• Strategia antaa tällä hetkellä hyvän raamin, mutta se ei voi toteutua yhdenvertaisesti ilman vammaisten systemaattista huomioimista. Vammaiset tulee nostaa strategiassa näkyväksi ryhmäksi, esteettömyys ja saavutettavuus on määriteltävä selkeästi, ja vammaisvaikutusten arvioinnista on tehtävä automaatio. Näkövammaisjärjestönä korostamme, että palvelujen on perustuttava yksilöllisiin tarpeisiin, ei vain lakisääteiseen minimiin, sillä tämä on myös taloudellisesti kestävää pitkällä aikavälillä.

  • Strategialuonnoksen linjaus 1) Luottamus on ehkä enemmän heikentynyt nimenomaan terveyspalveluihin, mutta sosiaalipalveluiden asiakkailla on monesti heikentynyt luottamus koko palvelujärjestelmään. Linjaus 3) on ehdottoman tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee oman yksikkönsä tehtävän ja oman roolinsa sen toteuttamisessa. Olisi hyvä, että jokainen tuntisi myös suurpiirteittäin hyvinvointialueen palveluiden kirjon, jotta henkilöstöllä olisi ymmärrys miten eri palvelut voivat tukea heidän asiakkaitaan tai potilaitaan.

    Strategiassa keskitytään terveyspalveluihin, lääkäriin pääsyyn, iäkkäisiin ja lapsiin ja nuoriin, mutta työikäiset, vammaiset ja sosiaalipalveluiden asiakkaat eivät näy strategiassa.

  • Strategialuonnoksen linjaus 1) Luottamus on ehkä enemmän heikentynyt nimenomaan terveyspalveluihin, mutta sosiaalipalveluiden asiakkailla on monesti heikentynyt luottamus koko palvelujärjestelmään. Linjaus 3) on ehdottoman tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee oman yksikkönsä tehtävän ja oman roolinsa sen toteuttamisessa. Olisi hyvä, että jokainen tuntisi myös suurpiirteittäin hyvinvointialueen palveluiden kirjon, jotta henkilöstöllä olisi ymmärrys miten eri palvelut voivat tukea heidän asiakkaitaan tai potilaitaan.

    Strategiassa keskitytään terveyspalveluihin, lääkäriin pääsyyn, iäkkäisiin ja lapsiin ja nuoriin, mutta työikäiset, vammaiset ja sosiaalipalveluiden asiakkaat eivät näy strategiassa.

    Henkilöstön ääni pitäisi kuulua paremmin strategiatyössä. Alusta, minne henkilöstö pystyi kommentoimaan ja siellä olevat kysymykset olivat hyvin yleisluontoisia, eikä ääntä pystynyt saamaan sitä kautta kuuluviin. Strategiassa on paljon hyviä tavoitteita, mutta sosiaalihuollon ääni on liian vaimea. Jotta esimerkiksi muutoslupaukset saataisiin käytäntöön, tarvitaan erittäin suuria toimenpiteitä koko henkilöstöltä ruohonjuuritasolta ylimpään johtoon ja aitoa halua tehdä yhteistyötä alueen asukkaiden parhaaksi.

  • Pelastuslaitos on tällä hetkellä liian pieni toimiakseen tehokkaasti erillisenä palvelulinjana. Sen kannattaa liittää yhteisiin terveyspalveluihin yhdessä valmius- ja turvallisuuspalveluiden kanssa, jolloin johtaminen selkiytyy ja kriisinkestävyys vahvistuu.

  • Näyttää taas siltä että tämä on ylimmän johdon laatimaa missä ei ole kuultu meitä jotka teemme työtä täällä näiden hyvinvointialueen asukkaiden kanssa joka työpäivä. Ylin johto nauttii suurinta palkkaa ja valtaa ja käyttää sitä häikäilemättä. Kauniita lauseita ja juhlapuheita kuulemme ja kiitoksena lisää töitä aiempien lisäksi huomioimatta isoa kuvaa. Ei nämä piirrokset ja lauseet näy meidän arjessa sosiaalityössä. Johto ja hallinto kasvaa ja asiakastyöstä vaan säästetään, mitä varten tämä hva on?

  • Hyvä yritys. Pelkään, että byrokratia voittaa, eikä mitään merkittävää uudistusta tapahdu.
    Asian vierestä: minkä takia alueille on pystytetty poliitikoista, joilla kaikilla ei ole asiantuntemusta, koostuva suuri hallinto-organisaatio.
    Suppea asiantuntijaorganisaatio olisi tehokkaampi ja säästäisi rahaa muuhun käyttöön.

  • Enemmän konkretiaa - vähemmän bullshittiä. Strategiasta puuttuu mm. vammaiset, vanhukset ja erityisryhmät kuten jatkuvasti kasvava muistisairaiden joukko.

  • Asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut osioon haluaisimme nostaa Pohjois-Kirkkonummelaisten ajatuksia ja toiveita:
    Veikkola on pohjois-Kirkkonummen palvelukeskus. Kasvava kylä, jossa asuu lähes 6000 asukasta pelkästään Veikkolan
    postinumeroalueella ja lähikylät mukaan luettuna asukkaita on vielä muutama tuhat lisää (vastaa keskisuuren kaupungin
    väkilukua). Kuntakeskukseen on matkaa yli 20 kilometriä mutkaisia pikkuteitä pitkin ja julkinen liikenne on
    vaillinaista. Kesäaikaan, jolloin paikallinen terveysasema on suljettuna, linja-autot kulkevat vain pari vuoroa päivässä
    koulujen lomien aikana. Kulunut kesä oli hyvin raskas, kohtuuton ja kallis varsinkin ikäihmisille, joille tarjottiin
    palvelut kuntakeskuksen terveyskeskuksessa. Terveysasemien, laboratorio- ja neuvolapalvelujen tulee säilyä
    Veikkolassa, jonka palvelualueella asuu n. tuhat yli 65-vuotiasta ja paljon lapsiperheitä. Terveyspalveluja tulee kehittää
    ja niitä tulee olla saatavilla ympäri vuoden, myös laboratoriopalveluja. Tällä hetkellä lääkäriaikoja ei tahdo saada ja
    labrassa ei ole EKG-palvelua. Sairaaloista kotiutumisen jälkeinen tuen tason korotus pitää olla strategiassa, tiedonkulku
    sairaalan ja peruspalveluja tuottavan yksikön kanssa ei nyt toimi.
    Hyvinvointialueen, HUSin, kunnan, ELYn ja HSL:n osalta yhteistyötä pitää parantaa huomattavasti. Julkiset
    yhteydet erikoissairaaloihin pitää toimia, nyt ei toimi. Jorvin sairaalaan ja Kirkkonummen käyttämään Espoon
    Sairaalaan ovat vaihtoyhteyden päässä, mikä hankaloittaa vanhusten ja lapsiperheiden pääsyä rattaineen k.o kohteisiin,
    suoralla yhteydellä olisi myös vaikutusta sairaalan henkilöstön saantiin. HSL:n palvelulinjan ns. kutsubussi kulkee
    Pohjois-Kirkkonummen alueella, mutta vaan sellaisina päivinä, kun Veikkolan laboratoriopalveluita ei ole saatavilla,
    eikä kutsubussi saa ylittää kuntarajaa. Veikkolasta on lyhyempi matka Vihdin kunnan hyvinvointipalveluihin
    Nummelassa, kuin oman kunnan hyvinvointikeskukseen, mutta Vihti ei kuulu HSL-alueeseen ja bussiliikenne sinnekin
    lähes aina yhden vaihtoyhden vaativa (Nummelan asemalta on 1,8 km hyvinvointipalveluihin) ja lippuhinnat
    huomattavan paljon kalliinpia kuin HSL-lipun hinta.
    Neuvolapalvelujen suunniteltu siirto Nummelaan puhuttaa myös Veikkolalaisia saavutettavuuden ja liikennöinnin
    osalta. Autottomille asukkaille haasteena myös se, ettei alueen linja-autot ole matalalattiabusseja, jolloin rollaattorin,
    lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa kulku ei ole helppoa. Näin ollen suunnitelma ei tue strategiaa lähipalvelujen
    saatavuudesta, aluetta toki auttaa kustannustehokkuudessa, mutta asukkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan, kun
    palveluihin pääsy maksaa toisille enemmän ja palveluihin on vaikea kulkea. Veikkola on houkuttanut aina uusia
    lapsiperheitä, kun kaava-alueita on valmistunut ja muutamia uusia isompia kaava-alueita on valmistumassa lähivuosina.
    Mahdollisen Länsiradan myötä alueen väkiluku tulee kasvamaan entistä nopeammin, joten hyvinvointipalveluja tullaan
    tarvitsemaan entistä enemmän tulevaisuudessa.

  • Asiakastyössä olevat työntekijät mukaan strategian kehittämistyöhön!

  • Muutoslupaukset ovat tärkeitä ja oikeasti toteutuessaan lisäävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia. Tärkeää olisi muistaa hyvinvointialueella työskentelevien työhyvinvointiin panostaminen, sillä työntekijät ovat avainasemassa näiden lupausten toteuttamisessa. Suoritteiden tiukka seuranta ja kontrollointi ei työhyvinvointia tunnetusti lisää. Lisäksi johtamisessa täytyisi toteutua aito dialogisuus työntekijöiden ja johdon välillä.

    • «
    • 1
    • 2
    • 3
    • 4
    • 5
    • 6
    • 7
    • 8
    • »