Thank you for the opportunity to provide feedback on the proposed guidelines to restrict food marketing to children. The consultation period is too short for us to be able to provide comprehensive feedback. What we see from a first review is that the proposed guidelines are likely to have significant implications for companies who make products intended for Finland together with other countries that are part of the EU Single Market. Given the potential far-reaching effects, it is crucial to ensure that a longer consultation period and detailed impact assessment is undertaken to understand the wider effects of the proposed guidelines. The impact assessment should consider the perspectives of all stakeholders to ensure that the guidelines are practical to implement and will achieve the intended outcome.

Kellanova responsibly markets and communicates the intrinsic quality of our foods so consumers can make informed choices. You can read more about Kellanova's approach to wellbeing at https://betterdayspromise.kellanova.com/approach-to-wellbeing, and about breakfast cereal manufacturers' reformulation and innovation efforts in Europe in the CEEREAL Seed to Spoon Manifesto here: https://www.ceereal.eu/wp-content/uploads/2024/06/CEEREAL-Manifesto-2024_final_brochure.pdf

LEGITIMITEETTI, TOIMIVALTA, LAKIPERUSTA – Ohjeistuksen aihe ja tavoite on tärkeä. Tämän tyyppisen ohjeistuksen valmistelun tulisi perustua selkeästi tietyn viranomaisen tarkkarajaisesti säänneltyyn toimivaltaan. Nyt toimivaltasuhteet ja valmistelun epämääräinen ”toimeksiantaja- toimeksisaaja” -suhde on erittäin poikkeuksellinen ja herättää kysymyksiä hyvän hallinnon periaatteiden ja säädöstenmukaisuuden toteutumisesta. Lausuntopalvelun kysymyksenasettelu ja kysymykset eivät vaikuta kaikilta osin olevan asianmukaisen neutraaleja.

Elintarvikemarkkinoinnin käytäntöjen ohjauksen tulee olla oikeasuhtaista sekä perustua tutkittuun, selkeään näyttöön. Kokonaisuudessa tulisi asianmukaisetsi arvioida myös itsesääntelyn ja erityyppisten keinojen vaikutusmahdollisuuksia. Luonnos on tosiasialliselta sisällöltään tavattoman normatiivinen ja kieltorakenteinen. Se saattaa koko kaavaillun suositusluonteen kyseenalaiseksi. Luonnos sisältää erittäin voimakkaita rajoitteita ja jännitteitä elinkeino- ja sananvapauteen. Perusoikeuksiin liittyvien rajoitusten työstämisessä on omat perustuslaista kumpuavat lakiperustaisuus- ja tarkkarajaisuusreunaehdot. Näihin liittyen valmistelussa tulisi olla riittävästi osaamista ja näitä reunaehtoja tulee valmistelussa asianmukaisesti seurata ja noudattaa.

Luonnoksen saatemateriaaleissa kerrotaan, että valmis ohjeistus julkaistaisiin 8 työpäivän kuluttua kuulemisen päättymisestä. Tällainen etukäteen päätetty poikkeuksellinen, todella lyhyt jatkovalmisteluaika herättää perustellun epäilyn koko kuulemisen tosiasiallisesta luonteesta. Ottaen huomioon edellä selostetut puutteet koko ohjeistuksen valmistelu on perusteltua palauttaa asianmukaiseen valmistelukehykseen ja avoimeen dialogiin. Täyskieltorakenteen sijaan tulisi pohtia modernia vastuullisuusohjausta hyvien käytäntöjen tukemisen metodein.

LAPSEN KÄSITE JA MÄÄRITTELY – Luonnos ei ota millään tavoin huomioon muualla lainsäädännössä ja viranomaisohjeistuksissa (esim. KSL/KKV) yleisesti hyväksyttyä lapsen iän ja kehitystason vaikutusta erilaisiin tyyppitilanteisiin sekä ohjauksen ja valvonnan perusratkaisuihin. Luonnos ei voine ehdotetun mukaisesti karkealla tavalla poiketa tältä osin poiketa muusta viranomaistoiminnasta ja vakiintuneista tulkintarakenteista?

MARKKINOINNIN KÄSITE – Ensinnäkin laajaa tutkimusnäyttöä markkinoinnin rajoittamisen merkittävästä roolista ei ole esitetty. Markkinointi on luonnoksessa määritelty niin laajasti ja muista toimialoista, viranomaisista ja tyyppitapauksista poikkeavasti, että luonnoksen ratkaisumallia ei tule pitää missään tapauksessa mahdollisen jatkovalmistelun pohjana. Tältäkin osalta on syytä tutustua asianmukaisiin viranomais- ja asiantuntijalähteisiin, joissa käytetyt markkinoinnin määrittelyt ovat ”kohdennettu”- tai ”nimenomaisesti suunnattu” -rakenteisia.

