Avoin tiede ja datan aikaiseen jakamiseen kannustaminen ovat hyviä keinoja lisätä TKI-yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Linjausluonnokseen voisi lisätä lauseen avoimen tieteen merkityksestä yhteistyön vahvistamisessa.

Eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys nykyaikaisessa innovaatiotoiminnassa on suuri. Tilastokeskuksen vuosia 2014-2016 koskenen selvityksen mukaan innovatiivista yrityksistä 31,4 prosenttia totesi muiden yritysten olevan heille merkittävä lähde uusien innovaatioiden taustalla olevalle tiedolle. Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja julkiset tutkimusorganisaatiot olivat tärkeä innovaatioiden taustalla olevan tiedon lähde 7,8 prosentille innovatiivisista yrityksistä. TKI-toimintaa ohjaavia linjauksia tehtäessä onkin tärkeä muistaa, että yhteistyön edistämistä ja kannusteita ei pidä rajoittaa vain yritys- ja tutkimussektorin väliseen yhteistyöhön. Innovaatiotoiminnan hyödyt syntyvät suurelta osin yritysten keskinäisen yhteistyön seurauksena. Esimerkiksi kasvuhakuisille pk-yrityksille osallistuminen suurempien menestyvien yritysten vetämään ekosysteemiyhteistyöhön on usein erinomainen osaamisen ja näkemyksen kehittämisen kanava.
Edellä mainittu Tilastokeskuksen selvitys toteaa myös, että asiakkaat ovat tärkeä innovaatiotoiminnan ideoiden lähde 34 prosentille innovatiivisista yrityksistä. Tämä puoltaa vahvasti sitä, että innovatiivisten yritysten hakeutumista vuoropuheluun kohdemarkkinoilla olevien loppuasiakkaiden kanssa kannattaa edistää vahvoilla asiantuntija- ja verkostopalveluilla. T&K-toiminnan hyötyjen syntyminen edellyttää koko järjestelmän sujuvaa yhteistoimintaa aina perustutkimuksesta vienninedistämispalveluihin saakka.
Luvun 4.3 suositus on raporttiluonnoksessa kovin yleisellä tasolla, ja sen täsmentäminen on tarpeen.

Yritysten ja korkeakoulujen yhteistyön edistäminen on kaikin tavoin suotava tavoite. Keskeistä on tässäkin pyrkiä varmistamaan mahdollisimman suotuisat olosuhteet tällaiselle toiminnalle, eikä liiaksi pyrkiä ohjaamaan toimintaa ylhäältä alas.

Yhteistyö eri TKI-toimijoiden välillä on olennaista.

Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, koulutuksen ja tutkimuslaitosten yhteistyö yritysten kanssa synnyttää parhaimmillaan runsaasti uusia innovaatioita ja edistää elinkeinoelämän mahdollisuuksia TKI-toiminnan kehittämiseen. Keskeistä on alueellisen, pk-yrityksiä tukevan TKI-ympäristön vahvistaminen, mikä tukee entistä useamman pk-yrityksen aktiivisuutta ja mahdollisuuksia TKI-toiminnassa. Konkreettisesti tämän tulisi näkyä Suomen kattavimman pk-yritysrajapinnan eli seudullisten elinkeinoyhtiöiden ja valtion aluetoimijoiden (erityisesti ELY-keskusten) saumattomana palveluketjuna. ELY-keskuksilla on Suomen julkisista yritysrahoittajista laajin ja kattavin verkosto, jonka kautta tavoitetaan kaikki innovaatiotoiminnan kannalta relevantit pk-yritykset ja tutkimuslaitokset. Ammattikorkeakoulujen rooli pk-yritysten keskeisenä TKI-kumppanina tulee näkyä merkittävämmin rahoituksessa.

