Suomen Akatemia pitää parlamentaarisen TKI-työryhmän luonnosta ja tilannekuvaa hyvänä.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry (myöhemmin Unifi) kiittää mahdollisuudesta lausua tärkeästä monivuotisesta TKI-suunnitelmasta. Parlamentaarisen TKI-työryhmän mittava tehtävä on edennyt hyvin. Luonnos TKI-rahoituksen käyttöä koskevaksi monivuotiseksi suunnitelmaksi (myöhemmin ”TKI-suunnitelma”) kuvaa kattavasti Suomen TKI-järjestelmän, rahoituksen sekä toimijakentän nykytilaa ja esittää loogisen valikoiman tavoitteita ja toimenpiteitä. Ylätavoitteiden ja toimenpiteiden välillä on kuitenkin jonkin verran epäjatkuvuuskohtia.

TKI-järjestelmän johtamisen ja hallinnonalojen välisen yhteistyön tulee olla vahvaa. Ehdotus tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) roolista on hyvä. Esitämme vaikuttavuuden edistämiseksi TINille myös selkeää seuranta- ja raportointitehtävää. TINin kokoonpanossa tulisi hyödyntää yliopistojen osaamista ja näkemystä suunnitelmassa esitettyä paremmin. Kansainvälinen neuvoa-antava elin TINin tukena on myös kannatettava ehdotus.

Osaaminen ja osaajat tekevät tuloksen. Sekä TKI-henkilöstön määrää että koulutustasoa on lisättävä. Suomen T&K-panostusten suunta on ollut laskeva 2010-luvulla. Myös Suomen julkinen yliopistorahoitus laski suhteessa BKT:n kehittymiseen 2010-luvun aikana, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Suunnitelma painottaakin korkeakoulutettujen osaajien määrän kasvattamista sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia, joka pitää aloittaa heti. Kasvavat opiskelijamäärät edellyttävät yliopistojen perusrahoituksen kasvattamista. Myös koulutusperäinen maahanmuutto on avainasemassa.

Suunnitelmassa on kuvattu erityisesti tohtorikoulutuksen lisäämistarve. Yliopistot ovat valmiita lisäämään tohtorikoulutuksen määrää ja tiivistävät entisestään myös yhteistyötä yritysten kanssa tohtorikoulutuksessa. Muistutamme kuitenkin, että tohtorikoulutus ei ole irrallinen toiminto, vaan edellytys tohtorikoulutuksen kasvattamiselle on yliopistojen tieteellisen tutkimuksen vahvistaminen, yliopistojen perusrahoitusta nostamalla. Suunnitelman ylätasolla tieteellisen tutkimuksen merkitys on tunnistettu, mutta rahoitustoimenpiteistä puuttuu konkretia.

Julkisten TKI-panostusten avulla pyritään lisäämään osaamista, nostamaan tieteen tasoa sekä kiihdyttämään yksityisten TKI-panostusten kertymistä. Yksityisiin investointeihin tarvitsemme merkittäviä, sekä kotimaisten että kansainvälisten yritysten investointeja. Pidämme tärkeänä, että yrityksiä ja yliopistoja kannustetaan kunnianhimoiseen TKI-yhteistyöhön, myös markkinoista kauempana olevaan tutkimukseen, jolla voi olla merkittävää vaikuttavuutta. Yhteinen tutkimus- ja TKI-työ lisää tutkijakoulutettujen liikkuvuutta myös yrityksiin. Julkisten TKI-investointien avulla on luotava Suomeen myös sellainen TKI-ympäristö, joka houkuttelee parhaita osaajia sekä merkittäviä yrityksiä valitsemaan Suomen TKI-investointiensa kohteeksi. Siksi julkisia panostuksia tulee kohdentaa tutkimuksen vahvistamiseen, laadukkaisiin tutkimusinfrastruktuureihin ja vaikuttavimpiin ekosysteemeihin.
Tutkimusinfrastruktuurit ovat tärkeitä ja myös vaikuttavuudeltaan nopeita keinoja lisätä TKI-ympäristömme houkuttelevuutta sekä kansainvälisille tutkijoille ja opiskelijoille että yrityksille.

Tutkimustulosten kaupallistamisen tukitoimet yliopistoissa on osa-alue, joka puuttuu TKI-suunnitelmasta toistaiseksi vielä täysin. Uusia vaikuttavia innovaatioita syntyy paitsi jo olemassa olevissa yrityksissä, myös perus- ja soveltavan tutkimuksen tuloksia kaupallistamalla. Suomen Akatemian rahoittaman Lippulaivaohjelman ensimmäisen kierroksen hankkeiden tuloksena on yliopistoissa syntynyt tieteellisten artikkeleiden, väitöskirjojen ja muiden tutkimustulosten rinnalla satoja patentteja ja uusia yrityksiä. Tutkimuslähtöisistä innovaatiopoluista mainittakoon myös esimerkiksi Lääkekehityskeskus. Näiden innovaatiopolkujen tukeminen vaatii omaa osaamistaan ja resursseja.