VAIKUTUSARVIOINTI – On selvää, että suositus asettaisi kotimaiset toimijat monia ulkomaisia toimijoita tosiasiallisesti ahtaampaan asemaan niin Suomeen suuntautuvassa toiminnassa kuin suomalaisten yritysten vientiaktiviteeteissa. Suunnitellut erittäin laajat ja tiukat suositukset vaikuttaisivat merkittävästi negatiivisella tavalla urheilun sponsoroinnin kokonaisuuteen sekä mainos- ja mediatoimintaan. Elintarvikealan asianmukainen ja vastuullinen sponsorointityö on äärimmäisen tärkeää niin urheilun harrastamisen kuin siihen liittyvien tapahtumien hinnan sekä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tämän sisältöiseen, voimakkaasti rajoittavaan toimintarakenteeseen kuuluu hyvässä hallinnossa asianmukaiset, huolelliset vaikutusarvioinnit, joita ei nyt ole. Vaikutusarvioinnin piiriin tulisi kuulua myös muuntyyppiset vaihtoehdot ja eri ratkaisumallien käyttöoptioiden arviointi.

Thank you for the opportunity for Mars Finland to provide feedback on the proposed guidelines to restrict food marketing to children. We fully support the overall policy ambition to promote children’s health and reduce children’s exposure to the marketing of certain foods.

At Mars, we take our responsibility as a food producer seriously and do our part through our extensive Mars Marketing Code that applies to all marketing communications globally, from advertising to packaging and websites. As well as endorsing and abiding by the provisions contained in the International Chamber of Commerce Framework for Responsible Food and Beverage Marketing Communications, Mars was one of the first companies to launch our own Marketing Code in 2007. Our Marketing Code defines children as “under 13” years of age as there is considerable scientific evidence demonstrating that young children can have more difficulty identifying a marketing message and interpreting as well as critically question its aim to sell products.

Based on our extensive work in the field of responsible marketing, we would like to share our concern that the consultation period is too short for us to be able to provide comprehensive feedback. We have provided some initial feedback upon a first review of the proposed guidelines, but given the potential effects of the guidelines beyond limiting marketing to children, it is critical to ensure that a longer consultation period and detailed impact assessment is undertaken. The impact assessment should consider the perspectives of all stakeholders to ensure that the guidelines are practical to implement and will achieve the intended outcome.

It is important to note at the outset that research suggest limited effectiveness of stringent marketing restrictions where these have been implemented. In their report, Overcoming Obesity, McKinsey ranked media restrictions 12th out of 16 possible interventions in terms of impact on obesity in a cost-effective way, citing there is “limited evidence for behaviour change” resulting from such restrictions. Following McKinsey’s report, social and digital media have gained importance, in turn giving businesses access to digital tools that allow us to target a specific audience based on age and content. We encourage stakeholders to look for more data and research to clarify the scale and issue at hand to ensure the proposed restrictions will lead to the desired public health outcome.

Suositusten hyvää tarkoittavista peristä huolimatta sen sisältö on laadittu kuulematta valmisteluvaiheessa alan merkittäviä toimijoita. Samoin kansalaisjärjestökuuleminen yksilönvapauksiin ja vapaaseen tiedonvälitykseen liittyen olisi hyvä ollut järjestää. Suositusten on tietenkin hyvä tähdätä jonkinlaiseen muutokseen, mutta niiden ei kannata ola nykytilasta ja -toiminnasta irrallaan. Siksi suositusten rooli, tarkemmat määritelmät, tutkimukseen nojautuminen ja sekä vähempi rajaaminen elintarvikkeiden sisällöistä ja tarkempirajaisuus sekä ikäraja- että mainontamääritelmissä voisi olla seuraavan työstön vaihe.

Kaupan yritykset toimivat vastuullisesti ja rajoittavat monessa eri kanavassa lapsille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia jo nyt hyvin sitoutuneesti. Kaupan omien merkkituotteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa huomioidaan mm. WHO:n kriteerit. Useat kaupan yritykset ovat mukana erilaisissa hankkeissa ja kampanjoissa, joiden tavoitteena on lasten hyvinvointi terveellisten elintarvikkeiden ja lisääntyneen liikunnan avulla. Näemme, että kaikkien suomalaisten terveellisiä valintoja on tärkeää tukea monelta eri taholta. Perheiden ruokatottumukset ovat tässä tärkeässä roolissa ja niitä parantamalla vaikutukset näkyvät lasten lisääntyneenä hyvinvointina. Perheiden hyvinvointiin kuuluvat myös juhlat. Myös lapsilla on oikeus nauttia joulusta, pääsiäisestä ja muista juhlista myös herkuttelemalla.

