Visio vaikuttaa hyvältä ja luottamus koko uudistuksen kirkkaana punaisena lankana on tärkeä tavoite. Lastensuojelu on hyvin pitkälti ihmissuhdetyötä, jossa työskennellään sensitiivisten asioiden äärellä, usein kriisiytyneissä elämäntilanteissa. Työntekijän tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on valtavan suuri merkitys luottamuksen syntymisessä ja sen myötä työn vaikuttavuudessa onnistumisessa. Olisiko lastensuojelun työntekijöiden työparityöstä tarpeen tehdä vahvemmin velvoittavaa? Työparityö vahvistaisi sekä työntekijöiden, että lapsen ja hänen perheensä oikeusturvaa, laadukasta lastensuojelua, työntekijöiden hyvinvointia sekä systeemisyyden periaatteita.

Sosiaalityöntekijä on keskeisessä asemassa, mutta erityisesti vaativissa asiakastapauksissa moniammatillinen tuki on tarpeen. Turvallinen lähestymistapa olisi työparityöskentely erityissosiaaliohjaajan, sairaanhoitajan tms. kanssa. Jaettu vastuu voimaannuttaa. Ammattkikorkeakouluihin sosiaalisairaanhoitajan tutkinto.

Visio ja strategiset painopisteet ovat osuvia. On tärkeää miettiä, miten näitä lähdetään toteuttamaan. Kentällä tarvitaan paljon koulutusta liittyen lain soveltamiseen käytännössä. Ei siis ainoastaan lakikoulutusta, vaan nimenomaan sen kytkemistä käytäntöön. Tämän kanssa yhtä tärkeänä kokonaisuutena on kohtaamiseen ja suhdeperustaiseen työskentelyyn liittyvä osaaminen eli systeemisen ajattelun ja työotteen osaaminen. Systeemisen ajattelun ja työotteen tulee läpäistä koko palvelujärjestelmä, jolloin päästään oikea-aikaiseen ja vaikuttavaan työskentelyyn. Lastensuojelussa tarvitaan kokonaisuudistusta lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria myöten. Lastensuojelu on erityispalvelu ja tällöin sen pitää myös pystyä tarjoamaan "jotain erityistä". Lastensuojelun pitää pystyä toimimaan avoimesti ja laadukkaasti, minkä kautta luottamusta ja uskoa työn vaikuttavuuteen voidaan lisätä.

Visio kertoo siitä missä organisaatio haluaa olla joskus kaukana tulevaisuudessa.

Tämän: "Lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen." tulee olla jokapäiväistä arkea jo tänään. Visiona tämä kertoo että ihmisoikeudet eivät ole merkityksellisiä tänään.

Kohta 1. Hyvä tavoite, mutta joskus lapsen ja vanhemman/vanhempien kokemukset jostain toimintatavasta voivat suurestikin poiketa toisistaan, jolloin voi olla vaikeaa saavuttaa tilanne, jossa jokainen kokisi aidosti tulleensa kuulluksi. Vaikka kokemus kuulluksi tulemisesta ei edellytä periaatteessa sitä, että asia ratkaistaisiin juuri siten kuin itse toivoo, arjessa joku voi kuitenkin kokea, että aito kuuleminen ja osallisuus = tehdään niin kuin minä toivon.

Kohta 2. Palvelujärjestelmä on nykyisin monelta osin puutteellinen ja resursseista on pulaa-- on hyvä tavoite, mutta en usko, että palvelujärjestelmän toimintaan ja palveluiden lisäämiseen/parantamiseen on lopulta valtakunnassa valmiutta, koska rahasta on pulaa

Kohta 3. Lasten oikeuksien ja edun toteutuminen vaatii joskus vanhempien oikeuksien rajaamista. Itse usein olen miettinyt nykylain puutetta esimerkiksi lapsen elämän pysyvyyden kannalta. Kun lapsi joudutaan ottamaan huostaan jo vauvana/yksi vuotiaana, ja hän elää sijaisvanhempien luona muutaman ensimmäisen elinvuoden, pitäisi lapsella olla aina oikeus jäädä ko. perheeseen, ja asiassa pitäisi esim. miettiä avoimen adoption mahdollisuutta nykyistä helpommin myös tilanteessa, jossa vanhemmat sitä vastustavat, ,mikäli he eivät ole saaneet tähän mennessä omaa elämäänsä sellaiseen kuntoon, että lapsen paluu olisi mahdollista. Jos lapsi joudutaan sijoittamaan alle 2v, silloin hän käytännössä alkaa pitämään sijaisvanhempia vanhempinaan vaikka tapaisi myös biovanhempia.