Inkrementaalisen parantamisen sijaan Suomen on suunnattava TKI-toiminnan fokus uusien, aitojen innovaatioiden tuottamiseen. Tämä vaatii tieteen tason jatkuvaa nostamista ja tavoitteellista yritys-tutkimus-yhteistyötä. Suunnitelmassa todetaan innovaatiopolitiikan globaalit, kansalliset ja alueelliset ulottuvuudet. Jotta ristiriitaa tiede- ja innovaatiopolitiikan sekä aluepolitiikan kesken ei syntyisi, ja jotta rajalliset resurssit käytetään viisaasti, tulee kaikkien TKI-kohdennusten kriteereinä olla tutkimuksen korkea laatu ja vaikuttavuus.

TKI toiminnan vaikuttavuuden arviointi on yliopistoissa jatkuvaa laatutyötä. Suunnitelmassa käsitellään vaikuttavuuden eri ulottuvuudet ja aikajänteet kattavasti ja monipuolisesti, mikä on tärkeää. Yhteisesti sovitut ja kommunikoidut laatumittarit auttavat myös yrityksiä tunnistamaan TKI investointiensa riskit ja hyödyt, mikä osaltaan madaltaa kynnystä synnyttää isompia TKI hankkeita.

Laadukas koulutus perustuu korkealaatuisen tutkimukseen. Unifi haluaa muistuttaa siitä, että TKI-toiminnan kasvattamisen lisäksi korkeasti koulutettujen osaajien tarve kasvaa myös muilla työ- ja elinkeinoelämän alueilla. Panostukset TKI-toimintaan ja kipeästi tarvittava koulutuksen lisääminen ja sen vaatimat resurssit eivät saa kilpailla keskenään.

Suunnitelma kuvaa hyvin T&K-rahoituksen heikkoa kehitystä Suomessa. Suomi on ainoa vertailussa mukana olevista maista, jossa T&K-menot ovat supistuneet 2010-luvulla. Tutkimusrahoitusta on saatava pitkäjänteisemmäksi, tutkimuksen tasoa, vaikuttavuutta ja TKI-toiminnan laatua on pystyttävä parantamaan, ja yritysten TKI-toiminnan lisäykselle on luotava paremmat kannusteet. Uusia yrityksiä on saatava käynnistämään TKI-toimintaa.

Suomessa tehtävän TKI-toiminnan kasvun kannalta olennaista on suomalaisen innovaatioympäristön houkuttelevuus kansainvälisesti toimiville yrityksille. Kuten luvussa todetaan, on yrityksille toimiva TKI-rahoitusjärjestelmä yksi, mutta ei suinkaan ainoa tekijä sijoittumista mietittäessä. Onkin tärkeää, että TKI-rahoitussuunnitelman lisäksi myös muilla politiikan aloilla tehdään oikeanlaisia päätöksiä, jotka tekevät Suomesta houkuttelevan kohteen TKI-intensiiviselle toiminnalle. Strategisia painopistealueita on tarpeen valita, mutta valtion ei tule valita voittajia, vaan toimia teknologianeutraalisti ja antaa markkinoiden valita voittajat.

LAB ammattikorkeakoulun näkökulmasta TKI-työryhmän laatima suunnitelmaluonnos on hyvä katsaus suomalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän nykytilaan. Suunnitelma tunnistaa nykyjärjestelmän haasteet ja nostaa kehittämiskohteissa hyvin esille niitä osa-alueita, jotka vaativat vahvistamista. Suunnitelmaluonnos keskittyy kuitenkin vahvasti tki-toiminnan kahteen ensimmäiseen osa-alueeseen: tutkimus- ja kehitystoimintaan. Innovaatiotoimintaa koskevat linjaukset jäävät kovin vähäisiksi ottaen huomioon innovaatiotoiminnan merkitys koko innovaatioketjun toimivuudelle. Innovaatiotoimintaa tarvitaan innovaatioiden kaupallistamiseksi ja innovaatiotoiminnan kyvykkyyden kasvattamiseksi erikokoisissa yrityksissä. Suunnitelmassa olisi hyvä tuoda esille näkökulmia, joilla myös innovaatiotoiminnan rahoitusta ja kehittymisedellytyksiä tuetaan ja kannustetaan. Olisi toivottavaa nähdä suomalaisessa tki-järjestelmässä erilaisia insentiivejä, joilla kannustetaan tutkimusorganisaatioita viemään uuden tiedon ja osaamisen polku loppuun asti ja saattamaan tulokset yritysten ja muiden työelämätoimijoiden hyödynnettäväksi nykyistä tehokkaammin ja laaja-alaisemmin.

