Ge din åsikt om förslagen till reform av styrningen och ledningen av social- och hälsovården

Frågetecken 37
Enkät | Sosiaali- ja terveysministeriö
Enkäten har avslutats

Med denna enkät vill vi höra din ståndpunkt om styrningen och ledningen av social- och hälsovården. Svarstiden går ut 2.3.2016. Ett sammandrag av alla svar kommer att publiceras på webbplatsen alueuudistus.fi i mars 2016 och den kommer att utnyttjas i beredningen av social- och hälsovårdsreformen. Ge dina synpunkter och förslag! 

Basuppgifter

Avslutat: 2.3.2016

Bilagor

Inga bilagor
Gör en anmälan

De obligatoriska frågorna i enkäten är markerade med en asterisk (*).

Svar
  • politisk beslutsfattare 2 / 37
  • anställd inom kommunens socialvård 3 / 37
  • anställd inom kommunens primärvård 1 / 37
  • anställd inom ett sjukvårdsdistrikt 5 / 37
  • anställd i ett privat företag 0 / 37
  • anställd i en organisation eller annat samfund 3 / 37
  • anställd (annat) 1 / 37
  • chef eller direktör inom kommunens socialvård 3 / 37
  • chef eller direktör inom kommunens primärvård 5 / 37
  • chef eller direktör inom ett sjukvårdsdistrikt 3 / 37
  • chef eller direktör i ett privat företag 3 / 37
  • chef eller direktör i en organisation 1 / 37
  • chef eller direktör (annat) 0 / 37
  • kommuninvånare 10 / 37
Svar
  • genomförbar 10 / 37
  • genomförbar till vissa delar 24 / 37
  • inte genomförbar 4 / 37
Svar
  • Yksityiskohdat ratkaisevat. Suuret linjat vaikuttavat ihan ok:lta.

  • Ei konkreettisia ehdotuksia rahoitusvastuun jakautumisesta.

  • Palvelut pitää turvata jokaiselle Suomen kansalaiselle.

  • Hallintohimmelit edellä ei toimi. Varsinkaan kun himmeli on moniosainen. Tavoite yhteen luukkuun pyrkimisestä hyvä. Hallituksen päätavoite on "kestävyysvajeen" korjaaminen ja sitten puhutaan hyvinvoinnin edistämisestä. Ei oikein ole synkassa. Halllitukset tekevät jatkuvasti sellaisia päätöksiä, jotka heikentävät kansanterveyttä (köyhdyttävät, stressaavat toimeentulon/sosiaaliturva epävarmuudella, alentavat autoveroa ja edistävät yksityisautoilua, autoilua tuetaan verohelpotuksin ja kilometrikorvauksin, autoetu on hyvin tuettu, pyöräetu/työmatkakaävelyetu (esim. lenkkivaatteet ja sosiaalitilat työpaikalla) on surkea, alentavat viinaveroa, suhtautuvat omankin hallinnon piirissä tapahtuvaan työpaikkakiusaamiseen yliolkaisesti jne.).

    Samoin kunnat: kaavoitetaan autokaupunkia, kävely ja pyöräily tehdään mariginaaliseksi tunkemalla pyöräilijät ja kävelijät samaan paikkaan, hajautetaan kaupunkirakennetta ja palvelurakennetta, jotta "on pakko" käyttää autoa. Melu ja saasteet sairastuttavat enemmän kuin halutaan tietää. Liikkumattomuus sairastuttaa enemmän kuin halutaan tietää, mutta ennen kaikkea sosiaalisen pääoman puute sairastuttaa enemmän kuin halutaan tietää. Tutkimuksien ( mm. Hyyppä ja Kivimäki) mukaan sosiaalinen pääoma pitää ihmiset terveinä ja pitkäikäisinä (jos ei nyt on nykyisen uusliberaalin politiikan tavoite). Sosiaalisen pääoman puute työpaikolla lisää sekä masennusta että sydän- ja verisuonisairauksia. Sosiaalista pääoma syntyy hyvästä luottamuksellisesta työilmapiiristä, osallisuudesta, harrastuksista, talkootyöstä, ystävä- ja tuttapiiristä jne. Valtio ja kunnat eivät voi järjestää ystäviä kenellekään, mutta voivat monin tavoin edistää sosiaalisen pääoman syntymistä: suhtautumalla vakavasti koulu- ja työpaikkakiusaamiseen, edistämällä hyviä käytäntöjä työpaikoilla, edistämälllä hyvää hallintoa (Suomessa poliitikot ja virkamiehet suhtautuvat ylimielisesti kansalaisaktiivisuuteen, eivätkä ole valmiita dialogiin, toisin kuin esim. Ruotsissa, kansanäänestyksiä ei järjestetä, vaikka niitä kunnissa vaadittaisin jne. Valtakunnallista sitovaa kansanäänestystä Sveitsin tyyliin ei haluta jne. ), lopettamalla työttömien syyllistämisen ja luukuttamisen ( perustulo käyttöön) ja helpottamalla työn- ja yritystoiminnan ja sosiaaliturvan yhteensovittamista, kansalaisille pitää tarjota mahdollisuus matalan kynnyksen tapaamispaikkoihin, kylä- ja kaupunginosataloihin, joissa sosiaalinen pääoma kukoistaa.