Kohta 4. Hyvä tavoite, mutta vaatii kyllä paljon lisäresurssointia (lisää työntekijöitä) sekä parempaa johtamista

Kohta 5. Tärkeä tavoite tämäkin

1) Vanhemmat ja huoltajat mm oheishuoltajat otetaan tasavertaisina mukaan aktiiviseen ja edistyvään lastensuojelun toteutukseen siten että heitä kohdellaan avoimesti tasa-vertaisina muihin asiaan osallistuviin nähden. Näin asialliset ja huoltokykyiset vanhemmat ja huoltajat eivät jää syrjäytetyksi. Läheisillä ei saa olla vallalla uhkaamisen pelkoa. Läheisille sallitaan mielipiteen ilmaisun oikeus ilman erimielisyystulkintoja. Osaamattomat, joustamattomat, kuuntelemattomat ja välinpitämättömät lakeja laiminlyövät viranhaltijat ovat siirtyneet pois tehtävistään. Viranhaltijoille siis koulutusta. ja asenne työskentelyä ja valvontaa. Toivoisin että viranhaltijan yhteistyö toimii lapsikeskeisesti läheisten kanssa eikä klikkiytyneiden ja liiketoimintaetua ajavien ls järjestöjen kanssa.
2) Visiona: Palvelujärjestelmä on sitoutettu vankasti kansalliseen lainsäädäntöön ja oikeudenkäynnit tutkivalla ja selvittävällä oikeustasolla.
3)Lastensuojelu toteuttaa ja kunnioittaa lapsen oikeuksia. Lasta ei vieraannuteta syntymäläheisistään edes huostaanoton aikana. Kansalaiset voivat luottaa lastensuojeluviranhaltijan toimiin osana yhteiskuntamme palvelujärjestelmää. Huostassapitoa ei johda eikä niihin vaikuta liiketoimintaa harjoittavat yksiköt.
4)Lastensuojelun resussointi paranee työn organisoinnilla konkreettisemmaksi ja avoimeksi. Näin kirjalliset aikaa vievät asiakkaiden valitukset jäävät pois ja homma hoituu yhteistyöllä. Samoin asiallisella läheisten kunnioittamisella ja kartoittamisella lapsia saataisiin nykylainkin turvin toteutettua perheen jälleenyhdistämisiä ja lasten sijoittamisia läheisille. Ylenpalttinen ansainta kannustimena tai bisnesetu pois lastensuojelun palveluista. Eettiset, sosiaaliset ja moraaliset arvot käyttöön -koulutus.
5) Vain tehokkaalla ohjauksella ja valvonnalla nykypalvelujärjestelmä saadaan eheäksi ja toimivaksi. Viranhaltijoilta poistetaan arvioon, uskoon, luuloon ja virheellisiin asiakirjakirjauksiin perustuva päätöksentekomahdollisuus. Harkintavallan käyttö kielletään. Hallinto-oikeudelle ei anneta käsittelyoikeutta erimielisyys/riita -asioissa.

Lastensuojelun tärkein visio tulisi olla lasten suojelu ja ensimmäisenä srategisena painopisteenä lapsen edun ajaminen, turvallisuus ja muut lapsen oikeudet, mitkä menevät kaiken muun edelle. Välillä tuntuu, että ammattilaisten on vaikea asettua lapsen asemaan ja katsoa tilannetta lapsen näkökulmasta. Työtä tehdään hyvin aikuislähtöisesti. Vanhemmat nähdään herkästi ensisijaisina asiakkaina, joihin lastensuojelulakia sovelletaan. Kun lapsen perspektiivi on otettu huomioon ja tilannetta lähestytty lapsen suojelun kautta, voidaan miettiä asiakaspalvelua, kohtaamista ja palveluverkostoa.

Nämä asiat täytyisi saada ensin kuntoon eli ensin henkilöstöasiat ja sen jälkeen hyvinvoiva henkilöstö voi tehdä laadukasta työtä inhimillisen asiakasmäärän puitteissa. Lastensuojelussa on riittävästi osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, jotka voivat tehdä työtään asiakkaiden oikeuksia kunnioittavalla ja eettisesti kestävällä tavalla. 5. Lastensuojelua ohjataan ja valvotaan tehokkaasti, ja tähän on riittävä tietopohja ja resursointi.

