TEMin tulevaisuuskatsauksessa todetaan: ”Lisätään rahoitusta kriittisten ja nousevien teknologioiden sekä muiden disruptiivisten innovaatioiden kehittämiseen. Kehitetään uusien ratkaisujen hyödyntämiseen ja käyttöönottoon, osaamisen siirtoon ja tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvää osaamista, mekanismeja ja verkostoja sekä lisätään pk-yritysten asiakas- ja markkinalähtöistä innovointia". Radikaalien innovaatioiden tukemiseen kannattaa kehittää rahoitusinstrumentti, jossa julkinen tuki olisi suurempi kuin 50 %. Yritysten näkökulmasta nämä hankkeet ovat usein liian riskipitoisia käynnistettäväksi, mutta onnistuessaan ne voivat tuottaa yhteiskunnalle aivan eri mittakaavan hyötyjä, joten yhteiskunnan kannattaa osallistua suuremmalla osuudella kuin tavanomaisiin tki-hankkeisiin.
Kaikenkokoisille (myös pk-) yrityksille tulee jatkossa olla aidosti tarjolla tukirahoitusta hyville ns. bottom-up-lähtöisille tki-hankkeille, vaikka ne eivät linkittyisi mihinkään olemassa olevaan ohjelmaan, missioon tai kärkihankkeeseen.

TKI-rahoituksen kasvutavoitteen osalta tulee huolehtia alueellisesta tasapainosta.

Suuret yhteiskunnalliset ongelmat liittyvät ihmisiin ja ihmisten toimintaan. Näitä ongelmia ei ratkaista pelkästään teknologiaa kehittämällä. Tarvitaan myös ihmistieteitä ja luovia aloja ja niiden asemaa on määrätietoisesti vahvistettava tukemaan innovaatiotoimintaa.

Aikaisempaa suurempaa riskinottokykyä TKI-rahoituksen osalta. Hallinnollisen taakan vähentäminen ja sen pitäminen mahdollisimman kevyenä, jotta nuoret alkuvaiheen startup-yritykset kykenevät mahdollisimman helposti hyödyntämään saatavilla olevia tuki-instrumentteja.

Tarvitaan strategisia päätöksiä kunnianhimon tason kasvattamiseksi siinä, miten varmistamme suomalaisen tieteen kansainvälisen laadun, rakennamme Suomesta kansainvälisesti kiinnostavan innovaatioympäristön sekä miten kehitämme osaamista ja houkuttelemme yrityksiä ja investointeja. Samalla tulisi vahvistaa tutkijoiden kyvykkyyttä tutkimuksen hyödyntämiseen sekä yliopistojen kykyä toimia uusien innovaatioiden ja tutkimuslähtöisen liiketoiminnan vauhdittajina.

*Kunnianhimon kasvattaminen*

Ilman asianmukaisia resursseja ja toimivia tutkimusympäristöjä ei Suomessa tulla pääsemään tärkeimpien Pohjoismaisten ja eurooppalaisten kilpailijoiden tasolle. Nyt on tärkeää tehdä päätökset siitä, miten Suomi tukee kansainvälisellä tasolla kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien syntymistä. On luotava pitkän aikavälin strategia, jolla tuodaan eri toimijat yhteen vahvasti rahoitettujen selkeiden kärkiteemojen ympärille (esim. Edinburgh Data-Driven Innovation, Flanderin biotalous-strategia) ja hyödynnetään metropolialueen mahdollisuudet nousta yhdeksi Euroopan kasvavista innovaatiokeskuksista.

Business Finlandin toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä rahoitusehtoja on muutettava siten, että se kykenee rahoittamaan riittävän suurien, yliopistojen yhteydessä toimivien innovaatio-ekosysteemien kehitystä samalla tavoin kuin kansainväliset verrokkimme. Tarvitaan pitkäjänteinen julkinen rahoitusmuoto, jolla tuetaan kansainvälisesti merkittäviä ekosysteemi- ja kärkihankkeita yliopistojen ja yritysten yhteistoimintana, joissa yhdistyy perus- ja soveltava tutkimus, hautomotoiminta ja avoimet infrastruktuurit. Näin kasvatamme tutkimuspohjaisia innovaatioekosysteemejä kansainvälisesti kilpailukykyisiksi ja globaalisti houkutteleviksi.
• Yliopistoveturit: Suomen Akatemian lippulaivahankkeiden innovaatio- ja kumppanuustoimintojen jatkosta huolehditaan ja rakennetaan rahoitukselle jatkomalli, johon Business Finland voi osallistua.
• Yliopistojen ja yritysten välisen verkostoitumisen tukeminen, temaattisten klustereiden synnyttäminen sekä niiden toiminnan ja verkoston jäsenten välisen innovaatiotoiminnan fasilitointirahoitus.
• Kehitetään Meilahden kampuksen ympärille syntynyttä kokonaisuutta (HY+HUS+Aalto) näiden tahojen strategisella rahoituksella tavoitteena yksi Euroopan merkittävimmistä lääketieteen ja terveysteknologian osaamis- ja innovaatiokeskittymistä.

*Tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja tutkimuksen kaupallistamisen monipuolinen tukeminen*

Suunnataan pysyvä, korvamerkitty rahoitus yliopistojen innovaatiotoimintoihin (yritysyhteistyö, kaupallistaminen, yrittäjyys) esimerkiksi joko OKM:n perusrahoituksena, strategisena rahoituksena tai TEM:in suorana rahoituksena. Jotta kehittämistyön vaikuttavuus voidaan taata, voidaan yliopistoilta edellyttää vastineeksi omaa sitoutumista toiminnan kehittämiseen.

• Uusi rahoitusmuoto alkuvaiheen tutkimuslähtöisten yritysten ’kuolemanlaaksojen’ ylittämiseen: Kokeillaan Proof of Concept-rahoitusta innovaation tai keksinnön testaamiseen ja viemiseen varhaisvaiheen ideasta kohti kaupallistettavaa tuotetta. (esim. European Research Council POC-rahoitus)

*EU-rahoituksen mahdollisuudet ja rahoituksen kotouttamisen varmistaminen*

Suomen kansallisten TKI-rahoittajien (SA, BF, ministeriöt) tekemät sitoumukset Horisontti Euroopan yhteisrahoitteisiin kumppanuuksiin vaikuttavat suoraan suomalaisten toimijoiden edellytyksiin osallistua Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Näiden maksusitoumusten kasvattaminen lisää suomalaisten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten osallistumismahdollisuuksia.
• Luodaan mekanismi, jolla voidaan turvata tarvittava kansallisen vastinrahoituksen osuus merkittävissä ulkopuolisen rahoituksen ohjelmissa (esim. EU:n DIGITAL ohjelman hankkeet), erityisesti suurten kaupunkien kehitys- ja kokeilualustatoimintaan sekä poikkitieteellisten TKI-ohjelmien osalta, ja joilla Suomeen luodaan huippuosaamista mm. älykaupunkisovelluksissa, kestävissä kaupunkiratkaisuissa ja kiertotaloudessa.