Sekä koodeja että tekstejä tarvitaan edelleen.

Ei kaikkia tapauksia voida koodata, oltava mahdollisuus sanallistaa merkintöjä. Kuitenkin niin, että jotkin periaatteet on olemassa kuinka tämä tapahtuu.

Olisi tärkeä nimenomaan tehdä järjestelmää kansantajuisemmaksi ja sanalliset määräykset toimivat tässä hyvin.

Tärkeintä on, että sanallisia määräyksiä voi edelleen vapaasti tehdä (räätälöidä kuntakohtaisesti). Jos toimivin tapa on erillinen koodisto, se on ok.

Tärkeää on, että kaavasta voidaan antaa vapaamuotoisia ja eri tilanteisiin soveltuvia sanallisia kaavamääräyksiä, myös yleismääräyksiä.

Esimerkkikaava näillä koodistoilla olisi ollut hyvin oleellinen lisätieto kyselyyn vastatessa.
Mahdollisuus luoda puuttuvia luokkia, koska yhdyskunta tarpeet ja kaavat ovat muuttuvia.

En hahmota mitä etua sanallisen määräyksen luokalla vs. kaavamääräyskoodilla on. Joka tapauksessa kaavakohtaisia tekstimääräyksiä varmasti tarvitaan tulevaisuudessakin. Myös kaavojen yleisten määräysten esittäminen tietomallissa on epäselvää. Rakentamista ohjaavissa yleiskaavoissa käytännössä kaikki ohjausvaikutus syntyy tekstimääräyksistä pääkäyttötarkoituksia ja rakennuspaikkasymboleita lukuun ottamatta.

Sanalliset määräykset kaavoissa erittäin oleellisia! Jos niille mahdollisuus säilyy, niin asia ok.

Sanallisten määräysten luokkaa ei ole esitetty tietomallikaaviossa. Onko kyseessä lisätietolaji vai oma luokkansa? Vai arvo?
Miten hoidetaan nykyisin(kin) käytössä olevat yleiset määräykset?
Entä kaava selostukset, - selvitykset ja muut liitteet?

Suurin osa asemakaavoista tehdään rakennetussa ympäristössä jolloin sanallisille määräyksille on varmasti edelleenkin tarvetta, jos halutaan ohjata kaavoilla rakentamisen suuntaa. Tulevaisuudessa tulee varmasti tarve myös uusille määräyksille, jolloin sanalliset määräykset auttavat tässä.