Viittaus kohtiin 4.1. ja 4.5. annettuihin kommentteihin

Yhteistyön merkitys tuodaan hyvin esiin tekstissä. Keskeistä on TKI-järjestelmän tasapainoinen kehittäminen ja eri tahojen vahvuuksien hyödyntäminen. Tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet vahvasti yhteistyöhön. Kuten suunnitelmaluonnos kuvaa, ”Innovaatiot syntyvät tyypillisesti rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä.” Tutkimuslaitoksilla on merkittävä rooli näissä uusia ratkaisuja ja kasvua luovissa ekosysteemeissä.
Tekstissä todetaan, että kansallisia ja alueellisia resursseja strategisesti keskittämällä ja varmistamalla että tavoitteet ja painopisteet täydentävät toisiaan, voidaan välttää resurssien tarpeeton hajautuminen. Tähän ehdotamme lisättäväksi kansainvälisen näkökulman.
Julkisen ja yksityisen sektorin meritoitumisjärjestelmien erilaisuutta kuvaavaan kohtaan toivomme tutkimuslaitosten ja yliopistojen erilaisuuden tunnistamista. CoARA-aloitteen tarkoitus monipuolistaa tutkijoiden ja tutkimuksen arviointia on hyvä. Useilla tutkimuslaitoksilla yhteistyö yritysten ja hallinnon kanssa on kirjoitettu lakiin, joten niillä on ollut tähänkin saakka moniulotteiset arviointikriteerit tilanteissa, joissa tutkijaa arvioidaan (esim. rekrytoinnit). Koska meritoituminen ja arviointi eivät tutkimuslaitoksissa ole tähänkään saakka perustuneet pelkästään julkaisuihin, eivät arviointikriteerit ole olleet tutkimuslaitoksissa este yhteistyölle yksityisen tai muun julkisen sektorin kanssa. CoARA-aloite ei kaikilta osin huomioi kovinkaan hyvin tutkimuslaitosten toimintatapoja. Monet tutkimuslaitoksista ovat myös pieniä, mikä tarkoittaa rajallisia kehittämisresursseja. CoARA-aloitteen allekirjoittaminen toisi mukanaan hallinnollista työtä tuomatta välttämättä merkittävää muutosta nykyisiin arviointikäytäntöihin. Tulanetin mielestä yksittäisen julistuksen yhden hetken allekirjoitustilanne on yksityiskohta, joka ei kuulu tämäntyyppiseen dokumenttiin. Ehdotamme allekirjoituksia koskevaa kohtaa poistettavaksi.

Hienoa, että tässä luvussa järjestöt mainittu liittyen siihen miten "innovaatiot syntyvät rajapinnoissa ja yhteistyössä eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä" (s. 38). Kaiken kaikkiaan kansalaisyhteiskunnan T&K toiminta, sen volyymi ja merkitys ja mahdollisuuden, ei kuitenkaan suunnitelmassa käytännössä näy.

T&K työn ja innovaatioiden kehittämispyrkimyksissä tulisi tunnistaa alueellisten elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden sekä muiden vastaavien kunnallisten ja alueellisten toimintojen liian suuri etäisyys kansallisesta T&K politiikasta, innovaatiotoiminnasta ja -rahoituksesta, joka vaikuttaa suoraan ja negatiivisesti ruohonjuuritason innovaatioiden ja sen pohjalta syntyvän T&K työn tuottamiseen. Kansallisen tason toiminta voi hyvin osallistua alueellisiin innovaatiojärlestelmiin mm. tukitoimilla, jotka täydentävät innovaatiokenttää kuitenkaan ottamatta strategista pääroolia. Esimerkkinä mm. Ruotsissa jo pidemmän aikaa toimineet julkiset riskisijoitusrahastot (ALMI Invest ja monia muita), joiden rooli on edistää alueellisia riski-investointimarkkinoita 50% investoinneilla lupaaviin yrityksiin ja samalla kouluttaa alueellista yrityskenttää eri rahoitusmuodoista. Rahastot toimivat kansallisen tason mandaatilla, mutta eivät sivuuta alueiden omien innovaatiojärjestelmien kehityskulkua.