Maakuntahallintomalli on liian laaja kokonaisuus jota on vaikea hallita. Palvelujen tarjonta kunnissa on turvattava useassa eri sote-sektorissa ja ennaltaehkäisevää työtä ei missään nimessä saa siirtää liian kauaksi niitä tarvitsevista.

Kaikkein mieluiten olisin vastannut "mahdollisesti" - riippuen siitä, mihin suuntaan valmistelu tästä etenee. Tällä hetkellä Sote-palvelujen uudistamista koskevasta osiosta hahmottuu kuitenkin tulevan muutoksen pääpiirteet ja selviää kaavaillun muutoksen laajuus. Tältä pohjalta hieman ihmetyttää, miten "helppona" muutoksen läpivieminen kuvataan siihen nähden, miten merkittävää muutosta ollaan valmistelemassa. Asiakkaiden näkökulmasta olisi tärkeätä voida antaa helposti palautetta palvelujen toimivuudesta, myös muutosvaiheen aikana. Tämä korostunee tilanteessa, jossa lainvalmistelussa annetaan viestiä siitä, että jatkossa halutaan panostaan etenkin palveluntuottajan ja viranomaisen väliseen luottamukseen.

Tavoite hallintoportaiden vähentämisestä on perusteltua, mutta uudet rakenteet eivät vielä kuvatunlaisina vakuuta. Mihin esimerkiksi viittä yhteistyöaluetta lopulta tarvitaan maakuntien ja ministeriön lisäksi? Ja miten asioiden koordinointi saadaan hoidettua tavalla, joka ei kuitenkaan näyttäydy asiakkaan suuntaan hallinnollisena himmelinä tai ylitsepääsemättömänä muurina? Toisekseen kunnan ja maakuntien välinen työn- ja rahanjako vaikuttaa vielä varsin epäselvältä etenkin terveyden edistämisen osalta. Tehostamiseen ei oikein istu ajatus siitä, että samoista asioista vastataan monella eri hallintotasolla. On myös huomioitava, että etenkin monituottajamallissa yksityisten palvelutuottajien rinnalle joudutaan rakentamaan merkittävä määrä hankinta- ja asiantuntijaosaamista.

Kysehän on pitkälti yhtiöittämisestä,jolloin lähennytään yritystoimintaa..

Helsinkiläisenä koen, että uudenmaan maakunta on väärä toimija hoitamaan sotepalvelut. Metropoli-alueelle tulisi luoda oma sote-alue ja muu uusimaa omana alueenaan. Alueet ovat liiaan erilaiset ja tarpeet ovat hyvin erilaiset.

Edelleen se asettaa eri puolilla Suomea asuvat eriarvoiseen asemaan ja edelleen heikoimmat ja sairaimmat tulevat olemaan niitä jotka säästetään hengiltä

Maakuntahallintoalueita on liian monta.

Lisää hallintohimmeleitä ja byrokratiaa.

Lähtökohdan tulisi olla parhaiden mahdollisten ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden takaaminen suomalaisille iästä, asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Pelkään, että tällä mallilla saadaan aikaan vain yksi, turha hallintoporras lisää. Palveluiden keskittäminen olisi järkevää, tällä mallilla tosin hoitoketjut pirstoutuvat entisestään. En myöskään ymmärrä miten julkiset palvelut voisivat mitenkään tasavertaisesti kilpailla suuria kansainvälisiä yrityksiä vastaan: julkisella on vuosia rakennettu mallia, jonka tarkoitus nimenomaan ei ole tuottaa rahaa vaan laadukkaita palveluita tutkittu tieto pohjana, yksityisellä kun raha ratkaisee tehdään paljon hoitoja, joilla ei ole tutkimusnäyttöä (esim. polven tähystysleikkaukset ovat tuoreimman tutkimustiedon mukaan tehottomampia kuin fysioterapia).

Eriarvoisuus lisääntyy riippuen asuinpaikkakunnasta. Palvelujen tarjonta on turvattava kaikille kunnissa. Pitkät välimatkat vaarantavat ihmisen terveyden/tilanteen !

Hannu oli asian traakisen puolen tuonut hyvin esille, että verorahoja menee ulkomaalaisomisteiten yhtiöiden kirstuun ja tähän pitäisi jotenkin pystyä puuttumaan. Teemu