digitaalisaatio

OECD:n vertailussa Suomi panostaa julkista rahaa TKI toimintaan edelleen hyvin, vaikka enää emme ollekaan maailman huippua kuten Nokia-aikoina. European Innovation Scoreboard 2021 mukaan Suomi on edelleen innovaatiojohtaja, jonka matka muihin on kasvanut 2019-2021 kokonaispisteissä. Scoreboardin mukaan Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi koulutustaso, julkaisu kansainvälisellä tiedefoorumeilla, kansalaisten digitaidot, digitalisaatio yrityksissä, patentit ja työvoiman osuus innovaatioaloilla. Suomesta tulee korkean tason tutkimusta, vaikka panostukset eivät useinkaan ole esimerkiksi USA:laisten ohjelmien tasolla.

Tekijöiden kova ammattitaito, kyky innovoida, pienen maan etu on myös vahvat verkostot.

Suomessa on hyvin koulutettua työvoimaa saatavilla ja pääsy akateemiseen koulutukseen ei ole varallisuuteen sidottua.

Vahva yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyö. Sen kautta tutkimuslaitokset ja yliopistot saavat näkemystä yritysten haasteista ja kehittämistarpeita. Vastaavasti yritykset saavat näin tietoa uusimmista tutkimustuloksista. Tärkeä osa prosessia on myös henkilöiden liikkuvuus julkisen ja yksityisen organisaation välillä.

Verrattuna Euroopan korkeakouluihin: Korkeakoulujen yhteistyö yritysten/elinkeinoelämän/työelämän kanssa
Ainakin pienimmissä maakunnissa: Henkilökohtaiset suhteet/kontaktit yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden johdon välillä
Nykyinen suuntaus: Monitieteellisyys ja (todellisten) uusien avausten etsiminen

Suomi on hyvä innovaatioympäristö osaamispohjaiselle yrittäjyydelle. osaaminen on vahvaa, T&K-henkilöstön volyymi on kunnossa, yhteistyö ja keskinäinen luottamus yritysten välillä sekä varauksin myös tutkimusmaailman välillä, toimiva infrastruktuuri. Vahva, nopeasti kasvanut startup-ekosysteemi, mm. pelialan kipuaminen kansainväliseen kärkeen sekä muitakin TKI:hin perustuvia vahvoja kasvualoja kuten terveysteknologia, kiertotalousratkaisut sekä digialan osaaminen, tuotteet ja palvelut.

Tietyt alat ovat määrätietoisesti kytkeneet yhteen yritysten ja akateemisen tutkimustyön intressit, näistä suurin potentiaali on terveysteknologian alalla, jonka koko olisi realistista kymmenkertaistaa noin 30,000 henkilön työllistävään, 20 miljardia vuodessa Suomeen kotiuttavaan toimintaan.

Luottamus, teknologiaosaaminen

Yhteistyökyky ja -kulttuuri niin, että kaikenlaiset henkilöt kaikenlaisista organisaatioista pystyvät yhteistyöhön yli organisaatiorajojen. 2000-luvulla vahvistunut yrittäjyyshalu nuorten keskuudessa sekä start-up -kulttuurin vahvistuminen. Historiallisesti suuri teknisesti koulutettujen ja teknis-luonnontieteellisesti orientoituneiden henkilöiden määrä.