EU-rahoituksen kotiuttamiseen panostaminen (ks. edellinen kohta): rahoitusinstrumentti läpimenneiden EU:n TKI-hankkeiden vastin- ja valmistelurahoitukselle

Lisäksi uusiin teknologioihin panostaminen TKI-toiminnan tueksi. Esim. kvanttiteknologiassa Suomella on jo nyt edelläkävijyys, ja sen jatkuvuus on turvattava riittävällä rahoituksella uusiin kvanttitietokoneisiin, jotka yhdessä maailman tehokkaimpien supertietokoneiden kanssa tekevät Suomesta maailmanluokan tutkimus- innovaatio- ja osaamiskeskittymän.

Suomessa perustutkimus (Suomen Akatemia) ja soveltava, yritysvetoinen tutkimus (Business Finland) ovat liian siiloutuneita. Aidot yhteishankkeet / yhteishaut SA:n ja BF:n kanssa edistäisivät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja poistaisivat turhia raja-aitoja. Yhteishankkeet edistäisivät myös tutkimushankkeissa työskentelevien väitelleiden tutkijoiden sijoittumista työelämään. Suomessa työskentelee poikkeuksellisen vähän väitelleitä tutkijoita yrityksissä.
Rahoitusta tulisi kohdentaa osaamiseen ja laadun mukaan, ei alueellisin perustein. Suomi on liian pieni maa siihen, että resursseja jaetaan liian pieniin hankkeisiin. Julkisessa rahoituksessa on uskallettava ottaa myös riskejä ja satsata riittävän suuria summia, jotta syntyisi hyödynnettäviä keksintöjä.
On kiinnitettävä myös huomiota innovaatioiden ja uusien teknologioiden skaalaamisen ja pilotointien rahoittamiseen, jotta uudet teknologiat saadaan käyttöön.

Rahoitusta tulee kohdentaa niihin aloihin, jotka pystyvät nopeasti kasvattamaan Suomeen tehtäviä investointeja. Tarvitsemme strategisen vision toimista, jolla rakennamme pysyvästi kilpailukykyistä tutkimusympäristöä näille kasvualoille. Kun toimet on tunnistettu, yhteiskunnan tulee investoida infrastruktuuriin sekä tukea tutkimuskriittisiä lakiuudistuksia. Jos osoitamme ensin itse sitoutuneisuuden yhteiskuntana täällä tehtävään tutkimukseen, meillä on paremmat edellytykset tuoda yritysten investointeja Suomeen.

Terveysalalle tarvitsemme uuden strategian, joka tuo yrityksille näkyville millä toimin toimintaympäristöä on tarkoitus tulevien vuosien aikana kehittää.

TKI-järjestelmän rahoituksen nykyinen aukkokohta on soveltavassa esikaupallisessa tutkimuksessa, jota erityisesti tutkimuslaitokset tekevät. Tämän vuoksi soveltavan tutkimuksen suhteellista osuutta TKI-rahoituksesta tulee kasvattaa.

Edellä mainittu neljän prosentin BKT-tavoite tulee toteuttaa alueellisesti tasapuolisesti, eli niin, että tavoitteena on neljän prosentin vähimmäistason saavuttaminen kaikissa maakunnissa. Tämä lisäisi TKI-toiminnan alueellista vaikuttavuutta ja monipuolistaisi sitä, koska eri maakunnissa on erilaisia vahvuuksia ja tutkimustarpeita, joihin rahoitusta voitaisiin kohdistaa.

Suuret yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät ihmisiin ja ihmisten toimintaan, eikä näiden ongelmien ratkaisemiseen riitä ainoastaan teknologioiden kehittäminen tai uusien tuotteiden luominen, vaan lisäksi tarvitaan luovia lähestymistapoja. Taiteen ja ihmistieteiden roolia innovaatiojärjestelmässä onkin vahvistettava. Voimme olla edelläkävijä sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden kehittäjänä, mikäli kykenemme ymmärtämään muita paremmin SSH-alojen ja taiteen merkityksen tässä kehityksessä.

