 2-3 suuren ostopalvelulaitoksen rakentamista. Onko muka ostopalvelu halvempaa pitkässä juoksussa kuin omatuotanto???
Jokaisessa kunnassa tulee olla ympärivuorokautinen hoitopaikka. Asiakkaan tulee päästä asumaan omaan kuntaan niin halutessaan tai mahdollisuus muuttaa toiselle paikkakunnalle missä esim. lapset tai muut läheiset asuvat.
Nyt jo vanhustenhoito on kriisissä, eihän tässä yhteiskunnassa enää uskalla vanheta kun ei voi luottaa ihmisarvoiseen hoitoon tarpeen vaatiessa. Ympärivuorokautista asumista tulisi lisätä radikaalista, eikä suinkaan vähentää paikkoja. Ikääntyneiden määrä kasvaa rajusti, joten tuntuu erikoistelta, että samaan aikaan halutaan karsia heidän palveluista. Liian moni on huonokuntoisen tai muuten kuormittuneen omaishoitajan vastuulla, kun apua ei ole saatavilla.
Tällä hetkellä on hyvin toimivia yksiköitä, jossa on rakenteiden puolesta kehittämisen mahdollisuuksia, sitoutunut henkilöstö ja hyvää palautetta asiakkailta, omaisilta ja muilta toimintaa tukevilta tahoilta (esim virkistystoiminta). Olisi tarkkaan mietittävä kunkin yksikön nykytilanne ja sen kehittämismahdollisuudet. Toimivia ja kehittämiskelpoisia yksiköitä ei missään tapauksessa kannata lakkauttaa. Kokonaistaloudellisuus olisi mietittävä tarkkaan kuin myös hyvinvointialueen periaatteiden toteutuminen (mm yhdenvertaisuus, saatavuus ja saavutettavuus).