Lastensuojelun visio: Lapsi ja hänen läheisensä voivat luottaa lastensuojeluun ja sen vaikuttavuuteen. Strategiset painopisteet vision saavuttamiseksi: 1. Jokainen lapsi, hänen vanhempansa ja muut läheiset kohdataan ainutkertaisina, ja he kokevat olevansa aidosti osallisia ja tulevansa kuulluiksi ja kunnioitetuiksi:
Tämä on varmasti kehittynyt parempaan suuntaan systeemien työskentelyn juurtuessa lastensuojelun työntekijöiden työotteeseen. Eri paikkakunta kohtaiset erot ovat varmasti vielä suuria. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sitoutuneella systeemisellä työskentelylle kohdataan perhettä sen todennäköisempää on, että kaikkien perheenjäsenten kuulluksi tulemisen kokemus on todennäköisempää. Suuret asiakasmäärät vaikeuttavat kaikkien tasapuolisen kohtaamisen ja muutostyöskentelyyn sitoutuvat perheet tulee varmasti kohdatuksi paremmin, kuin perheet jotka eivät ole valmiita tarkastelemaan miten ovat vaikuttaneet vallitsevaan tilanteeseen ja asiakkuuden syntyyn.

2. Palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena ja pystyy vastaamaan lapsen ja hänen läheistensä tarpeisiin oikea-aikaisesti: Mitä varhaisemmassa vaiheessa perheen avun tarve tunnistetaan sitä paremmin oikea-aikainen tuen saanti auttaa perhettä. Palvelujärjestelmän yhteistyö ja lastensuojeluun liittyvien ennakkoluulojen vähentäminen edesauttaa palvelujärjestelmän toimivuutta. Perheiden itsestään tekemät lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet ja palvelutarpeenarvioinnin kautta perheelle on saatu lähes ennakoivasti tukea eikä lastensuojelun asiakkuudelle ole ollut tarvetta. Palvelujärjestelmä tarvitsee vielä runsaasti keskinäistä informaatiota ja ymmärrystä kunkin tahon vastuualueistaan sekä lainsäädännöstä.

3. Lastensuojelu toteuttaa lapsen oikeuksia, sen menettelyt ovat läpinäkyviä ja ymmärrettäviä ja oikeusturva toteutuu: Lastensuojelun toimien läpinäkyvyys toteutuu SHL ja lastensuojelun avohuollossa, työskentelyä on mahdollista arvioida aktiivisesti perheen kanssa ja epäasialliset toimintatavat on helpommin tuotavissa esille kun työskentely tapahtuu niin lasten kuin vanhempien kanssa. Sijaishuollossa lapsen kokemuksen kuuleminen ja saadun hoidollisen kasvatuksen arvioiminen on haastavampaa. Asiakkaan kuuleminen ja sos.tt tapaamisten toteuttaminen harventuu suhteessa ennen sijaishuollon väliintuloa.

4. Lastensuojelussa on riittävästi osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä, jotka voivat tehdä työtään asiakkaiden oikeuksia kunnioittavalla ja eettisesti kestävällä tavalla: Koko lastensuojelun henkilöstön ylikuornittuminen on valtava riski asiakkaiden oikeuksia kunnioittavalla työskentelylle. Osaaminen kehittyy koulutuksen, arvostuksen ja kokemuksen kautta, jokaisella työntekijällä on myös vastuu tehdä ja arvioida työtään, hyvä johtaja auttaa henkilökuntaa arvioimaan onnistumista. Laadukas ja ammatillinen johtaminen sekä henkilöstöhallinton ovat avain asemassa työhyvinvointiin. Työn merkitykselliseksi kokeminen auttaa jaksamisessa ja systeemiset moniammatilliset tiimit sekä aktiivinen kokonaisvaltainen asiakastyytyväisyyden kysely parantaa jaksamista (palaute miten onnistuttu).

5. Lastensuojelua ohjataan ja valvotaan tehokkaasti, ja tähän on riittävä tietopohja ja resursointi: Lastensuojelun valvonta voisi kehittää niin, ettei omavalvonnan manipulointi olisi mahdollista. Mitä vaikeammin tavoitettava lastensuojelun yksikkö, sitä enemmän omavalvontaa. Yhteistyö viranomaisten ja lastensuojelun eri sektorien kanssa voisi olla aktiivisempaa ja kohdattujen haasteiden yhteisjärjestelmä kirjausten kehittäminen vähentäisi tapahtumien ilmitulemattomuutta, jotta valvontaa voitaisiin läpinäkyvämmin toteuttaa.

Tyhy-näkökulma - lastensuojelun sosiaalityöntekijälle pitäisi saada säännölliset rakenteet asioiden purkamiselle ja jäsentämiselle eikä vain silloin jotain tapahtuu.

Modernit materiaalit - esitteet, esittelyvideot... valtakunnallisesti kaikille samat

Ilmiötason keskustelut poikkiammatillisesti niin työsksennellään samojen arvojen, näkemysten yms. pohjalta

Tukihenkilö huostaanotetun lapsen vanhemmalle