Sektorit ja toimijat on tunnistettu laaja-alaisesti. Vaikka sote on rajattu kokonaisarkkitehtuuritarkastelun ulkopuolelle, on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukartassa ja kuvassa 4: palvelut ja toiminta osa-alueittain kuvattu myös soten palveluja ja prosesseja. Helsingin sote ehdottaa vielä pohtimaan rajausta myös sote-uudistuksen näkökulmasta, onko soten roolia tarpeen vahvistaa kuvauksessa ainakin yhdyspintojen näkökulmasta.
Sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveystoimen lisäksi pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille. Yhdyspintana pelastustoimi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisarkkitehtuurissa, toimijoissa ja prosessissa olisi hyvä huomioida vahvemmin. Erityisen tärkeää tämä on turvallisuuden osa-alueella. Turvallisuus tulee nousemaan nykyistä vahvemmin hyten rinnalle osana sote-uudistusta.
Koulutukseen ja henkilökohtaiseen toimintaan liittyen aikuis-/työväenopistoilla saattaa olla selkeä rooli kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kirjastojen ohella, ja ehdotamme tämän huomioimista luonnoksessa (taulukko 3).
Tässä kokonaiskuva hahmottuu. Kuvaukset selkeät elämänvaiheista ja toimijoista sektoreittain. Palvelukartta ihmisläheinen ja avattu palveluina ja toimintoina taulukossa 3.
Huolimatta joistakin viimeaikaisista tutkimuksista "neljäs sektori" on ongelmallinen käsite. Mieluimmin voisi käyttää ilmaisua vapaa kansalaistoiminta.
Miksi erikseen mainitaan järjestöt ja yhdistykset, kun ne tarkoittavat samaa asiaa?
Otsikko (ja sisältö) "palvelukartta" on ongelmallinen, kun se terminä on omiaan sulkemaan ulos yhteisötyön ja esimerkiksi lähiökehittämisen kaltaiset toimet. Myös järjestöjen osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllisyyttä edistävä laaja työ tulisi saada näkyvämmäksi.
Digitaalisten palveluiden huomioiminen todella tärkeää. Ne otettu hyvin huomioon.
Toimijoita myös tutkimus, opetus ja yrityssektorilta ?
Digitaaliset palvelut ovat, ja tulevat kasvavassa määrin olemaan tärkeä osa hyte-työtä. Ihmisten hyvinvointi rakentuu kuitenkin pääosin niistä teoista ja valinnoista, joita hän arjessaan tekee, elämänvaiheesta riippumatta. Liikunta- ja kulttuuriharrastukset, yhteisöllisyys, merkittävä tekeminen ja riittävä toimeentulo tuottavat hyvinvointia, jota digitaaliset ratkaisut tukevat tekemällä niistä saavutettavampia.
Kolmannen sektorin osalta Verkostojärjestöjen neuvottelukunta haluaa tuoda esille sen, että järjestöille on kehittynyt Suomessa monista muista maista poiketen erittäin vahva asema monien ihmisten hyvinvoinnin kannalta olennaisten toimintojen ja palvelujen tuottajana. Järjestöt tuottavat suurimman osan ihmisten hyvinvoinnista, kun huomioidaan liikunta- ja kulttuuritoiminta, vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, vapaaehtoistyö, työ- ja toimintakykyä edistävä toiminta, neuvonta, ohjaus ja vertaistoiminta. Järjestöillä on merkittävä rooli kaikissa Stiglitzin hyvinvoinnin osa-alueissa. Taulukossa 3. esitetyt toimet ovat lähes kaikki joko järjestöjen tuottamaa, tai ainakin järjestöyhteistyössä tehtävää.
Kuvaukset ok. Asioiden väliset suhteet jäi jotenkin vielä epäselväksi.
