Ennalta ehkäisy ja välin pitämättömyys. Jyväskylän kaupungin säästö (perhepuistojen ja kerhotoiminnan lakkautus) ei antanut kovin hyvää kuvaa. Kumpi on parempi vaihtoehto maksaa nyt edellä mainittujen kuluja vai maksaa 15-20 vuoden päästä erikoissairaanhoitopiirin laskuja kun nuorisossa on ongelmia eikä kaupunki saa veron maksajia tarpeeksi kun ei ole työhön kykeneväisiä tekijöitä.

Toinen on joidenkin aikuisten välinpitämättömyys ja vastuutomuus. Esim. pari kuukautta sitten oli päivällä poliisin takaa-ajo tilanne Seppälän alueella. Onni oli ettei ketään jäänyt alle. Video oli nähtävillä jomman kumman iltapäivä lehden sivuilla. Myöskään jotkin vanhemmat eivät opeta lapsiaan kunnioittamaan esim. toisten pihoja. Vaan pysäköivät pokkana tuntemattomien ihmisten pihalle kun tuovat lapsia kavereiden synttäreille.

Nykyinen hektinen elämäntapa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Lapset on liian paljon muualla kuin kotona vanhempien kanssa tai sitten yksin kotonaan.
Enemmän/useammin toivoisi alakoulussa ainakin vanhempien vartteja, jotta mahdolliset ongelmat tulisivat ajoissa osapuolten tietoon.
Lasten niin kuin muidenkin psykiatrinen hoito on ala-arvoista. Paikkoja ei ole. Myös mm. puheterapeutteja ei ole saatavilla, vaikka tarve on ilmeinen.
Lapset joutuvat liian varhain kulkemaan yksin pitkiäkin koulumatkoja. Toisille lapsille ok, mutta ei kaikille.
Perheen yhteisen ajanvietto- ja harrastuspaikkojen puute.
Nuorten jatko-opiskelupaikkojen tilanne- säästöt ja lisääntynyt itseopiskelu, joka ei kaikille sovi.

Työpaikka ei jousta työajoissa. Eka ja tokaluokkalaiset aamuisin joutuvat 2 tuntia olemaan yksin kotona. iltapäiväkerho toimii koulun jälkeen hyvin, mutta aamuisin ei ole mitään. Aamuvirkkukerho on, mutta vain muutamana päivänä ja nekin niinä päivinä kun lapsi menee klo 8. mites silloin kun lapsi menee klo 9 ja aikuiset joutuvat menemään klo 7:00 töihin.

Liian vähän yhteistyötä opettajan kanssa. Oppilaan suusta tulee kertomuksia, kun joku luokan oppilas teki pahaa toiselle. vanhempien olisi hyvä saada tietää näistä, jotta voi keskustella asioista kotona.

Jatkuvat säästöpaineet. Pitäisi ymmärtää, että ennaltaehkäisevä työ säästää, vaikka se ei talousarviossa siltä näyttäisikään. Korjaavat palvelut ovat aina kalliimpia. Sen tähden pitäisi säilyttää perhepuistot ja kerhotoiminta, pitää päivähoitoryhmät riittävän pieninä, jotta ammattitaitoinen henkilökunta saa ja jaksaa tehdä työnsä kunnolla. Myös koululuokat niin alakoulusta lukioon pitää olla riittävän pieniä. Perheiden tulee saada palveluja matalalla kynnyksellä myös sosiaalitoimen puolella, esim. tukihenkilötoiminta on auttanut monta nuorta ja perhettä.
Moni lapsi ja nuori ei kykene nyky-yhteiskunnan vaatimaan itseohjautuvuuteen esim. opinnoissa, henkilökuntaa ja aikuisia tarvitaan lasten ja nuorten ja perheiden tueksi.

Tilanteet vanhempien työpaikalla esim. muutostilanteissa. Muutosjohtamisen tulisi olla vuorovakutuksellisempaa niin, että johdolta ei katos yhteys arjen tekemiseen.Lähtökohtana on että ihmiset haluavat kantaa vastuun omasta tekemisestään ja toimia rakentavasti. Isossa kuntauudistuksessa tulisi pikaisesti saada uusia toimintatapoja niin että vanhemmat jaksavat sekä töissä että kotona. Muuteen käy niin että se mikä nyt säästetään msksetaan sitten joskus seuraavan sukupolven aikana. Kannatan terveyden edistämistä ja ketterää inhimillistä puuttumista työpaikan muutostilanteissa.