    Asunto- ja kaavoituspolitikka on tyyppiesimerkki poliitikan alasta, joka lisää pahoinvointia. Paitsi että meillä on tarjolla rumaa, kallista ja huonosti rakennettua ympäristöä, sen lisäksi se perustuu yksityisautoiluun ja muutoinkin yksityisyyteen. Kaikki yhteistilat loistavat poissaolollaan. ARA:n ohjeiden mukaan kuulema yhteistilojen rakentamista ei tueta. Ihmiset halutaan siis pitää omissa kopperoissaan sairastumassa.

  • Sairaaloiden kilpavarustelu saatava hallintaan ja liian paljon tehdään tekemisen vuoksi toimenpiteitä imman vaikuttavuutta. Byrokratian ja hallinnon supistaminen välttämätöntä, kokouksissa ei hoideta yhtään plasta.

  • Erikoisin ehdotus on "johtajapari". Vastuun pitää johtamisessa olla selkeä eikä jaettu. Fiskaalista ja hierarkkista ohjausta tarvitaan enemmän kuin tässä ehdotuksessa - kannustimet samaan tyyliin kuin yksityisillä esim. +-5 % hinnasta onnistumisen mukaan.

  • Sekamelska maan tasolla

  • Asun Helsingissä ja täällä ei kunnolla tämä sosiaali- ja terveydenhuolto järjestelmä toimi ja aina joutuu jonottelemaan hoitoon pääsyyn ja viestintä sekä ajanvaraukset ovat erittäin vanhanaikaista (paperilla kirjekuoritse tulee koko ajan tietoja) ja sähköisessä muodossa verkon kautta tosi vähän. Koko ajan täällä Helsingissä pitää mennä yksityiseen sosiaali- ja terveydenhoitoon, jonka joutuu itse, tai tahon kustantamana maksamaan, joka tulee kelalle (kansaneläkelaitos) korvauksinaan kalliiksi.
    Lääkärit kaupungin terveydenhuollossa vaikuttavat hyvin stressaantuneilta, kun joutuu niin monta potilasta hoitamaan, kun potilaita asioi paljon julkisella terveydenhuollolla, sillä yksityinen on joillekin kallista.

  • Valtion pitää ehdottomasti ohjata alueet oikealle tielle. Jokaisen ei pidä joutua keksimään pyörää uudelleen, vaan jo testatut ja hyväksi havaitut mallit Eksoten ja Kainuun alueella pitää ottaa pohjaksi muillekin alueille. Kenen intressissä on pitää soten kustannusvaikuttavuus balanssissa, sille valta ja vastuu rahojen käytöstä ja palvelujen tuottamisesta. Eli suunnitelma alueiden omasta taloudellisesta kokonaisvastuusta aina ennaltaehkäisystä nopeaan, taloudelliseen ja vaikuttavaan "hoitoon" on hyvä asia.

  • Mitä uutta uudistus tuo asiakkaiden/potilaiden hoitoon? Nopeutuuko hoitoon pääsy, ovatko hoitoketjut saumattomia? Onko hoito vaikuttavaa? Johtajuuskysymykset ovat iso kysymys. Mennäänkö johtamisessa osaaminen edellä vai järjestönäkökulma edellä?

