Ylisukupolvinen on vaikea sana. Tämä tärkeä asia pitäisi osata ilmaista selkeämmin ja yksinkertaisemmin. Käyttäisin otsikossa termiä "kestävä kehitys".

Tämä periaate ei vaikuta kovinkaan selkeältä tai konkreettiselta. Jotta periaate oikeasti ohjaisi julkista hallintoa kehittämään toimintaa kestävämpään suuntaan, tulisi periaatteen olla ehkä helpommin hahmotettavissa. On kuitenkin tärkeää pitää nämä teemat periaatteissa mukana ja luonnon kantokyky tulisikin huomioida jokaisella hallinnonalalla. Tärkeä näkökulma, jolla periaatetta voisi täydentää, on yhteistyön tekeminen laajasti yhteiskunnan muiden osa-alueiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Vastuullisuus, kestävä kehitys ja muiden huomioiminen (olevat ja tulevat) tulee olla periaatteina mukana kaikessa osallistumisessa. Periaatteiden vastaiseen tekemiseen osallistumisesta pitää osata ja voida myös kieltäytyä.

Ihanne

Varsin epäselvästi muotoiltu periaate. Tässäkin asiassa on tärkeä olla realisti. Isot kysymykset vaativat globaaleja ratkaisuja. Suomen erittäin pienenä valtiona ei kannata yrittää ratkaista näitä ongelmia yksin. Vaikka Suomessa esim. lopetettaisiin kaikki ilmastoon haitallisesti vaikuttava toiminta, sillä olisi hyvin vähän vaikutusta kokonaisuuteen. Toimenpiteiden kustannukset olisivat kuitenkin dramaattisen suuret.

Todella hyvä periaate. Se, joka vie eväät puistoon, kerää roskansa ja kantaa roskikseen. Tähän ei tarvita puistotyötekijää.

Jessus mitä sanahelinää.

Kunpa joku myös määrittäisi ylisukupolvisen, vastuunkannon, planetaariset rajat, globaalin ja luonnon kantokyvyn. Nyt ne ovat pelkkää sanahelinää. Kuka uskaltaa sanoa, että tämä periaate tällaisenaan on pelkkää hallinnon jargonia? Suomi maailman mallimaana on heti valmis vaikka poistamaan kaikki roskakorit Helsingistä, jos joku osoittaa, että roskia on kaikkein vähiten siellä, missä ei ole roskakoreja.

Jää hiukan epäselväksi, mitä tällä oikeasti tarkoitetaan. Nyt enemmän sanahelinää.

Globaaliin ongelmaan tarvitaan globaaleja ratkaisuja. Isoja kysymyksiä tulevaisuuden kannalta on esimerkiksi ilmastonmuutos - mitä tehdään nyt, näkyy seurauksina jälkipolville. Luonnon kantokyky ja kestävä kehitys tulee huomioida entistä paremmin, mutta näistä kaikista puuttuu konkretiaa.