• Ovat keskeisiä tulosten aikaansaamiseksi.

  • Kaikki ovat tärkeitä, eikä mitään pitää ohottaa.

  • Suuret ikäluokat ikääntyvät, päihdekulttuuri siirtyy myöhempään ikään. Päihdehaitat saatetaan laittaa muiden sairauksien tai iän piikkiin, ja näin ollen jäävät huomiotta. Myös ikääntyneillä on oikeus saada ehkäisevää päihdetyötä, ja näin ollen mahdollisuuden parantaa elämänlaatuaan.
    Suomessa on miljoonia ihmisiä, jotka kärsivät päihteistä aiheutuvista ongelmista. Läheisen näkökulma on merkittävä ja se pitää ottaa myös hyvin huomioon. Läheisen psykososiaalinen tuki on merkittävää.

  • Lapset januoret ovat ennaltaehkäisevän työn asiakkaat nimenomaan ja sitä kautta läheisten näkökulma kärjistyy

  • Kaiken ikäiset ihmiset tarvitsevat joskus tukea. Oikeaan aikaa saatu apu on tärkeää ja voi kantaa kauas. Jokainen ihminen on arvokas.

  • Jos ei ole asuntoa, ei rahaa, ei hoitokontaktia, niin nousepa siitä pois riippuvuussairaudesta. Perusasiat tulisi hoitaa kuntoon ja jokaisessa tapaamisessa olisi kysyttävä, haluaako riippuvuuspotilas hoidon piiriin. Tulee halvemmaksi koko yhteiskunnalle.

  • ERi toimijoiden työnjaossa on epäselvyyksiä ja päihteitä käyttävä alaikäinen on herkästi kuuma peruna, jota siirrellään palvelusta toiseen.

  • Sama ongelma voi oireilla perheessä ja suvussa eri tavoin - joku käyttää päihteitä, joku on jäykästi opeissa kiinni oleva uskovainen ja joku hölkkää ja treenaa kuntosalilla itsensä hengiltä… mutta kukaan ei puhu asioista oikeilla nimillä, katso toista silmiin, ymmärrä toisen näkökulmaa, tunne empatiaa…

  • -

  • Ennakoiva työ, mielenterveyspalvelut, ja yhteisön tukeminen ovat keskeisiä kasvattamaan tervettä itsetuntoa, ja vähentää väärinkäytön riskiä

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • …
    • »