Alueellinen verkostojärjestö KOSTI ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että:

1. Vähenevät valtionavustukset luovat tällä hetkellä painetta tiukempaan valintaan ja vaikuttavuusperusteiseen rahoitukseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikuttavuus ei aina ole suoraan mitattavissa (esim. ennaltaehkäisy, yhteisöllisyys, osallisuus) eikä synny ilman ennakoitavaa ja pitkäjänteistä tukea.

2. Valtionavustustoiminnan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettava, mutta samalla on varottava, ettei keskitetty järjestelmä suosisi vain isoja tai jo valmiiksi verkottuneita toimijoita. Tarvitaan keskenään linjassa olevia avustusmekanismeja eri tasoilla (valtio, hyvinvointialue, kunta), joilla varmistetaan erikokoisten, eri väestöryhmiä ja alueita edustavien järjestöjen rahoitusmahdollisuudet.

3. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla toimivien järjestöjen toimintakyvyn varmistaminen on keskeistä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöjen elinvoiman kannalta.

4. Leikkauksia suunnitellessa järjestöillä täytyy olla mahdollisuus suunnitella itse, miten leikkaukset tai muutokset kohdentuvat ja toteutuvat järjestön toiminnassa, jotta ei leikata toiminnasta pois sellaista osaa, jonka puuttuminen pahimmillaan lopettaa jonkin vaikutuksiltaan merkittävän toiminnan kokonaisuudessaan. Tärkeää on muistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskuntamme ja oikeusvaltiomme olennainen kulmakivi.

LapCI ry pitää valtionavustuskäytäntöjen uudistamista tarpeellisena ja ajankohtaisena etenkin nyt, kun SOTE-järjestöihin on kohdistunut kohtuuttoman suuren leikkaukset. Uudistus voi parantaa merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä, resurssien kohdentumista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Arvostamme erityisesti pyrkimystä hallinnollisen taakan keventämiseen, rahoituksen ennakoitavuuden lisäämiseen sekä avoimuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että:
1. Vähenevät valtionavustukset luovat tällä hetkellä painetta tiukempaan valintaan ja vaikuttavuusperusteiseen rahoitukseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikuttavuus ei aina ole suoraan mitattavissa (esim. ennaltaehkäisy, yhteisöllisyys, osallisuus) eikä synny ilman ennakoitavaa ja pitkäjänteistä tukea.
2. Valtionavustustoiminnan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettava, mutta samalla on varottava, ettei keskitetty järjestelmä suosisi vain isoja tai jo valmiiksi verkottuneita toimijoita. Tarvitaan keskenään linjassa olevia avustusmekanismeja eri tasoilla (valtio, hyvinvointialue, kunta), joilla varmistetaan erikokoisten, eri väestöryhmiä ja alueita edustavien järjestöjen rahoitusmahdollisuudet.
3. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla toimivien järjestöjen toimintakyvyn varmistaminen on keskeistä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöjen elinvoiman kannalta.
4. Leikkauksia suunnitellessa järjestöillä täytyy olla mahdollisuus suunnitella itse, miten leikkaukset tai muutokset kohdentuvat ja toteutuvat järjestön toiminnassa, jotta ei leikata toiminnasta pois sellaista osaa, jonka puuttuminen pahimmillaan lopettaa jonkin vaikutuksiltaan merkittävän toiminnan kokonaisuudessaan. Tärkeää on muistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskuntamme ja oikeusvaltiomme olennainen kulmakivi.

Lapin maakunnallisena verkostojärjestönä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sekä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteavat, että:
1. Vähenevät valtionavustukset luovat tällä hetkellä painetta tiukempaan valintaan ja vaikuttavuusperusteiseen rahoitukseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikuttavuus ei aina ole suoraan mitattavissa (esim. ennaltaehkäisy, yhteisöllisyys, osallisuus) eikä synny ilman ennakoitavaa ja pitkäjänteistä tukea.
2. Valtionavustustoiminnan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettavaa, mutta samalla on varottava, ettei keskitetty järjestelmä suosisi vain isoja tai jo valmiiksi verkottuneita toimijoita. Tarvitaan keskenään linjassa olevia avustusmekanismeja eri tasoilla (valtio, hyvinvointialue, kunta), joilla varmistetaan erikokoisten, eri väestöryhmiä ja alueita edustavien järjestöjen rahoitusmahdollisuudet.
3. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla toimivien järjestöjen toimintakyvyn varmistaminen on keskeistä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöjen elinvoiman kannalta.
4. Leikkauksia suunnitellessa järjestöillä täytyy olla mahdollisuus suunnitella itse, miten leikkaukset tai muutokset kohdentuvat ja toteutuvat järjestön toiminnassa, jotta ei leikata toiminnasta pois sellaista osaa, jonka puuttuminen pahimmillaan lopettaa jonkin vaikutuksiltaan merkittävän toiminnan kokonaisuudessaan. Tärkeää on muistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskuntamme ja oikeusvaltiomme olennainen kulmakivi.

Valtionavustuskäytänteiden uudistamisessa on tärkeää vahvistaa läpinäkyvyyttä, vuoropuhelua ja ennakoitavuutta. Rahoituksen jatkuvuus ja selkeät, yhtenäiset käytännöt tukevat järjestöjen vaikuttavaa ja pitkäjänteistä työtä yhteiskunnassa.