Luonnos on hyvä ja kattava kokonaiskuvaus Suomen TKI-järjestelmän ja -rahoituksen nykytilasta. Työryhmä on terävästi löytänyt keskeiset asiat, joissa Suomella ja Suomen TKI-järjestelmällä on ongelmia, esim. kasvava osaajapula ja yritysten vähentynyt yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

Turun yliopiston näkökulmasta TKI-järjestelmä on kuvattu kattavasti mutta silti napakasti. Yleiset periaatteet ja samalla koko suunnitelmaluonnos sisältää tärkeitä näkemyksiä T&K-rahoituksen kohdentamisesta ja sen perusteluista. Suomen Akatemian rahoituksen kuvauksessa tulee jälleen esiin perustutkimuksen ja soveltavaan tutkimukseen jaottelun ongelmallisuus. Vaikka lippulaivoissa korostuu tutkimuksen ohella vaikuttavuus mm. yritysyhteistyössä niin lähtökohtana ja lippulaivan olemassaololle välttämätöntä on kuitenkin korkeatasoinen perustutkimus, jota ilman ei synny sovelluksia. Lippulaivoissa myös edellytetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten merkittävää omaa rahoitusta, joka tulee näiden organisaatioiden perusrahoituksesta.

Suomen Akatemian rahoittamat lippulaivat ja Business Finlandin projektit ovat merkittäviä tutkimuslähtöisten innovaatioiden lähteitä. Myöhemmin suunnitelmaluonnoksessa tulisi huomioida myös yliopistojen omat innovaatiopolut, johon kuuluvat niin patentit kuin spin-off -yritykset. Osaajapula ja systeemitason muutosten tarve on myös tunnistettu hyvin. Kannattaa huomata, että transformatiivisen innovaatiopolitiikan johdonmukainen edistäminen ja onnistuminen edellyttää monitieteisyyden merkityksen tunnistamista ja monitieteisyyden tukemista jos aiotaan edistää systeemitason muutoksia ja kompleksisten haasteiden ratkaisemista.

Metsäteollisuus ry pitää parlamentaarisen TKI-työryhmän suunnitelmaa tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen monivuotisesta käytöstä erittäin hyvänä lähtökohtana Suomen TKI-järjestelmän kehittämiseksi. TKI-järjestelmä ja T&K-rahoituksen tilannekuva sekä niiden kehittämiskohdat linjauksineen on suunnitelmassa käsitelty kattavasti ja perustellusti. Suunnitelmassa esitetyt linjausluonnokset yritysten TKI-toiminnan tukemisesta ja tavoitetila T&K-rahoituksen kohdentamisesta niin, että se vivuttaa yksityisen sektorin T&K-toimintaa ja edistää yritysten kykyä muuttaa T&K-toiminta innovaatioiksi ja liiketoiminnaksi, arvonlisäksi ja tuotannoksi, ovat erittäin hyviä. Vaikuttavuuden varmistamiseksi vähintään puolet T&K-rahoituslisäyksestä tuleekin kohdentaa yrityksille.

Suomalaisen tutkimus (T)- kehittämis- (K) ja innovaatiotoiminnan (I) vahvuus on aina ollut yhteistyö. Raportti tunnistaa hyvin tarpeen ja keinot palauttaa tämä vahvuus. Luvussa myös hyvin kuvataan tarve määritellä strategisemmin painopisteitä ja varmistaa strateginen toimeenpano valittujen painopisteiden osalta. Julkinen rahoitus niin tutkimukseen kuin yrityksillekin on yhteistyön toimiva kannuste. Tästä hyviä esimerkkejä ovat veturi- ja lippulaivahankkeet. Niiden rahoitusta on ehdottomasti jatkettava, sillä jo nyt nähdään merkittävä muutos positiiviseen suuntaan. TKI-toimintaan tarvitaan myös uusia toimijoita. Kiireisin asia on käynnistää koordinoidut toimet vihreän kasvun mahdollistamiseksi. Käynnissä olevan vihreän siirtymän aikana on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus talouskasvuun, jota Suomi ehdottomasti tarvitsee matkalla kestävän talouden pilottimaaksi. Kun toimimme heti, vahvuutemme ehtivät toimia eduksemme. Niitä ovat puhdas energia, osaaminen ja yhteistyö. Vihreä kasvu on mahdollisuus monelle alalle ja TKI-toiminta uudistaa entistä laajemman yritysjoukon toimintaa. Tarvitaan myös uusia arvoketjuja. TKI-politiikassa välillä unohtuu globaali asemamme; olemme pieni avotalous ja resurssimme ovat rajalliset. On viisautta olla myös omahyväinen. Vihreä kasvu mahdollistaa uudenlaista (palvelu) tuotantoa. Pienenä maana uusien mahdollisuuksien hyöty pitää pyrkiä saamaan Suomeen mahdollisimman täysimittaisesti. TKI-prosessin on ulotuttava teollisen mittakaavan pilotti-investointeihin ja siitä edelleen (pääosin) yksityisellä rahalla toteutettaviin laajoihin tuotannollisiin investointeihin. Syntyy suuri määrä osaamista, jolla merkittävää vientipotentiaalia vastata valtavaan globaaliin markkinakysyntään. Vientiyritysjoukko laajenee. Julkisen rahoituksen instrumentteja sekä kriteerejä on tarkasteltava ja uudistettava vihreän kasvun mahdollisuuksia turvaamaan.

