Palvelujen järjestämisessä ja palvelujärjestelmissä on alueellisia eroja. Niitä tulisi yhdenmukaistaa.

Koska aihepiiriin liittyy edelleen paljon asenteita, jotka vaikuttavat siihen, miten palvelut järjestetään ja miten niitä arvotetaan sekä miten ihmiset kohdataan.

Etä- ja avohoito eivät sovi kaikille ainakaan aluksi.

Ammattilaisten osaaminen ja heidän itsensä käsitys että he voivat käsitellä asiakkaiden kanssa addiktioita / riskikäyttäytymistä, vaikka he eivät koe olevansa juuri tämän alan asiantuntijoita. Esim MoHa osaamisen lisäämistä, jotta asiakas kokee tulleensa kuulluksi. Toki tarvittaessa myös selkeät hoitokuviot, mistä saa apua ja INHIMILLISEN ajan sisällä.

Apua ei tunnu tällä hetkellä saavan mistään. Esim maksusitoumuksiin tulisi mielestäni kiinnittää huomiota, sillä jokaisella pitäisi olla mahdollisuus saada sitä apua taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Kaikilla ei ole varaa laittaa 7000€ hoitoon. Ihmisten auttamisessa ei pitäisi olla periaatetta, että rahalla saa ja rahattomat jäävät oman onnensa nojaan.

Kuntoutuksen täytyy olla laadukasta

Jos järjestämistä ei paranneta, ongelmat vaan kasvavat ja niitä tulee enemmän.

Oikea-aikaisuus, palveluinen maksuttomuus ja hoitajien osaaminen parantaa hoitotuloksia, myös saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä antaa viestin asiakkaalle vahvasta tuesta.

Tietoa ja tunnistaminen ennen isoja ongelmia

Otetaan asiakas huomioon yksilöllisesti ja hän tulee kuulluksi.