Kaavamääräyksillä on tarpeen ohjata mm. tiettyjen luontoarvojen huomioimista, vaikka ne olisivatkin tiedossa. ilman määräystä tieto ei välttämättä välity suunnitteluportaasta toiseen.

Kaava on hyvä tietolähde, johon on koottu tarvittavat, esim. rakentamisessa huomioitavat asiat. Siinä mielessä liian tiukka rajaus on ongelmallinen. Jos kaavasta jätetään pois kaikki, josta ei kaavalla määrätä, kaavassa voisi olla joku määrämuotoinen teksti, mistä muualta on tarkistettava esim. voimassa olevat määräykset.

Kaavoitus on prosessina yhtä tärkeä kuin itse valmis kaava -osallisten vaikuttamismahdollisuuksien vuoksi. Kaavaprosessin ymmärrettävyyden vuoksi on hyvä säilyttää myös informatiivista kaavamääräystekstiä - prosessin aikana JA valmiissa kaavassa.

Kaava on myös informaatitota esim. kiinteistönomistajalle. Toki turhat pois, mutta ymmärrettävyyden takia "pelkästään" informatiiviset asiat on silti joskus hyvä säilyttää.

Aiemmissa vastauksissa on jo tuotu hyvin esiin tähän liittyviä näkökohtia. Olen huomannut, että tietyt asiat vanhentuvat (kaavan ikää ajatellen) nopeasti, kuten suojelualueet, joskus pohjavesialueet ja niiden määräykset... Tuntuu tänä päivänä mahdottomalta ajatukselta että kaava keräisi kaiken informaation sisälleen siten, että informaatio pysyisi ajan tasalla kovinkaan pitkään. Toisaalta arvokasta on myös tietopohja, jonka perusteella kaava on tehty. Siinä mielessä joitakin asioita pitäisi ehkä voida käsitellä vähän kuten pohjakarttaa. Se näkyy taustalla, ja itse kaava on "päällä". Asiahan toki ratkeaisi, jos kansalaisen/päättäjän tietotarpeeseen olisi (kartta)palvelu, jossa ajantasaiset muut määräykset ja rajoitukset.

Informatiivinen osa on selittänyt kaavamääräystä tarpeellisella tavalla. Samalla se ei ole jumiutunut kaavanlaadintatilanteeseen esimerkiksi kattavaksi luetteloksi suojelukohteista tai rakentamistavasta.

Kaava on kokonaisuus myös niistä asioista, jotka ovat olemassa ilman kaavaa. Ehkä joku 'informatiiviset' -määräykset otsikkotaso on syytä olla erikseen, mutta kyllä sen informaation on kuitenkin hyvä kaavakartalle päätyä, koska kaikki liittyy kaikkeen.

Lakia on noudatettava tyyppiset määräykset ovat voimassa ilman, että ne toistetaan kaavassa. Näen kuitenkin hyväksi tavaksi muistuttaa ja palauttaa mieliin juuri kyseistä kaavaa erityisesti koskevia asioita, jotka ovat voimassa ilman kaavamääräystäkin.

Asemakaavassa määrätään asemakaavatasoisista asioista. Mikä on rakentamistapaohjeiden asema ja painoarvo? Rakennusjärjestyksiin kirjattuja määräyksiä ei ole tarpeen toistaa asemakaavassa. Esimerkeissä rakentamistapaan liittyviä määräyksiä oli niukasti (mm. julkisivut, parvekkeet, melu), mutta toisaalta esiin oli nostettu hyvin yksityiskohtaisia teknisiä asioita (hissit, aurinkokennot) – näiden välille tulisi löytää tasapaino.

Kaavan tulee sisältää ne asiat, joista ollaan päättämässä ja määräämässä.