• Palveluja tulee olla tarjolla ja riittävän pitkä aika.

  • Jos kouluista saadaan pahoivointia vähemmäksi, vähenee nuprten pahoinvpinti yleisesti.

  • Apu ja hoito pitää saada silloin, kun asiakas sitä pyytää ja on halukas esim. kuntoutukseen. Viikkojen ja jopa kuukausien odotusajat vaikkapa huumekatkon maksusitoumuksen saamiseksi ovat kohtuuttomia ja monesti asiakkaalle hengenvaarallisia.

  • Nopea hoitoonpääsy ja riittävät resurssit tärkeitä

  • Vanhempia tulee kuunnella ja hoito pitää järjestyä ettei vain lähetetä päivystyksestä kotiin huonokuntoista päihdesairasta mikäli hänellä edes kotia on. Oma koti ja sinne tarpeellinen tuki tai tuettu asuminen, jossa sairas saa tarvitsemaansa hoitoa, tukea ja terapiaa.

  • Johtamisen tulisi olla koko maassa yhtä laadukasta ( hoitoonpääsy ja polku sinne tasavartaista ). Hyvä johto osaa organisoida, on tehokas, toimii hyvässä yhteistyössä työntekijöidensä kanssa, on asiantuntija, huomioi asiakkaan tarpeet. Hyvä työilmapiiri, asiakaslähtöinen osaaminen heijastuu asiakkaisiin. Pitää muistaa, jos ei olisi niitä asiakkaita, ei myöskään minua tarvittaisi.

  • Henkilöstölle jatkuvaa tukea työhön sekä koulutusta. Palveluiden helppo saatavuus myös maaseudulla

  • Eri tahojen yhteistyö.

  • Riippuvuuksissa päissään ei yleensä ole halua lähteä hoitoon joten sillä sekunnilla kun päihdesairas on lähdössä on päästävä hoitolaitokseen. Perhe ja läheiset ovat iso tuki joten he myös mukaan hoitoihin. Ja kokemusasiantuntijat parhaiten tietävät mitä päihderiippuvaisen käytös on sekä sen mikä auttaa läheisiä tai hoitoon pääsyyn ohjauksessa. Kaikille kunnille samat mahdollisuudet päästä samoihin hoitoihin eikä niin että ne laitokset jotka voittaa kilpailutukset ovat ainoat mahdollisuudet tietyillä alueilla. Sama käytäntö koko Suomessa.

  • Hoitoon pääsy on tärkeää juuri sillä hetkellä, kun päihderiippuvainen on valmis hoitoon. Kuukausien kohtuuttoman odotuksen aikana riippuvaisen ajatus hoitoon lähdöstä on usein jo muuttunut. Riippuvuussairauksia olisi hoidettava kokonaisvaltaisesti juurisyitä, toimintamalleja, tunne-elämää ja koko riippuvaisen elämänkaarta myöten. Näin saadaan pysyvempiä tuloksia. Henkilöstön osaamisen varmistaminen sairauskäsityksestä ja kokonaisvaltaisen hoidon merkitys.

    • «
    • …
    • 7
    • 8
    • 9
    • 10
    • 11
    • 12
    • 13
    • 14
    • 15
    • 16
    • 17
    • …
    • »