Työryhmässä ei yhtäkään tieteentekijää tai virkahenkilöä jolla tiedetausta. Kuultujen asiantuntijoiden joukossa 2 aktiivitutkijaa vs. 10 elinkeinoelämän edustajaa. Tämä kuvaa erittäin hyvin koko Suomen tiedepolitiikan suurimpia valuvikoja. Tiedepolitiikasta päättävät ne joilla ei siitä omaa kokemusta ole, mukaan lukien ministeriön korkein johto. Jos haluamme tehdä parempaa tiedepolitiikkaa ja saada tieteemme tason nousuun nyt suunnitellulla rahoituksella on parhaimpien tieteentekijöiden oltava vahvasti mukana näitä suuntaviivoja luomassa. Tähän liittyy myös suunnitelmassa esitetyt ajatukset transformatiivisesta TKI politiikasta. Sen luominen vaatii sen hetken parhaiden aktiivisten tieteentekijöiden tiivistä osallistumista.

Tampereen Yliopisto kiittää mahdollisuudesta lausua tärkeästä monivuotisesta TKI-suunnitelmasta sen luonnosvaiheessa. Kiitämme parlamentaarista TKI työryhmää hyvästä valmistelusta ja haluamme täydentää Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n asiasta antamaa hyvää ja kannatettavaa lausuntoa vielä seuraavilla omilla huomioilla:
Kuvauksessa yritystoiminnassa ei nosteta erikseen esille uusien start-up tai spinn-off yritysten näkökulmaa laisinkaan. Kokonaisuudessa yritystoiminnassa keskitytään olemassa olevien isojen yritysten näkökulmaan vahvemmin. Miten tuetaan ja mahdollistetaan uusien nousevien alojen ja tutkimus- tai opiskelijalähtöisten innovaatioiden kautta syntyvää uutta sekä kasvavaa liiketoimintaa Suomeen.
Toiseksi kuvaukset sekä toimet on ajateltu hyvin perinteisten alojen kautta, vaikka tiedämme hyvin, että globaalit haasteet vaativat myös elinkeinoelämässä monitieteistä osaamista ja useiden eri alojen yhteistyötä. Tätä eri alojen yhteistyöosaamisen vahvistaminen sekä pitkäjänteinen tukeminen, mahdollistaa globaalien haasteiden sekä visaisten pulmien ratkaisemisen ja aikanaan uuden liiketoiminnan, työpaikkojen sekä viennin kasvattamisen. Tähän yhteistyöhön tarvitaan myös julkinen sektori aktiivisesti mukaan.
Kokonaistarkastelu TKI- järjestelmän sekä T&K -rahoituksen kanavavoimiseen käytettyjen rahoitusinstrumenttien suhteen olisi tärkeää tehdä. Missä aidosti ovat ne rahoituksen puutteet ja kapeikkokohdat, joilla nimenomaan voidaan vaikuttaa talouden kasvattamiseen ja vakauttamiseen? Ei tulisi kanavoida helppona ratkaisuna mekaanisesti lisää rahaa vain kentän olemassa oleville välittäjätoimijoille vaan säätää, seurata ja mitata kokonaisuutta “läpi ketjun” miten toimijat jakavat edelleen rahaa varsinaisille TKI toimijoille. Tulisi olla rohkeutta jopa miettiä kokonaan uusia rahankanavoinnin rakenteita ja mittareita huomioiden Suomen asema kansainvälisessä kentässä. Voisiko jopa ajatella, että TKI aktiivinen yliopistokenttä saisi vuosittain hieman omaa aktivointirahaa, jolla voitaisiin tukea uuden liiketoiminnan syntymistä tehokkaammin ilman välittäjätoimijoita.
Kokonaisuudessa on erittäin tärkeä miettiä ja tehdä valinnat prioriteeteistä, rahoitusta ei kannata jakaa liian pieniin potteihin, useisiin hakuihin ja seurattaviin lyhytjänteisiin projekteihin. TKI lain hengen mukaisesti tärkeää olisi saada pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta TKI -järjestelmään sekä sen rahoitukseen. TKI-järjestelmää on muutettu useita kertoja, myös poliittisin äkkinäisin päätöksin (SHOK ja OSKE alasajoin).