Toiminta-arkkitehtuuriosiossa (3) on kuvattu tarkoituksenmukaisesti mm. eri elämänvaiheet. Erityisesti on hienoa, että lapsiperheiden monimuotoisuus on tässä tunnistettu. Kuitenkin tulee huomioida kaikki perheet eli myös tahattomasti lapsettomat ja lapsikuolemaperheet. Jotta monimuotoisuus toteutuu digitalisaatiossa tosiasiallisestikin, tulee varmistaa hyte-tietojärjestelmien kyky huomioida kaikki perheenjäsenet, esimerkiksi uusperheen tai sateenkaariperheen kaikki vanhemmat tai monikkoperheen samana päivänä syntyneet monikkolapset. Sektorikohtaisten toimijoiden kuvaus on selkeä.
Kun otetaan käyttöön uusia digitaalisia toimintaympäristöjä, tulee myös koulutukseen ja tukeen varata resursseja ja huolehtia, että esim. työelämän ulkopuolella olevien digitaidot ovat riittävät. Esimerkiksi korona-aikana on jouduttu ottamaan nopeasti käyttöön uusia digipalveluja ja on huomattu, että työelämän ulkopuolella olevien digitaidot eivät ole riittävällä tasolla ja/tai palvelut eivät tavoita kaikkia. Digipalvelujen käyttö ei myöskään ole kaikille mahdollista, koska osalta voi puuttua mm. tarvittavat laitteet ja ohjelmistot tai tunnistautumiseen tarvittavat verkkopankkitunnukset. Myös kieleen ja käsitteisiin on tärkeä kiinnittää huomiota erityisesti digitaalisissa palveluissa. (ks. esim. THL, https://thl.fi/fi/-/korona-lisasi-etapalveluja-haavoittuvassa-asemassa-olevilla-lukuisia-esteita-palvelujen-hyodyntamisessa?redirect=%2Ffi%2F , 3.8.2021)
Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota siirtymiin palveluista toiseen. Erilaisista digipalveluista ja mm. chat-roboteista voi olla apua, mutta nivelvaiheissa ei saisi karsia henkilökohtaista ohjausta ja tukea tai sulkea pois mahdollisuutta tavata ammattilaista kasvotusten. Tietojärjestelmiä voisi hyödyntää mieluummin yhdessä ammattilaisen kanssa
kohta 3.1 Toimijat ja kohta ikääntyminen ovat mielestämme tärkeitä.
Eläkkeelle siirtymisen kuvaukseen tulisi lisätä hyvin korostetusti poisjäävät työnantajan digitaaliset peruspalvelut. Työelämässä työnantaja järjestää koneiden ja tarvittavien ohjelmien lisäksi myös monet elintärkeät peruspalvelut, joista sähköposti ja kattava digituki ovat hyviä esimerkkejä. On väärin ajatella, että kolmas sektori ja lähiomaiset voisivat hoitaa eläkeläisille kaiken sen, mitä työnantaja hoitaa työssäkäyville kansalaisille. Savonetti toimii ikäihmisten digitukiorganisaationa ja törmää jatkuvasti em. siirtymän aiheuttamiin ongelmiin.
Savonetti valmistelee parhaillaan kansalaisaloitetta julkishallinnon tarjoaman luotettavan sähköpostipalvelun saamiseksi eläkeläisille. On väärin jättää ikääntyvät ihmiset kaupallisten palveluntarjoajien armoille näin tärkeässä asiassa: sähköpostiosoitehan on nykyisin jopa tärkeämpi kuin katuosoite monessa asiassa!
Tavoitteeksi tulisi asettaa se, että julkishallinto tarjoaa kaikille eläkkeelle siirtyville samantasoiset digi-peruspalvelut kuin yritykset työntekijöilleen keskimäärin. Eläkkeelle siirtymiseen tulisi liittyä pikakurssi siitä, miten tärkeät digi-asiat hoituvat nyt, kun työnantajan tuki päättyy.
Stiglitzin kuva kuvaa hyvin kokonaisuutta, avaa kokonaisuuden hyvin.