Yhteistyötä yritysten ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten ja kolmannen sektorin välillä tulee edelleen lisätä. Rahoitussuunnitelmassa esitetty rahoituksen lisääminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten perusrahoitukseen sekä kumppanuusmalleihin ja yritysten kannustaminen T&K-toimintaan ovat konkreettisia toimia yhteistyön lisäämiseksi. Tutkimusrahoituksen jakaminen 2010-luvulta saakka enenevässä määrin keskistetysti, hanke- tai projektikohtaisesti ja kilpailutuksen perusteella on aiheuttanut lukuisia ongelmia. Rahoituksen määrän lisäksi tarvitaan merkittävä muutos rahoituksen rakenteelliseen laatuun. Yliopistojen lyhytaikaisen ja kilpaillun rahoituksen osuutta on vähennettävä ja pitkäaikaisen ei-tulosperusteisen perusrahoituksen osuutta on nostettava, jotta tutkijoilla olisi mahdollisuuksia harjoittaa pitkäaikaista tutkimustoimintaa, tehdä yhteistyötä teollisuuden ja kolmannen sektorin kanssa ja hankkia kansainvälistä rahoitusta. Tutkimusta rahoittavien säätiöiden verovapaus tulee turvata.

Suomen kilpailukyky perustuu laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, korkeatasoiseen tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin ja niistä syntyviin korkean lisäarvon tuotteisiin. Kestävästi tuotetut luonnonvarat ovat keskeisessä roolissa huoltovarmuuden turvaamisessa, biopohjaisten innovaatioiden raaka-aineina ja Suomen vihreässä siirtymässä. Turvallisuustilanteen muutos on johtanut epävarmuuteen raaka-aineiden ja niiden tuottamiseen tarvittavien tuotantopanosten saatavuudesta. TKI -toiminnan ennakoitavuus, ratkaisuhakuisuus ja pitkäjänteisyys nousevat entistä tärkeämpään rooliin Suomen menestyksen takaajina tulevaisuudessa.

Tutkimuslaitoksilla on TKI-kentässä ainutlaatuinen rooli tutkimuksen, elinkeinoelämän ja tietoon perustuvan päätöksenteon solmukohtana. Tutkimuslaitokset tukevat ja nopeuttavat yritysten TKI-toimintaa osaamisellaan ja verkostoillaan sekä vivuttavat Suomeen kansainvälistä TKI-rahoitusta.

Sivulla 43 mainitaan: ”Valtakunnallisten strategioiden liittämistä alueellisiin ja paikallisiin vahvuuksiin ja kehitysponnisteluihin entistä tiiviimmän yhteistyön kautta suositellaan OECD:n (2017) Suomen innovaatiopolitiikan arvioinnissa”. Tämä on tärkeä näkökohta. Suunnitelmassa ei kuitenkaan mainita yliopistokeskuksia. Ne on syytä mainita myös suunnitelmassa, koska yliopistokeskuksilla on tärkeä rooli TKI-työssä niissä maakunnissa, joissa ei ole tiedekorkeakoulua.

Älykäs erikoistuminen eli alueellisen innovaatiotoiminnan painotusten edistäminen on maakuntien liittojen vastuulla. Mutta luonnoksessa tunnistetaan maakuntien liittojen rooli ainoastaan rahoittajana. Myös liittojen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan edistäjänä on syytä näkyä suunnitelmassa.

MTK korostaa, että alkutuotantoon liittyvissä tutkimushankkeissa tulee varmentaa viljelijöiden edustus tutkimuksen suunnittelusta lähtien sen toteutukseen. Lisäksi tutkimus- ja innovaatiohankkeet tulee muodostua sellaisiksi, että käytännön hyöty maatilamittakaavassa on osoitettavissa.

MTK kannattaa yhteistyön tiivistämistä ja alan kehitys edellyttää yhä enemmän eri toimialat ylittävää osaamista. Esimerkiksi älymaatalous ja kertyvän datan tehokkaampi hyödyntäminen ovat tällaisia osaamisalueita.

Meritoitumisjärjestelmiin liittyvät kehittämistarpeet on hyvin huomioitu. Kansallisesti tutkijan vastuullisen arvioinnin kehittämiseen on jo luotu vuonna 2020 Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) aloitteesta ja tiedeyhteisön yhteistyönä vastuullisen arvioinnin suositukset, ja TSV on ollut vaikuttamassa luonnoksessa mainitun CoARA-yhteistyön syntymiseen. TSV on myös allekirjoittanut CoARA-aloitteen. TSVn toiminta myös Julkaisufoorumin ja Avoimen tieteen kansallisen koordinaation vastuutahona on hyvä esimerkki siitä, miten tiedeyhteisö pystyy toimimaan yhdessä ja luomaan keskeisiä tiedettä edistäviä toimintamalleja.

TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Samalla on tärkeää vaalia järjestelmän eri osien ominaispiirteitä ja vahvuuksia.

Kuten T&K-suunnitelmassa todetaan, vaikuttavuuden arvioinnissa on tulevaisuudessa syytä painottaa laadullisia elementtejä määrällisten elementtien sijaan tai lisäksi.

On perusteltu ehdotus palauttaa TKI-järjestelmän toimijoiden yhteistyö Suomen TKI-toiminnan keskeiseksi vahvuudeksi.

TKI-suunnitelmassa todetaan, että innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä kuten lippulaivoissa. TKI-järjestelmän ja sen rahoituksen tutkimuslähtöinen yhteiskehittäminen julkisten toimijoiden, yritysten, Business Finlandin ja Suomen Akatemian kanssa on kannatettavaa.

Samarbetet mellan universitet och företag minskat. Det kan delvis bero på den finansieringsinstrument som BF använt sig av och som inte alls är lätta att implementera

Suomella on pitkät perinteet yliopistojen/korkeakoulujen ja yritysten yhteistyöstä. Tätä perinnettä on jatkettava ja alati kehitettävä. Kansainvälisten investointien saamiseksi, Suomen innovatiivista ja ketterää yhteistyötä tulee myös nostaa vahvasti esiin. Pidämme erittäin kannatettavana suunnitelmaa vahvistaa elinkeinoelämän roolia tulevassa tutkimus- ja innovaationeuvostossa. Sen lisäksi on hyvä luoda muutkin tuki rakenteet, jolla myös kansainväliset yritykset löytävät polut yhteistyön eri muodoille Suomessa. Työhön on jo hyviä polkuja esimerkiksi Business Finlandissa ja työn kehittämistä eri muotoisten tutkimushankkeiden saamiseksi näkyviin olisi hyvä jatkaa.

s. 39 linjaukseen voisi nostaa konkreettiseksi ehdotukseksi itse tekstissä ja SA-arvioinnissakin suosituksena annetun: Suomen Akatemian ja Business Finlandin yhteistyön, ja sanoittaa se muotoon Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusyhteistyön lisääminen ja kehittäminen vaikuttavammaksi.