Toteutettujen ennakointihankkeiden tulokset ja hyvät käytännöt tulisi hyödyntää ennakointijärjestelmän kehittämisessä. Ennakointi on tärkeää työtä, toivottavasti kehittämistyö etenee!
Kiitos työryhmälle ja valmistelijoille hyvin tehdystä ja kattavasta raportista. Tämä on hyvä ponnahduslauta eteenpäin.
Erityisen positiivista ovat selkeästi määritellyt kehittämisvastuut.
Tulisiko myös alueille antaa uutta valtakunnallista mallia vastaavia oman ennakointinsa kehittämistä koskevia suosituksia?
Pohdittavaksi:
Raportissa tuodaan useassa kohdassa esiin työmarkkinoiden yhä kiihtyvää muutosvauhtia. Tässä on kuitenkin hyvä huomata, että tämän ison kokonaisuuden sisällä eri asioiden muutosvauhti vaihtelee merkittävästi. Kyllä, toimintaympäristö muuttuu mm. digitalisaation myötä, mutta itse toiminnan (työnteon) taustalla oleva osaamistarve on jo paljon stabiilimpaa ainakin uraseuranta-aineistojen perusteella (käytössä tietoa yli 10 vuoden ajalta). Esimerkkinä mainittakoon asiantuntijatyössä keskeisessä roolissa oleva ongelmanratkaisu. Välineet, joilla ongelmanratkaisua tehdään muuttuvat, mutta itse prosessi ei juurikaan. Edelleen pitää ymmärtää ongelma, etsiä ja analysoida tietoa ja pyrkiä löytämään ratkaisu (=akateeminen osaaminen).
Pohdittavaksi:
Raportissa todetaan: ”Lisäksi ennakointijärjestelmässä on tärkeää varautua nykyistä paremmin nopeiden ja hyvinkin yllättävien ilmiöiden muutosten varhaiseen tunnistamiseen ja niitä vastaavien nopeiden toimenpidekokonaisuuksien suunnitteluun sekä toteuttamiseen yli hallinnonalojen (vrt. Koronavirus COVID-19). Ennakointijärjestelmän tulee pystyä reagoimaan nopeisiin muutoksiin, vaikkakin myös ennakoinnilla on tietyt rajansa jo määritelmällisesti tunnistaa kaikkia mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia. Erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden laadintaa tulee kuitenkin kehittää ja niiden välisten taustaoletusten riittävä vaihteluväli tulee varmistaa.”
- tulee tarkkaan harkita kannattaako tällaisia yllättäviä ilmiöitä lisätä ennakointimalleihin, koska nämä voivat ”hajottaa” mallin tuottamia ennusteita. Itse näen tärkeämpänä, että COVID-19 tapahtumat ja seuraukset esim. ihmisten käyttäytymiseen analysoidaan ja dokumentoidaan tarkasti, jotta niitä voidaan hyödyntää vastaavan sattuessa lyhyen aikavälin ennakoinnissa.
Raportti tarjoaa kattavan kokonaiskuvan ennakointityöstä ja sen kehittämisestä. Toivottavasti ehdotukset kantavat eteenpäin. Kiitos valmistelijoille!
Ansiokas ja perusteltu raportti ehdotuksineen. Osaamisen ennakointifoorumin työhön tällä ensimmäisellä kaudella osallistuneena olen vakuuttunut siitä, että trimmattavaa ja koordinoinnin tarvetta ennakoinnin sektorilla on paljon.
Kiitos valmistelijoille tehdystä työstä!
Kiitokset virkamiehille ansiokkaasta esityksestä!
Toivottavasti hanke menee eteenpäin ja että poliittinen (ehkä osittain demorattinen) päätöksenteko osaa antaa tässä tilaa meritokratialle.
Kiitos valmistelijoille. Tähän mennessä selkein ja konkreettisin raportti ennakoinnin kehittämisestä.
Ennakointiosaamiselle on lähivuosina kasvava tarve. Menossa olevan koronaviruspandemian seurauksena tullaan menettämään monia työpaikkoja, joten nyt olisi hyvä ajankohta panostaa työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja uusien mahdollisuuksien etsintään. Koska pandemia on käytännössä globaali, eivät sen vaikutukset koske vain Suomea, vaan muutakin maailmaa. Pandemialla ja ennakoinnilla on siis paitsi vaikutusta kotimaassa, vaikutusta myös siihen, millaiseksi maamme kansainvälinen kilpailukyky ja taloudellinen asema muotoutuu.
Näköpiirissä on myös kotimaisia haasteita, kuten väestön ikääntyminen vaikutuksineen, jotka vaativat panostuksia ennakointiin.
Olisi hyvä, jos eri organisaatiot voisivat tehdä entistä enemmän omaehtoista ennakointia. Apua siihen antaisi koulutus. Olisi selvitettävä, voisiko esimerkiksi Opetushallitus järjestää ennakointimenetelmien koulutusta eri toimijoille (webinaarit, työpajat, digitaaliset työvälineet ennakoinnin apuna jne..).
Erittäin tärkeää on myös alueellisen ennakointitietoaineiston (esim. OPH:n toimesta) tuotanto, koska pelkästään valtakunnan tasolla tuotetulla aineistolla ei ole suurten alueellisten erojen vuoksi välttämättä käyttöarvoa.
Kiitos kiteytetystä ja hyvin koostetusta raportista.
Ennakointijärjestelmän kehittäminen on tärkeä tehtävä ja raportti antaa hyvät lähtökohdat ennakoinnin vaikuttavuuden parantamiselle. Raportissa on tehty suuri työ ennakoinnin kokonaiskuvan koostamisessa ja kehittämisteemojen esiin nostamisessa. Ennakointi on yhteistyötä, jonka ei pitäisi tuntea hallintorajoja. Ennakointitiedon koordinoinnin lisäksi tarvitaan osaamista ja työkaluja ennakoinnin käytäntöön viemiseksi.