Yksi tulevaisuuden keskeisistä päämääristä on siirtymä ekologisesti kestävään maailmasuhteeseen. Tämä edellyttää keskeisesti luovien ja kulttuuri- sekä taidealojen panostusta näiden uusia ja vielä tunnistamattomia näkökulmia tuottavan vaikutuksen kautta. TKI-resursseja tulee kohdistaa toimintaan, jonka kautta taiteelliseen ajatteluun ja luovaan toimintaan ja tutkimuksen pohjautuvat näkemykset tulevat täysimittaisesti hyödynnetyksi. Erityisesti innovaatiorahoituksessa SSH-alat ja taide jäävät nyt melko marginaaliksi.

Aivan aluksi on selvittävä energiakriisistä ilman, että tehdään kompromissia vihreä siirtymän suhteen. Lyhyen ja pitkän aikajänteen TKI-toimien rahoitus on priorisoitava sekä vihreän kasvun että digitalisaation edistämiseen. Datatalous ja digitalisaation hyödyntäminen laajasti eri toimialoilla on pidettävä fokuksessa ilmastonmuutoksen ja uusiutuvan energian kehittämisen rinnalla. Digitaalisten edelläkävijöiden kärki on edelleen kapea eikä kyberturvallisuus olen vielä riittävästi kaikkien osaamispaletissa.

Suomen pk-sektori tekee OECD-maihin vertailtuna erityisen vähän T&K-toimintaa. Olisi tärkeää vakiinnuttaa toimintaa ja rahoitusta, joilla T&K-toimintamalleja viedään pk-yrityksiin.

Esimerkiksi Postdocs in companies eli Podoco -rahoituksen vaikuttavuus tulee arvioida ja sen perusteella tehdä päätöksiä sen jatkosta ja laajentamisesta.

Vertailtuna muihin OECD-maihin Suomen pk-sektorin tekee liiallisen vähän T&K-toimintaa. On syytä vakiinnuttaa toimintamalleja ja rahoitusta, joilla pk-yrityksiä kannustetaan lisäämään panostuksia TKI-toimintaan.

Kokonaisvaltaisuutta ja yhteistyötä tarkasteltaessa on syytä tehdä seuraavaa:
- Voimakkaan missiolähtöisyyden sijaan on syytä suunnata nykyistä suurempi osa suorista tuista tukemaan ekosysteemien vahvistamista
- On löydettävä uusia keinoa edistää horisontaalista liikkuvuutta yritysten ja korkeakoulujen välillä. Tämä tukisi myös innovaatioaihioita sisältävien tutkimustulosten kaupallistumisen edistämistä

Lisätään rahoitusta tutkimuslähtöisten innovaatioiden pilotti- ja demonstraatiomittakaavan laitoksiin.

- Tarvitaan hallinnonalojen rajat ylittävään, strategisen tason ohjaukseen ja päätöksentekoon kykenevä ohjausmalli ja -rakenne. Ohjaus ei saa valua operatiiviselle tasolle, mutta sen tulee mahdollistaa ja tukea panostusten kohdentamista ja muu toimintaedellytysten kehittämistä siten, että muodostuu entistä suurempia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia. Vaikuttavan ohjauksen vaatimaan osaamiseen, resursointiin ja oikeita tahoja sitouttavaan osallistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
- Uudet sisällölliset painotukset kannattaa valita merkittävimmät ja osaavimmat suomalaiset toimijat osallistavissa kansallisissa prosesseissa, joissa hyödynnetään suunnitelmallisesti myös huipputason kansainvälistä näkemystä Suomelle uusia markkinamahdollisuuksia avaavista muutostekijöistä. Yksityiskohtiin menevä poliittinen ohjaus esim. budjettiin kirjattujen korvamerkintöjen kautta ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttavuuden maksimointia.
- Järjestelmämme keskeiset puutteet ja heikkoudet ovat korjattavissa nykyisten toimijoiden ja säädösperustan puitteissa - resursointia vahvistamalla ja ohjausta kehittämällä.