Sosiaalisella medialla on nykylapsille ja -nuorille ja heidän tekemille valinnoille merkittävä vaikutus. Some-kanavissa ja netissä lapset ja nuoret altistuvat suurelle määrälle mainontaa, joka tulee mm. ulkomaisilta yrityksiltä. Näemme, että ennemminkin kuin luokitella ohjeluonnoksen tarkkuudella elintarvikkeita epäterveellisiksi ja ryhtyä suureen pakkausuudistukseen, sosiaalisen median markkinoinnin ja tuotesijoittelun ohjeita voisi tiukentaa huomattavasti. Suomalaisia toimijoita ei näkemyksemme mukaan voi rajoittaa, jos samalla ei voi rajoittaa ulkomailta tapahtuvaa mainontaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kansallisesta lapsistrategiasta, johon tämä ohjeistus kuuluu, todetaan seuraavasti: Lapsistrategian toimenpiteitä toteutetaan poikkihallinnollisesti, laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja eri hallinnon alojen ja tasojen kanssa. Näemme, että sidosryhmät eivät ole olleet mukana ohjeistuksen valmistelussa muutoin kuin tässä ohjeluonnoksen kommentointiosassa. Ohjeistuksella on merkittäviä kustannusvaikutuksia (mm. pakkausuudistukset) sekä vaikutuksia itse toimintaan mm. kaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla. Näemme, että toimialojen näkemykset olisi tullut ottaa mukaan ohjeen valmisteluun varhaisemmassa vaiheessa. Näin ohjeistuksesta olisi tullut toimialoja paremmin sitouttava ja toimialojen erityispiirteet huomioiva.

Lisäksi pohdimme, mikä suhde tällä ohjeistuksella on muuhun EU-lainsäädäntöön? Mikä on suhde elintarvikemarkkinoinnin säädöksiin ja muihin ohjeisiin (luvussa 4 mainitut)?
Miten ohjeistusta on tarkoitus käyttää? Onko tarkoitus ottaa pohjaksi kansalliseen lainsäädäntöön?

Vastustamme markkinointikäsitteen laajentamista pakkaussuunnitteluun ja pakkausten ulkonäköön. Näemme ohjeistuksen toteuttamisen mahdottomana tässä laajuudessa EU-sisämarkkinassa. Esimerkiksi joulun aikaan jouluiset kansainvälisillä budjeteilla tehdyt joulumainokset kuuluvat kuluttajien arkeen - vaikkeivät ne vetoa erityisesti lapsiin, niin rajanveto suhteessa luonnosteltuun ohjeeseen voisi olla vaikeaa. Mikä suhde tällä ohjeistuksella olisi ylipäätään muuhun EU-lainsäädäntöön ja elintarvikemarkkinoinnin säädöksiin sekä muihin luvussa 4 mainittuihin ohjeisiin? Miten ohjeistusta on tarkoitus käyttää? Onko tarkoitus ottaa pohjaksi kansalliseen lainsäädäntöön?

Olemme tehneet omia toimenpiteitämme lasten terveellisten ruokavaihtoehtojen eteen jo vuosia hyödyntäen mm. Ravitsemussitoumus-alustaa. Tätä työtä olemme edistäneet yhteistyössä omien sidosryhmiemme kuin tutkijoiden ja eri järjestöjen kanssa. Positiivisten vaihtoehtojen kautta pystyy vaikuttamaan valintoihin paremmin kuin totaalikieltojen. Lisäksi olemme jo nykyisin rajanneet oma-aloitteisesti yksittäisiä tuotteita pois markkinoinnista - näemme, että yritysten omaehtoiset toimet - tutkimustulokset huomioiden - voidaan jatkossakin saavuttaa parhaat lopputulokset kansallisen sääntelyn lisäämisen sijasta. Miten voitaisiin lisätä kussakin tuotekategoriassa terveellisempien vaihtoehtojen valintaa ja ohjata tuotekehitystä oikeaan suuntaan.

Toivottavasti ohjeistus johtaa siihen, että Suomen lainsäädäntöön saadaan sieltä nyt puuttuva epäterveellisen elintarvikkeen määritelmä, jonka olemassaolo on edellytys mahdollisuudelle käynnistää lainvalmistelu kaikkia alaikäisiä koskevasta epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointikiellosta.

