Parlamentaarisen työryhmän työn tuloksena syntynyt tahtotila Suomen TKI-intensiteetin nostamiseksi neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen on erinomainen visio, johon teknologiateollisuuden yritykset ovat sitoutuneet. Sen toteuttaminen on Suomen tulevan hyvinvoinnin kannalta täysin välttämätöntä.
Viime vuosien paras uudistus tki-instrumenteissa on ollut veturiyritysohjelmat, jotka ovat lisänneet tki-toiminnan yrityslähtöisyyttä, yritysvetoisuutta ja tuloksellisuutta. Veturiyrityshankkeet lisäävät merkittävästi yritysten tki-toimintaa Suomessa ja tki-henkilöstön määrää, sekä tuottavat uusia innovaatioita, liiketoimintakärkiä, kasvua ja vientiä. Ne myös lisäävät laajemmin yhteiskunnan innovaatiokyvykkyyttä.
Vahvuutena voidaan myös pitää Suomen kohtuullisen hyvää kansainvälistä sijoitusta julkisen tutkimuksen rahoituksessa, OECD-vertailussa olemme sijalla seitsemän.

Alueellisesti kattava korkeakouluverkosto, joka antaa mahdollisuuden suurten kaupunkien ulkopuolella olevien toimijoiden (erityisesti PK-yritykset) yhteistyön korkeakoulujen kanssa.

Korkealaatuinen tiede ja tutkimus, jotka antavat pohjan myös laadukkaalle koulutukselle. Saavutettu suhteellisesti korkea koulutustaso.

Pitkällä aikavälillä vahva panostus perustutkimukseen.

Suomessa on toistaiseksi kohtuullisen korkeasti koulutettua työvoimaa, vaikkakin tilanne on viimeisten vuosien aikana heikentynyt.

Startupit pitävät hyvänä erityisesti sitä, että Business Finland kykenee rahoittamaan jopa 50% T&K-projektin hyväksyttävistä kokonaisummista.

Helsingin yliopiston näkökulmasta suomalaisen TKI-järjestelmän vahvuudet liittyvät tasokkaaseen tieteenalaosaamiseemme ja siihen yhdistyvään, kasvavaan monitieteisyyteen ja tieteidenvälisyyteen. Näitä osaamis- ja voimavaroja hyödyntämällä meillä on erinomaiset mahdollisuudet, sekä Suomessa että kansainvälisellä tutkimusyhteistyöllä, ratkoa aikamme viheliäisiä ongelmia ja samalla tarjota ratkaisuja myös yritysten ja yhteiskunnan käyttöön. Myös yhteistyö yliopistojen kesken toimii ja niissä on tunnistettu tarve yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa.
Lisäksi TKI-järjestelmä rakentuu korkealaatuisen korkeakoulutuksen pohjalle. Suomalaisten yliopistojen tarjoama koulutus on tasokasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Osaajapulasta ei kuitenkaan saa muodostua kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaa.
Järjestelmän vahvuus on myös syntynyt yhteinen kansallinen tahto kehittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tulevaisuuden hyvinvointia ja tarpeita varten.