Ei isovanhemmat jaksa auttaa,ei ole muita sukulaisia..otettava lapset joka paikkaan mukaan,kun itse menee lääkäriin ym..
Vanha kotipalvelu takaisin!! Ilman että pitää pitää tiimipalavereja tai tehdä tarvekartoituksia ym..turhaa.Konkreettista apua tarvitaan!
Koululuokat on liian isoja,oppilaat liian levottomia,opettajat liian voimattomia.Kurinpito oikeudet opettajille takaisin,loppuu se huono käytös kouluissa kun oppilailla on auktoriteetti jota pitää kunnioittaa.Nyt vain kädetön robotti ohjaa minkä ohjaa...

Lapsiperheiden palvelut ovat hajallaan ja resurssia on liian vähän esim. Saarikka ja 5 kuntaa ( Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi ja Kyyjärvi ). Aluella on mm. yksi terveyskeskuksen puheterapeutti. Yksi perheneuvola palvelee viittä kuntaa. Varhaiskasvatuksessa voisi olla oma psykologi ja jokaisessa kunnassa jopa oma perhetyöntekijä!

Lasten vuorovaikutuksen ja sosiaalisemotionaalisten haasteiden lisääntyminen näkyy varhaiskasvatuksessa. Kuka voi saada terapiaa tai lasten psykiatrista hoitoa tässä ajassa??? Varhaisella puuttumisella voitaisiin saada hyviä tuloksia!

Tiedonsaanti palveluista hankalaa, missään ei ole koottu yhteen, missä mitäkin tarjolla. Paljon tapahtumia/toimintaa/palveluja Jyväskylässä, mutta esim Petäjävedellä ei paljoakaan.

Jatkuvat säästöt aiheuttavat eriarvoistumista. Palvelut pirstaloituvat ja niitä ei saa läheltä, jolloin uhkana pudota pois palveluiden piiristä kokonaan. Pirstaloitumisen myötä kenelläkään ei ole enää kokonaiskuvaa perheestä/yksilöstä ja aika menee samojen asioiden kertaamiseen/tiedonkulun ongelmiin.

Subjektiivisen päivähoidon rajaus lisää edelleen eriarvoistumista ja voi aiheuttaa ongelmien kasautumista. Jos osa-aikaisella päivähoidolla tuettaisiin vanhempien jaksamista ajoissa, voitaisiin välttyä ongelmilta myöhemmin.

Lyhytaikaisen, "lapsiparkki" tyyppisen toiminnan puuttuminen kokonaan. Nykyään harvalla on tarjolla läheisistä koostuvaa tukiverkkoa, jolloin tällainen "lapsiparkki" toiminta voisi auttaa jaksamaan arjessa, kun saisi käytyä rauhassa vaikka kaupassa tms. Nimenomaan sellainen matalankynnyksen toiminta puuttuu.

Vapaaehtoisten/kolmannen sektorin palveluille ei toimintapaikkoja esim. Kintaudella. Täytyy kulkea palveluiden pariin (perhekerhot, kerhot, avoin päiväkoti, ym) matkan päähän, mikä ei välttämättä mahdollista jos perheessä esim. yksi auto . Kintaudella laajennettiin juuri päiväkotia, mutta miksi ei tehty tiloja esim avoimelle päiväkotitoiminnalle?

Harrastusten ja kerhojen maksullisuus, jonot ja ruuhka eri palveluihin sekä resurssipula tai säästötoimet, palveluverkoston monimutkaisuus, maakunnassa puolestaan vähäinen valikoima mahdollisuuksia ja pitkät etäisyydet mm. perheneuvolaan ja erikoissairaanhoitoon. Nuorten oletetaan kulkevan esim. Keuruulta ja Joutsasta lähes tunnin matka Jyväskylään suuntaansa päästäkseen nuorisopsykiatrian käynneille, aikuisten palvelut sen sijaan pyritään pienissäkin kunnissa järjestämään paikallisesti. Mielestäni tämä on nuorille kestämätön tilanne. Myös se että soten myötä palvelut keskittyisivät entistä enemmän Jyväskylään on mielestäni riski. Kulkuyhteyksien tulisi palveluiden takia pienistä kunnista matkustaville olla toimivat ja ilmaiset. Tällä hetkellä osa perheistä jättäytyy pois tarjotusta avusta kulkemisen hankaluuksien vuoksi.

Tiedon saaminen aivan puutteelista!!! Palvelut hajallaan. Lapsiperheiden arki on aina kiireistä, aikaa ei riitä asioiden selville ottamiseen, jos apua tarvitaan. Tiedottaminen palveluista hajallaan. Palautteen antaminen tulisi hoitaa paljon tehokkaammin ja kohdennetusti. Siihen on keinoja, jos on tahtoa. Säästöt koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ovat mielettömiä.