Ulkomaisia brändejä suositaan: Sääntely suosisi ollen ulkomaisia brändejä suomalaisen elintarviketeollisuuden kustannuksella. Käytännössä lapset altistuisivat enemmän ulkomaisten kuin kotimaisten toimijoiden mainonnalle.,koska ulkomaiset toimijat eivät ole aina tietoisia puhtaasti kansallisesta ei-velvoittavasta ohjeistuksesta tai eivät sitä noudata

Kilpailun vääristyminen: Ehdotus vaikuttaisi pakkausten ulkoasuun, mikä käytännössä estäisi tavaroiden vapaan liikkuvuuden ja olisi siten ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Riittämätön kuuleminen: Kuulemismenettely on ollut puutteellinen. Kommenttien viimeisen jättöpäivän ja suunnitellun lanseerauksen välille on varattu hyvin lyhyt aika, mikä viestii siitä, ettei kuulemista pidetä tärkeänä.

Vaikutusarvioinnin puuttuminen: Ehdotus on jättänyt huomioimatta vaikutukset kotimaiseen elintarviketeollisuuteen. Mikäli vaikutusarviointi olisi tehty, analyysi osoittaisi ehdotuksen mahdottomuuden.

Ohjeluonnoksesta ei ole pyydetty Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalta kommentteja, vaikka ohje koskee myös ravintoloita. Ohjeistus sopii huonosti ravintola- ja muuhun tarjoilutoimintaan. Lainsäädäntö ei edellytä ravintoarvojen ilmoittamista ravintoloissa ja muissa tarjoilupaikoissa tarjottavasta ruoasta. Ravintosisällöin laskeminen ei olisi käytännössä mahdollistakaan suurimmassa osassa ravintoloista, koska ruoka valmistetaan käsityönä ja annokset ja ruokalistat vaihtuvat usein. Tuotannon volyymi on pieni verrattuna tarjolla olevien ruokalajien ja käytössä olevien raaka-aineiden lukumäärään. Siksi laskenta aiheuttaisi toimijoille kohtuuttomasti työtä ja kustannuksia verrattuna saatavaan hyötyyn, kun asia suhteutetaan siihen, kuinka suuri osuus lasten nauttimasta ruoasta on ravintolaruokaa.

Ohjeistuksen pakollinen soveltaminen ravintoloissa, kahviloissa ja muissa tarjoilupaikoissa johtaisi todennäköisesti erillisten lapsille suunnattujen ruokalistojen ja lastenannosten katoamiseen. Tämä vähentäisi lapsiperheiden ravintolapalvelujen käyttöä, mikä pitkällä aikavälillä voi johtaa suomalaisen ruokakulttuurin köyhtymiseen ulkona ruokailun jäädessä uusille asiakassukupolville aiempaa vieraammaksi. Erillisten lastenannosten tarjoamisen tarkoituksena on usein mahdollistaa perheille rauhallinen ruokailutilanne, kun lapsillekin löytyy jotakin heitä miellyttävää syötävää. Tottumuksen vakiintuessa ruokamakua on helppo laajentaa nauravien nakkien ja lihapullien ulkopuolelle.

Kategorisia kieltoja parempi keino lasten ravintoloissa nauttiman ruoan ravintosisällön kohentamiseen olisikin, että ravintoloita kannustettaisiin lisäämään lasten listoille entistä monipuolisemmin esimerkiksi kasviksia, kalaa ja muita suositeltavia ruoka-aineita sisältäviä tuotteita ja tarjoamaan vaihtoehtoja ravintosisällöltään köyhemmille lastenannoksille.

Ohje ei huomioi ruoan nauttimistilanteen merkitystä ja sijoittumista laajemmassa palvelukokonaisuudessa. Esimerkiksi huvipuistokäynnin yhteydessä nautittu herkku on osa huvipuistoelämystä, ja on tarkoituksenmukaista, että tuotteiden myyjät voivat esitellä tuotevalikoimaansa myös markkinoinnin keinoin. Satunnaisen herkun vaikutusta lapsen ravitsemuksessa voi suhteuttaa vertaamalla vuoden varrelle sattuvien huvipuistopäivien määrää koulupäivien määrään.

Yksi mahdollisuus toteuttamiskelpoisuuden lisäämiseen olisi rajata ohjeistus koskemaan vain pakattuja elintarvikkeita, joiden ravintosisältö on joka tapauksessa ilmoitettava. Kannattaa kuitenkin huomata, että siinäkään tapauksessa kategorinen jaottelu ”hyviin” ja ”huonoihin” elintarvikkeisiin ei välttämättä edistä päämäärää, lasten entistä terveellisempää ruokavaliota. Huomion kiintyminen ”epäterveellisiin” yksityiskohtiin saattaa pahimmillaan johtaa lapsen tai nuoren ruokasuhteen vääristymiseen ja hyvinvoinnin vähenemiseen.

Ohjeistuksen valmistelussa ei ole vielä tehty riittäviä vaikutusarvioita. Jatkopohdinnan asiasta on perustuttava selkeään näyttöön ja tutkimustietoon ja vaikutukset eri toimijoihin sekä niiden suhde ohjeistuksen tavoitteeseen on punnittava.