No, edellisessä olikin jo eli ylenpalttinen kuluttaminen seis. Kestokulttuuri takaisin ja kertakäyttötuotteille ankara verotus. Jätteiden lajittelu järkeväksi. Pakolliseksi kaikkiin yrityksiin. Itse taistelen työssäni tuulimyllyjä vastaan ! Jätehuoltomääräykset paljon auta... Seka- ja energiajätteen hinta kovemmaksi. Pitkäikäiset tuotteet. Sanktioita yrityksille, jotka valmistavat huonoja tuotteita. Kiinarääsästä eroon... Kertakäyttöpyyhkeet ehdottomasti pois, kankaiset tilalle tai puhaltimet. Kaikki kertakäyttöinen muutetaan kestotuotteiksi. Kahvit voi juoda kotona, työpaikalla tai kahvilassa, ei tartte kantaa kertakäyttökuppia mukana muka kiireisenä...! HenkkaMaukat tiukkaan syyniin vaatetuotannon suhteen. Halpatuontivaatteille stoppi tai muunlainen tapa tuottaa niitä ekologisesti. Valistusta niitä tuottaviin maihin.
Jäteverotus ei nykymuodossaan ole enää ajan tasalla. Se on aikanaan säädetty kaatopaikoille päätyvän jätteen vähentämiseen. Nyt kun kaatopaikat ovat historiaa, pitää veron ohjausvaikutus suunnata kierrätyksen ja hyötykäyttöön edistämiseen. Ei helppoa mutta toteutettavissa.
Painopiste pitäisi olla teollisuuden suurissa materiaalivirroissa.
Tarvitsemme enemmän ohjausta lainsäädännöllä sekä taloudellisia kannustimia. Tarvittavaan muutokseen ei riitä pelkkä ihmisen oman toiminnan vapaaehtoinen muuttaminen.
Kierrätyskeskuksista tavara, joka ei kulje, purkuun ja tehokkaaseen muokkaukseen ja käyttöön. Muovinkierrätykselle kilopantti järjestelmä - pullojen palautus toimii, joten samaa logiikkaa muuhun muovikierrätykseen. Verotukselliset toimet kuntoon. Helsinkiin poikkeussääntelyä/päätöksiä, joilla tyhjät asunnot porkkanalla ja kepillä käyttöön. Samoin tyhjät toimistotilat muuntokäyttöön asunnoiksi. Vesivessoista luopuminen ja julkisissa tiloissa vedettömät vessat - kiertoon ravinteet. Lumppuvaatteelle järkeviä tapoja käyttää jatkossa.
Innovatiivisuutta pitää tukea ja rohkeita ideoita täytyy jalostaa eteenpäin.
Suomalaisten kulutuksesta suuri osa on tuontitavaraa - se pitäisi huomioida laskelmissa, sillä tavoitteena ei voi olla vain laskennalliset päästövähennykset vaan aidot. Suomi ja EU voisivat alentaa sellaisten tuotteiden verotusta/tullimaksuja, jotka on suunniteltu helposti korjattavaksi ja kierrätettäväksi. Teollisen kierrätyksen terveysriskit tuotantolaitoksissa tulee ottaa huomioon hyvissä ajoin. Myymättä jääneiden tuotteiden, esim. muotivaatteiden tai verkkokauppaan palautuneiden tuotteiden käsittely pitäisi olla kontrolloitua niin, ettei roskiin ja polttoon päädy käyttökelpoista tavaraa. Suomi voisi hoitaa osan kehitysavusta tarjoamalla jätteenkäsittelyratkaisuja. Biohiilen kaupallistamiseen ja kunnalliseen käyttöön pitäisi panostaa, sillä se poistaa hiiltä kierrosta.
Jäteverotus nykyaikaistettava. Kierrätystä tulee kannustaa ja siitä tulee tehdä helppoa. Taloudelliset kannustimet ovat hyviä. Kuntien virkamiehille ja samoin jätelautakunnille koulutusta jotta he ovat samalla tasolla kierrätysalan yrittäjien kanssa jotka ovat ajanhermoilla.
Kotitalousvähennys pitäisi ulottaa myös korjauspalveluihin. Esim. jos pesukone menee rikki, on usein halvempaa hankkia uusi, kuin korjata vanha. Vanhan korjaamisesta pitäisi tehdä houkuttelevampaa.
Aina on parantamisen varaa. Lainsäädäntö ja yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ovat tärkeimpiä keinoja. Toistaiseksi systeemi on sellainen, että firmojen tarkoitus on tuottaa voittoa. Jos jätettä ei saa tuottaa, firmat kyllä keksivät keinon tehdä voittoa tai edes nollatulosta jätteellään. Yleinen mielipide tukee toisaalta poliitikkoja päätöksenteossa ja toisaalta kuluttajat voivat alkaa äänestämään myös euroillaan. Sitran tekemä työ koululaisten kanssa on äärimmäisen hyvää työtä, jotta ajattelun malli voi kasvaa koululaisten mukana. Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä työstä olisi hyvä tehdä mahdollisimman monistettavaa esimerkiksi pelien, tai vastaavien kautta. Valmis paketti, jonka koulu voisi itse toteuttaa haluamanaan päivänä. Rahoitus moiselle päivälle jostain? Tavoitteeksi jokaisen ala-asteikäisen osallistuminen kiertotalouspäivään?