Svar
  • Alueellinen kokonaisvastuu maantieteellisesti ja väestöllisesti yhdellä johtoryhmällä

  • Yhteisvastuuta on nähty tarpeeksi kun sekä kunta että shp ovat olleet vastuussa. Kullekin organisaatiolle määriteltävä selkeästi mitä se vastaa, ja organisaatio määrittelee sisäiset vastuunsa. Koskee myös STM:n ja VM:n budjettivastuita.


  • Ei toimi, kun aluiden kanssa poliittisesti pelleillään. Läänit takaisin ja sote kokonaisuutena läänitasolle, – elyt, avit ja maakuntien liitot lakkautettava, TE-keskukset (köyhien luukutuskeskukset) saman tien ajettava alas perustulon myötä. Säästöjä miljardeja.

  • Yhteisvastuuta ei voi jalkauttaa ylhäältä päin - jos pienille perustason markkinatoimijoille annettaisiin valta rahoituksen allokoinnista, yhteisvastuu voisi saada aivan uuden merkityksen. "Halvempaa varmistaa kaikille naapuruston mummuille piikit kenkiin kuin leikata yhdenkään lonkka"

  • Suomi on pieni maa, yksi alue riittää

  • Panostetaan kokoajan tietojärjestelmiin tietotekniikassa, jotta se vanhanaikaisten paperien lähettäminen nyt kertakaikkiaan loppuisi. Eli kaikkiin tietotekniikassa, joita tarvitaan, ovat; ajanvaraus, chat- asiakaspalvelu, erikoisalaan perehtyneen asiantuntijan valinta terveyden tarpeeseen (lääkäri yleis, erikois, yli), (neurologia, gynekologia, urologia, allergologia, keuhkosairauksien asiantuntija, ihotaudit, kirurgia, sädehoito, syöpähoito, fysioterapia, psykologia, magneetti-, röntgen ja ultraääni kuvaus, raskaus).

    Tietotekniikassa aina se tietoturvallisuudesta huolenpito täydellisesti koko ajan pitää aina huomioida ja suojata kokoajan järjestelmissä kyberturvallisuudessa (virus, Rootkit- virus, vakoiluohjelmat, muut haittaohjelmat muun muassa), että ne kaikki tärkeät luottamukselliset potilastiedot tietojärjestelmässä ovat hyvin turvassa ongelmitta, jolloin pystyy normaalisti asioimaan netissä näiden tärkeiden terveys asioiden kanssa.

    Asioinnin sosiaali- ja terveydenhuollolla tulee toimia kaikissa laitteissa (tietokone, tabletti, älypuhelin), käyttöjärjestelmissä (Windows, iOS, Android, Linux, Apple Mac, Chromebook), selaimissa (Internet Explorer, Mozilla Firefox, Chrome, Google Chrome, Opera, Bing, Yahoo!, Safari), verkon peittoalueilla (2, 3, 4, 5G-verkko/ H, H+ ja E-verkko) ja WiFi- yhteyksillä.

  • Yhden palvelun kautta, se on hyvä.
    En vain usko että sote on kaatanut Suomen, jotenkin raskas taakka joka ei pidä paikkansa, köyhiä riittää. Monet lait aina asumisen, autoilun, työssä käynti alueen muutos, Pohjoinen ja Itä ei ole sama kuin etelä.halutaan tietää.
    Meillä ei mahdollisteta huolta nuorista jotka jo esikoulu tunnistaa- avun ja tuen tarpeen. Meillä yhä nuorempi on psyykkisesti sairas, päihdeongelmainen- yksikin nuori on liikaa. Missä se ajatus toivon herättämisestä tas-arvoisesti kansalaisille???
    Isot sairaalat, entistä kauempana...
    Miten suuryritykset, me vain annamme voittojen siirron, rahan
    rahan luokse, miksi emme tee jotain? Kyse on meidän maasta. Ei pääomaomistajien maasta.
    Miten tahto nähdä Suomi, jossa eri alueet ovat erilaisia ja siten sopimukset ja päätökset esim. työmatkasta EI vain istu samalla tavalla.
    Ajatus: VALTIOLLE SAIRAUDEN HOITO ja terveys ja hyvinvointi KUNNILLE. Työttömyyden hoitoon NORJAN malli- siinä on tehoa. Muutos että 1 h työ on merkityksellistä ei vain 8 tunnin. Työelämän muutos täysin, uusi ajatus eri työaikojen kannattavuudesta.
    LAPSILISÄN uudistus sitä tarvitseville, ei yli 70.000 euroa ansaitseva tarvitse lapsilisää, tämän lain alkuperäinen tarkoitus on kadonnut aikoja sitten. Tukea pientuloisille ja vammaisten lasten perheille , yh-.perheille. Ei hyvätuloiselle joka laittaa sen tilille. TÄMÄ ON arka aihe, mutta tulisi rohkeasti toteuttaa.onko meidän todella pakko maksaa ulkomaille lapsilisää???

  • Jos soten eri toimijat joutuvat toimimaan yhteisvastuullisesti, on heidät "pakotettu" etsimään taloudellisesti kestävimmät prosessit asioiden hoidossa. Eli toimintaprosessit yksikön sisällä ja eri yksiköiden välillä joudutaan miettimään ja hiomaan timantiksi. Tämä on loistava asia, sillä ainakin sairaanhoitopiirissä moni osasto/yksikkö voi olla jähmettynyt vanhoihin toimintatapoihin, jolla ei saada tarpeeksi tulosta aikaiseksi. Lisäksi shp suurena työnantajana toimii monelle työntekijälle "suojatyöpaikkana", koska johto ei pysty huolehtimaan siitä, että työtä olisi jokaisessa yksikössä sopivasti joka ainoalle työntekijälle (ei liian vähän, eikä liian paljon). Näin yksiköt toimivat joko korkealla tai valitettavasti myös matalalla työmoraalilla, yksikön esimiehestä riippuen.

  • Yhteisvastuullisuus on hieno ajatus, joka harvoin toimii?

  • Yhteisvastuu edellyttää sosiaali- ja terveyslain yhdistämistä. Tällä hetkellä tietosuoja edellyttää kummaltakin lailta eri tapoja eikä anna lupaa keskustella avoimesti toistensa kanssa.

Svar
  • Pitäisi arvottaa toimenpiteet vaikka seuraavanlaiseen järjestykseen. 1. Ihmisarvoinen elämä 2. Pitkän aikajänteen kustannussäästöt (lapset, työttömät, syrjäytyneet) 3. Elämänlaatua nostavat toimet.

  • Toteutetaan julkisin varoin 800.

  • Jotta tulevaisuudessa toimenpidetarve saataisiin vähenemään, tiedotuksen, koulutuksen ja budjettiohjauksen keinoin toimenpiteiden määrä pitäisi pyrkiä vähentämään. Sitä ennen julkisin varoin toteutetaan toimenpiteet priorisointinormien perusteella ja lopuille tarjotaan yksityistä omarahotteista vaihtoehtoa.

  • Jaetaan taakkaa, siirretään osa perustoimenpiteistä esimerkiksi apteekkien hoidettavaksi. Apteekkien rokotusoikeudella saavutettaisiin suurempi influenssarokotuksen peitto, sairaspoissaolot vähenisi ja terveydenhuollon resurssit vapautuisi muuhun käyttöön.

  • Selvitetään mikä oikeasti toimii. Käypä hoito viemäristä alas. STM ja THL oikeasti selvittämään mitkä hoidot ja toimenpiteet sekä lääkkeet oikeasti toimivat oikeilla potilailla ja ovat kustannustehokkaita. Kuten esim. professori Teppo Järvinen on todennut, monet lääkitykset ja toimenpiteet (kuten suuri osa selkä- ja polvileikkauksista) ovat ihan turhia. Lisäksi Käypä hoidot pohjautuvat jenkkiläisiin lääketeollisuussidonaisien"aivoriihien" sepustuksiin, joita laativat niin siellä kuin täällä lääketeollisuussidonnaiset "asiantuntijat". Puolueetonta tietoa tarvitaan, jotta voitaisiin oikeasti priorisoida, ohjata ja säästää. Mm. linkki: http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194959388984/artikkeli/professorit+kolesteroli+verenpaine+ja+osteoporoosi+ovat+ylilaakittyja.html

    Terveydenhuollon toimenpiteistä jopa 30– 50 % saattaa olla ihan turhia.

    Terveydenhuollon yksityistäminen tai tuotannon yksityistäminen vain aiheuttaa turhien toimenpiteiden ( ja uusien turhien toimenpiteiden ja lääkityksien käyttämistä "uusiin" tauteihin), mikä tulee perkeleen kalliksi. Julkisessa teveydenhuollossa voidaan rajata hoidot vain oikeasti toimiviin. Yksityisen terveydenhuollon tulee olla oikeasti yksityistä eli ei Kela-korvauksia tai mitään muutakaan julkista rahaa sinne.

    Sitä tiedolla johtamista odotellessa kansalle syötetään turhia lääkkeitä, terveyskeskuksissa ja saiaraaloissa tehdään turhia toimenpiteitä, saamme kaikenlaisia turhia ja kalliita dägä-sovelluksia, joilla voi seurailla epäolennaisia mittausnumeroita, joten kansa sairastuu turhien lääkkeiden haitoista ja ahdistuu sairauksien pelosta ( =tuloksena lisää sairaita). Turha toimenpiteetkin aihauttavat ainakin sairaspoissaoloja.

  • 800 vaikuttavinta käytetään. QUALY

  • Yhtieset ja järkevät ICT ratkaisut koko maassa säästävät
    Tarvitaan Evidence Based ratkaisut - jos ei ole EB ei käytetä

  • Tietotekniikka, jossa asioidaan viestinnällä digitalisaatiossa eli sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan digipalveluina verkossa (ajanvaraus, jossa erikoisalaan perehtyneen asiantuntijan ja lääkärin valinta terveyden tarpeeseen ja toimipiste sijainnin mukaan, missä tätä terveystarpeeseen kuuluvan lääkärin tavoittaa terveyspisteessä).

    Etälääkäri on myös mahdollinen verkossa, jolloin kameran äärellä keskustellaan lääkärin ja erikoisalaan perehtyneen kanssa, joka neuvoo terveyteen liittyvissä asioissa potilasta virtuaalisesti.

  • 800 siitä liikkeelle, koko maan erilaiset lähtökohdat esille
    Pohja kuten ehdotettu 1. elämän hallinta 2. kustannussäästöt vähitellen kuten muutokset lapsilisien uudistaminen, koulujen resurssointi - koulukiusaaminen tappaa ja vammauttaa enemmän kuin liikenneonnettomuudet 3. hyvinvoiva Suomi

  • Lähtisin ratkaisemaan ongelmaa juuri nyt, hetkeäkään hukkaamatta. Ongelmana on mm. se, että paperinpyörittäjiä on liian paljon ja varsinaisia työntekijöitä, sorvin ääressä olevia, on liian vähän. Koulutuksen saaneita pitäisi palauttaa kliiniseen työhön ja vähentää hallintoa. Tämä lisäisi tekijöiden määrää, jolloin toimenpiteitä saataisiin enemmän aikaiseksi. Toinen ongelma julkisella sektorilla on se, että toimintaprosessit ovat usein huonoja ja aikansa eläneitä. Prosessien kehittäminen asiakaspalautteen ja työntekijöiden omien huomioiden pohjalta toisi taas tehokkuutta palveluihin, jolloin "toimenpiteitä" saataisiin enemmän aikaiseksi. Näillä keinoilla julkinen sote-puoli pääsisi 800 toimenpiteen sijaan 1000 toimenpiteeseen. Meidän on turha uudistaa organisaatioita ylhäältä päin, kun julkiset sote-puolen toimijat olisivat jo konkurssissa, jos ne olisivat yksityisiä yksiköitä. Sama tehokkuus ja työnteon meininki pitää saada myös julkiselle puolelle, vain siten yhteiskunta voi säästää ja saada potilasjonotkin poistettua. Johdon olisi huolehdittava siitä, että toimintaprosessit saatetaan tämän päivän tasolle ja henkilökunta on mitoitettu oikeaksi, ei liian vähän eikä liian paljon, jokaisella on sopivasti töitä.

Svar
  • Valtion tulisi ottaa sekavat ja kalliit työaikasäädännön ongelmat soten jälkeen agendalle. Aiheuttavat mittavia kustannuksia ja ongelmia ruohonjuuritasolla. Työajat Ohjaavat myös toimintaa voimakkaasti

  • Rahoituksesta ja verotusoikeuksista olisin kaivannut jo ehdotuksia. Verotusoikeus vain kunnille, valtionosuudet vain maakunnille.

  • Sairaanhoitopiirien sairaspoissaolot yhtenäisiksi. Ei voi olla kymmenien päivien sairaspoissaolomahdollisuutta ainoastaan omalla ilmoituksella.

  • 1. Läänit takasin ja sinne sote: verotusoikeus, suora läänintasoinen kansanäänetys. kansanäänestyksellä valittu lääninjohtaja, lääninvaltuusto, lääneihin elyjen, avien ja maakuntien liittojen toiminta, se mitä tarvitaan.
    2. Todellista tietoa toimivista hoidoista ryhdytään vihdoinkin puolueettomasti tutkimaan ja keräämään. Asialle ne joilla ei ole sidonnaisuuksia. Sen jälkeen voidaan rajata hoitoja, toimenpiteitä ja lääkityksiä = todellinen ja tutkittuun tietoon perustuva ohjaus.
    3. Sairauspolitiiikasta terveyspolitiikkaan: Kaikkiin valtion ja kuntien päätöksiin on liitettävä terveysarviointi (myös ns. kovan sektorin). Ruotsissa on jo kokemusta siitä miten esimerkiksi auraus- ja hiekoitusjärjestys esim. jalkakäytävät ja pyörätiet ensin, vaikuttaa loukkaantumisiin ja sukupuolten tasa-arvoon). Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa ei hoideta terveyttä, vaan sairauksia. Sosiaalisen pääoman edistämisestä terveyspolitiikan kärkihanke.

  • Perustasolle valta toimia palveluintegraattoreina, jolloin esh:ssa päästään myös perustason ohjauksen alle. Markkinat ohjaamaan valinnanvapauden kautta kokonaisuutta.

  • Kallis ratkaisu tulossa: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s073AwA=&region=szYPtTZ0iQ8AAA==&year=sy4rtU7U0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f

  • Panostaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatioon tietotekniikassa. Tarvitaan IT-alan, kuten myös ICT-alan ammattilaisia kehittämään ja rakentamaan verkkoa palvelulle.

  • Valtiolle - sairauden hoito- tasa-arvoinen palvelu Suomessa eikä päällekkäsiä erikoistumisia
    Kunnat terveys ja hyvinvointi
    Rohkeita muutoksia tulonsiirtoihin -
    Dogitalisaatio
    Vanhusten kunniallinen vanhuus siitä missä lapsiin sijoittaminen
    Sosiaalisen pääoman kehittäminen . ollaan ojassa jos vasta sairaudet hoidetaan

  • Ohjausta voisi tapahtua valtion tasolta. Strategisia kehittämisryhmiä on aivan turha perustaa sekä valtion että maakuntien tasolle. Yksi porras riittää, ja se kerää tietoa koko Suomen alueelta ja jakaa sitten tietoa kaikille. Jos jokin asia toimii jollakin alueella hyvin, voisivat toisetkin alueet selvittää systeemin toimivuuden omalla alueellaan tai tehdä siitä parannetun/toimivamman version omalle alueelleen. Meillä Suomessa tuntuu olevan ongelmana joka ainoalla julkisella sektorilla liian suureksi paisunut hallintoporras, joka syö tehoja ja voimavaroja todellisesta työnteosta. Ja jos jotakin puutteita/tehottomuutta havaitaan toimintaprosesseissa, niihin pitäisi puuttua välittömästi, eikä vain ajatella, että näin on aina tehty ja näin tullaan aina tekemään. "Ohjaaja" voisi toimia porkkanan, siis palkkion, antajana sille henkilölle/yksikölle, joka kehittää toimintoja tehokkaammiksi (kustannus-vaikuttavammiksi). Jokaisen työntekijän olisi hyvä muistaa, miksi hänet on palkattu työhön: tekemään työtä, ei seurustelemaan työkavereiden kanssa. Jokaisen työnantajan tulisi muistaa pitää huolta työntekijöiden työntekijöiden työhyvinvoinnista mm. pitämällä työmäärä sopivana ja työnteko mielekkäänä ja työympäristö terveellisenä.

  • Miten sote rahoitetaan? Se ratkaisee ohjauksen?