Pohjanmaan Yhdistykset ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että:
1. Vähenevät valtionavustukset luovat tällä hetkellä painetta tiukempaan valintaan ja vaikuttavuusperusteiseen rahoitukseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikuttavuus ei aina ole suoraan mitattavissa (esim. ennaltaehkäisy, yhteisöllisyys, osallisuus) eikä synny ilman ennakoitavaa ja pitkäjänteistä tukea.
2. Valtionavustustoiminnan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettava, mutta samalla on varottava, ettei keskitetty järjestelmä suosisi vain isoja tai jo valmiiksi verkottuneita toimijoita. Tarvitaan keskenään linjassa olevia avustusmekanismeja eri tasoilla (valtio, hyvinvointialue, kunta), joilla varmistetaan erikokoisten, eri väestöryhmiä ja alueita edustavien järjestöjen rahoitusmahdollisuudet.
3. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla toimivien järjestöjen toimintakyvyn varmistaminen on keskeistä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöjen elinvoiman kannalta.
4. Leikkauksia suunnitellessa järjestöillä täytyy olla mahdollisuus suunnitella itse, miten leikkaukset tai muutokset kohdentuvat ja toteutuvat järjestön toiminnassa, jotta ei leikata toiminnasta pois sellaista osaa, jonka puuttuminen pahimmillaan lopettaa jonkin vaikutuksiltaan merkittävän toiminnan kokonaisuudessaan. Tärkeää on muistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskuntamme ja oikeusvaltiomme olennainen kulmakivi.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että:
1. Vähenevät valtionavustukset luovat tällä hetkellä painetta tiukempaan valintaan ja vaikuttavuusperusteiseen rahoitukseen. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että vaikuttavuus ei aina ole suoraan mitattavissa (esim. ennaltaehkäisy, yhteisöllisyys, osallisuus) eikä synny ilman ennakoitavaa ja pitkäjänteistä tukea.
2. Valtionavustustoiminnan yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on kannatettava, mutta samalla on varottava, ettei keskitetty järjestelmä suosisi vain isoja tai jo valmiiksi verkottuneita toimijoita. Tarvitaan keskenään linjassa olevia avustusmekanismeja eri tasoilla (valtio, hyvinvointialue, kunta), joilla varmistetaan erikokoisten, eri väestöryhmiä ja alueita edustavien järjestöjen rahoitusmahdollisuudet.
3. Maakunnissa ja pienemmillä paikkakunnilla toimivien järjestöjen toimintakyvyn varmistaminen on keskeistä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteisöjen elinvoiman kannalta.
4. Leikkauksia suunnitellessa järjestöillä täytyy olla mahdollisuus suunnitella itse, miten leikkaukset tai muutokset kohdentuvat ja toteutuvat järjestön toiminnassa, jotta ei leikata toiminnasta pois sellaista osaa, jonka puuttuminen pahimmillaan lopettaa jonkin vaikutuksiltaan merkittävän toiminnan kokonaisuudessaan. Tärkeää on muistaa, että järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskuntamme ja oikeusvaltiomme olennainen kulmakivi.

-

Käytännön ehdotuksia:

- Hallinnollista työtä voitaisiin keventää esimerkiksi osittain esitäytetyillä hakemuksilla. Yhtenä esimerkkinä järjestöjen tulee täydentää joka vuosi useita kertoja eri hakemuksiin toiminnan perustiedot, toiminnan tarkoitus ja saadut rahoitukset. Nämä ja muut pysyväluonteiset tiedot voidaan siirtää edellisestä hakemuksesta ja uudessa hakemuksessa painopiste on toiminnan muutoksissa ja kehittämisessä.
- Yksi vaihtoehto olisi myös yhdistää hakeminen ja raportointi (Helsingin kaupungin kulttuurin toiminta-avustukset toimivat näin) eli hakemuksen yhteydessä toimitetaan edellisen vuoden seuranta ja arviointi.
- Rahoittajien (julkiset ja yksityiset) keskinäinen koordinointi ja toimintatapojen yhtenäistäminen avustushallinnon näkökulmasta olisi suotavaa.

Valtionavustusjärjestelmän uudistaminen on tärkeää ja jaoston ehdotukset pääosin erittäin kannatettavia. Toiminnan ennustettavuus ja jatkuvuus on myös tärkeää muutostilanteissa. Valtionavustusjärjestelmää uudistettaessa on edettävä tarkasti vaikutuksia arvioiden ja järjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistaen. Avustusjärjestelmää on tarpeen kehittää järjestöjen autonomiaa kunnioittaen ja tiiviissä vuoropuhelussa järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin (Stea-avustukset) on tehty merkittäviä leikkauksia, jolloin pahimmillaan nopeasti ja huonosti suunniteltujen avustusjärjestelmän muutosten ja suurten leikkausten yhteisvaikutuksena heikennetään järjestöjen toiminta- ja auttamismahdollisuuksia entisestään ja vaarannetaan vuosikymmenten kuluessa tehty kehittämistyö ja osaaminen mm. vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamiseen.