Innovaatioekosysteemit ovat avainasemassa edistettäessä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Samalla on ensiarvoisen tärkeää pitää huolta eriasteiden koulutuksen laadusta ja elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesta koulutustarjonnasta, jotta meillä on osaajia ja tekijöitä myös TKI-toimintaan.
Tutkimusinfrastruktuurit, soveltava tutkimus, tutkijakoulutus ja kansainvälisten huippuosaajien saanti Suomen ovat kokonaisuus, joita ei voi tarkastella irrallisina.
Tutkimushankkeista ja -tuloksista viestimistä tulee kehittää, jotta yritykset voivat helpommin löytää alan tutkijat ja uusimmat tutkimustulokset.
Julkisten t&k -panostusten kansantaloudellinen hyöty näkyy usein vasta pidemmällä aikavälillä. Suomi ei kokonsa puolesta voi olla johtava maa useilla tieteenaloilla tai useilla teknologia-aloilla. Lisärahoitusta onkin syytä ohjata siten, että Suomi vahvistaa niiden tieteenalojen perustutkimusta, joiden osalta se voi kilpailla globaalissa kärjessä. Soveltavaa tutkimusta ja innovaatiotoimintaa on syytä ohjata siten, että niillä edistetään suomalaista elinkeinotoimintaa parhaalla tavalla – eli tuottavuuden kasvun, uusien työpaikkojen ja vientitulojen lisäämisen perusteella. Jotta pääsemme neljän prosentin t&k-menojen (osuus BKT:stä) tavoitteeseen, täytyy tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien yritysten joukko laajentua nykyisestä.
Parlamentaarisessa TKI-työryhmän suunnitelmassa korostetaan osuvasti, että innovaatiot syntyvät usein eri toimijoiden muodostamissa ekosysteemeissä. Näin on myös yksityisillä palvelualoilla, joissa noin puolet yrityksissä toteuttavat liiketoimintaansa jonkinlaisessa verkostossa tai ekosysteemissä. Siten uuden palvelun kehitys tai innovaatioloikka edellyttää, että koko ekosysteemi toimijoineen saadaan mukaan kehitystyöhön. Siksi TKI-järjestelmää ja sen rahoitusta on kehitettävä siten, että se mahdollistaa parhaalla tavalla ekosysteemikehityksen. Huomioitavaa on, että ekosysteemin kehitykseen ei välttämättä liity aina kallista tuotekehitysosuutta, vaan kyse on teknologian hyödyntämisestä ja käyttöönotosta ja tarvittavan verkoston yhteistyön fasilitoinnista.
Toimenpide: käynnistetään strategisiin valintoihin pohjautuvia pitkäjänteisiä, eri toimijoiden yhteistyötä vahvistavia innovaatio-ohjelmia.
Ilmastotavoitteet, vihreä siirtymä ja geopolitiikan vaikutus teknologioiden kehitykseen ja resilienssiin edellyttävät mittavia investointeja ja strategisia valintoja. Suomen panostukset pirstoutuvat pieniin osiin ja julkinen tuki hajaantuu. Pienenä maana Suomen tulee tehdä strategisia valintoja sekä panostaa vahvoihin osaamiskeskittymiin ja lupaavimpiin teknologiaosaamisen alueisiin, joissa Suomella on globaalisti ainutlaatuista teknologista kärkiosaamista ja kilpailuetua ja sitä kautta edellytyksiä luoda uusia globaaleja kasvuyrityksiä. Strategisiin valintoihin pohjautuen tulee käynnistää innovaatiokumppanuuksien edistämiseen suunnattuja pitkäjänteisiä (5–7 v) innovaatio-ohjelmia, joiden avulla korkeatasoista tutkimusta kypsytetään yritysten kanssa innovaatioiksi ja vastaamaan yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Ohjelmat kattaisivat perustutkimusta, soveltavaa tutkimusta, pilotointeja ja yrityshankkeita. Innovaatio-ohjelmien kautta osallistetaan laajasti yritys- ja tutkimuskenttä luomaan kunnianhimoiset tiekartat valituille painopisteille. Tiekarttojen pohjalta julkisia TKI-panostuksia tulee suunnata yrityksiä ja yhteiskuntaa uudistavaan TKI-toimintaan. Tarvittava rahoitus toteutetaan lisäämällä Business Finlandin tutkimusrahoituksen valtuuksia ja hyödyntämällä olemassa olevia rahoitusinstrumentteja. Innovaatio-ohjelmat tulee kytkeä vahvasti elinkeinoelämän tarpeisiin ja uudistamiseen sekä EU:n TKI-painotuksiin ja kansainväliseen yhteistyöhön, jotta voimme lisätä Suomen vaikuttavuutta ja edistää meille keskeisiä teemoja myös kansainvälisesti. Innovaatio-ohjelmiin tulee kytkeä niille asetettujen tavoitteiden seuranta ja vaikuttavuuden arviointi.
Toimenpide: turvataan tutkimuslaitosten edellytykset kasvattaa strategista osaamista ja tulevaisuuden kyvykkyyksiä korjaamalla heikentynyt perusrahoituksen taso.
Teknologiaosaamisella on keskeinen rooli globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen tai energiamurroksen ratkaisemisessa. Se myös kytkeytyy yhä enemmän geopoliittiseen kehitykseen ja kysymyksiin Euroopan omavaraisuudesta sekä turvallisuudesta. Jotta suomalaiset toimijat ovat kilpailukykyisiä tulevaisuudessa ja elinkeinoelämämme voi uudistua, on tärkeää panostaa teknologioiden kehitykseen. Tutkimuslaitoksilla on keskeinen ja lakisääteinen rooli strategisessa tutkimuksessa, osaamisen kehittämisessä, perustutkimuksen tulosten jalostamisessa uusiksi ratkaisuiksi ja palveluiksi sekä IP:n luomisessa. Tutkimuslaitokset tarjoavat yhteiskunnan käyttöön pitkäjänteiseen tutkimukseen pohjautuvaa osaamista sekä korkeatasoisia tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja ja ne toimivat joustavasti korkeakoulujen ja yritysten välimaastossa, yhteistyössä niiden kanssa. Tutkimuslaitokset osallistuvat myös teollisesti relevantin osaajapohjan kasvattamiseen tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa sekä yliopistojen kanssa tehtävän väitöskirjayhteistyön kautta. Suomalaiset tutkimuslaitokset menestyvät myös EU-rahoitushauissa ja ne verkottavat muita suomalaisia organisaatioita ja yrityksiä EU-yhteistyöhön. Tutkimuslaitosten perusrahoitusta tulee kasvattaa pysyvästi kestävälle tasolle osana TKI-rahoituksen vaikuttavuuden parantamista.
Toimenpide: jatketaan EU-vastinrahoituksen kehittämistä varmistamalla omarahoitus EU-puiteohjelmahakuihin sekä kansallinen yhteisrahoitus Suomelle strategisiin EU-hakuihin.
EU-ohjelmilla on keskeinen rooli tutkimuksen ja innovaatioiden mahdollistajana ja toimijoiden verkottajana Euroopassa ja Suomessa. Yhteistyö eri tutkimus- ja yritystoimijoiden kesken on olennainen elementti EU-hankkeissa. Valtion vuoden 2024 talousarvioehdotuksen 35 miljoonan vuosittainen lisäys tutkimusorganisaatioiden omarahoitukseen (matching funding) on erinomainen suunta. Jotta hallituksen tavoite EU:n T&K-rahoituksen kaksinkertaistamisesta saavutetaan, jatkossa momenttia tulisi kasvattaa vähintään 70 miljoonan euron tasolle. Joidenkin EU-ohjelmien ja -instrumenttien hauissa vaaditaan kansallisesti määritettävää sitoumusta ja yhteisrahoitusta (co-funding). Kyseessä on usein ”tavanomaisia” EU-projekteja suuremmat investoinnit, joissa on myös huomattava kansallinen intressi. Tämän vuoksi valtion talousarvioissa tulisi lisäksi varata esim. Business Finlandille ja/tai Suomen Akatemialle riittävästi valtuutta kansalliseen yhteisrahoitukseen haettavaksi organisaatioille, jotta ne voivat osallistua Suomelle strategisesti merkittäviin EU-hakuihin.
TKI-toiminta vaatii tuekseen myös panostuksia koulutukseen ja osaamiseen. Tutkijakoulutuspilotti on tärkeä toimenpide.
Osaamista ja koulutusta on vahvistettava myös muutoin. Uudenmaan liitto huomauttaa, että Uusimaa kärsii jatkuvasti osaajapulasta ja erilaisten selvitysten mukaan ne jo jarruttavat T&K-investointeja täällä. Osaajia tarvitaan myös vihreän siirtymän ja kiertotalouden taakse. Kuitenkin Uudenmaan osuus koko maan korkeakoulupaikoista on laskenut kaiken aikaa. Samoin tarvitaan osaamisperäisen maahanmuuton lisäämistä. Suomeen tarvitaan myös parlamentaarinen sitoumus koko koulutusketjun vahvistamisesta varhaiskasvatuksesta peruskouluun sekä toisesta asteesta jatko-opintoihin osaamisen jatkuvaan kehittämistä unohtamatta. Tähän tarvitaan kansallisesti merkittäviä rahallisia panostuksia.
Paikallisia ja alueellisia, kansainvälisesti merkittäviä innovaatioekosysteemejä ja näissä tapahtuvaa yhteistyötä vahvistamalla saamme tutkimus- ja innovaatiotyöstä enemmän vaikuttavuutta. Yhteistyössä tapahtuva kehitys- ja kokeilualustatoiminta tarvitseekin riittävän rahoituksen. Maailmanluokan tutkimus- ja teknologiainfran, joka mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön, synnyttäminen ja ylläpitäminen edellyttävät riittäviä julkisia panostuksia.
Yhteistyön tukemiseksi tulee myös entistä paremmin valjastaa alueelliset innovaatio- ja teknologiapolitiikan välineet, kuten maakuntien älykkään erikoistumisen strategiat ja niiden ympärille syntyneet verkostot. Nämä voivat parhaassa tapauksessa tukea kansainvälisesti merkittävien ekosysteemien ja kehittämisympäristöjen kehittymistä.
EU-rahoitus nousee esiin suunnitelmassa, mutta haluaisimme vielä korostaa kansainvälisen tutkimus- ja innovaatioyhteistyön tärkeyttä laajemminkin. Tutkimustoiminnan kansallisen tason jatkuva nostaminen on tärkeää, mutta TKI-ekosysteemien on kyettävä lisäksi hyvin laajaan uusimman tiedon vastaanottamiseen. Uusimman tiedon saanti ja omaksuminen vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyökykyä ja nykyistä laajempaa kansainvälisesti suuntautuneiden asiantuntijoiden ja tukijoiden määrää. Tämä on tärkeää kunnianhimon tason lisäämisen kannalta. On tärkeää varmistaa, että Suomi voi hyödyntää täysimääräisesti EU:sta saatavilla olevan kilpaillun rahoituksen.
T&K-toiminnan vahvistaminen kautta linjan on keskeisen tärkeää: yhtäältä tärkeää on tieteellinen tutkimus ja toisaalta tutkimuksen pohjalta edistettävä kehittäminen, joka on laaja-alaista, soveltavaa ja lähellä elinkeinoja. Tässä lähellä elinkeinoja olevassa soveltavassa T&K-toiminnassa on tärkeä huomioida osaamisen kehittäminen niin yrityksissä, tutkimusorganisaatioissa (erityisesti ammattikorkeakoulut) kuin oppimisessa. Ammattikorkeakouluilla on vahvat TKI-yhteydet toimijoihin yksityisellä ja julkisella sektorilla yrityksistä yliopistoihin ja eri asteiden oppilaitoksiin. Tulevaisuuden ammattilaiset oppivat myös hankkeissa eikä meillä ole varaa hukata yhtään tilaisuutta osaamisen kehittämiseksi. Kansallisella tasolla on tärkeä rakentaa perusta vaikuttavalle kansainväliselle yhteistyölle, esim. kansainvälisen rahoituksen valmisteluun liittyvien hankkeiden ja vastinrahoituksen avulla.
Määräaikainen rahoitus voisi olla keskeinen osa toteutusta, mutta kohteiden valinnassa on oltava laaja-alainen näkökulma, jonka jälkeen priorisoidaan selkeiden kriteerien pohjalta. Vuoden 2024 määräaikaisen rahoituksen kohteiden valinnan perusteluja ei ole tuotu avoimesti esille, esim. miksi juuri kolme VTT:n isoa hanketta? Miksi ei esimerkiksi "Biotalouden vihreän siirtymän T&K-ohjelma", jolla haettaisiin uusia biopohjaisia ratkaisuja ja tuotteita, resurssitehokkuutta sekä edellisiin perustuvan liiketoiminnan ja palveluiden kehittämistä. Tämä ehdotuksena seuraavien vuosien määräaikaiseksi toimenpiteeksi.
TKI-toiminnan kunnianhimon tason lisäämiseksi T&K-suunnitelmassa tulee ottaa huomioon pitkäjänteiset panostukset kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin. Kansainvälisesti kilpailukykyiset horisontaaliset työkalut vauhdittavat kotimaista TKI-toimintaa niin tutkimus- kun yrityskentänkin toimijoiden keskuudessa, ja lisäävät kansainvälisen tiede- ja tutkimusyhteisön kiinnostusta Suomea kohtaan. Poikkitieteellisen tutkimuksen ja yhteistyön edellytykset paranevat sen myötä, että Suomessa on tehokas datanhallinta- ja laskentainfrastruktuuri, joka mahdollistaa esimerkiksi eri tieteenalojen datan yhdistämisen ja edistää uuden ymmärryksen tuottamista globaaleista haasteista. Tämä voi myös lisätä suomalaisten tutkijoiden ja yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailtuihin TKI-hankkeisiin ja kotiuttaa rahaa esim. EU:n puiteohjelmista. Lisäksi, kun huomioidaan, että Suomen koulutusjärjestelmä perustuu uusimmalle tutkimukselle, on tärkeää huolehtia siitä, että suomalaisella tutkimuksella on parhaat mahdolliset työkalut. Suomen kansainvälisestikin arvostettu laskennallisen tieteen osaaminen on mahdollistanut sen, että Suomeen on onnistuttu saamaan maailman tehokkaimpiin lukeutuva supertietokone, yhteiseurooppalainen LUMI, joka on nostanut suomalaisten tutkijoiden ja yritysten TKI-kyvykkyydet uudelle tasolle. Jotta Suomi voi jatkaa tätä menestystarinaa, tulee varmistaa kansallinen pitkän aikavälin rahoitus sille, että Suomi voi jatkossakin toimia kansainvälisten huipputehokkaiden tutkimusinfrastruktuurien sijoituspaikkana, hallitusohjelman kirjauksen (EuroHPC-investointi) mukaisesti. On hienoa, että hallituksen T&K -linjauksissa on huomioitu myös EU-hankkeiden vastinrahoitus, koska se on useille T&K -toimijoille keskeinen pullonkaula hankkeisiin osallistumiselle. Olisikin tärkeää, että vastinrahoituksesta muodostuisi kannustin suomalaisille hanketoimijoille lähteä kilpailemaan EU-rahoituksesta.
Toimenpiteet:
osaamistason nosto: keinoja nostaa korkeakoulutettujen määrää: maahanmuutto sekä mitä mahdollisuuksia tutkimusrahoituksella on esimerkiksi kohdentua päättötöiden rahoittamiseen;
kunnianhimon taso: vahvistetaan kansainvälisen arvioinnin roolia
yhteistyö: BF:n rahoitusinstrumenteissa vaatimuksia tutkimusorganisaatioiden saamiseksi mukaan ja se, että tutkimusorganisaatioille suunnataan lisärahoitusta yritysten kanssa tehtävään työhön; BF:n tarjoamassa tutkimusrahoituksessa tulisi olla selkeät vaatimukset tutkimusjulkaisujen ja väitöskirjojen syntymisestä osana projekteja.
Suunnitelmassa esitetään korkeakouluille lisärahoitusta suoraan (mm. perusrahoitus ja tutkijakoulutus-pilotti) ja välillisesti yhteisten tutkimushankkeiden rahoituksen kautta. Yhteistyötä pyritään ehdotuksessa lisäämään myös esimerkiksi yhteiskäyttöisen tutkimusinfrastruktuurin edistämisellä, tutkimus-yritys yhteistyön rahoittamisella sekä rahoittajaorganisaatioiden yhteisillä ohjelmilla. Kunnianhimon taso näkyy myös rahoituksen kasvattamisen kautta.
Edellä luetellut toimet ovat lähtökohtaisesti kannatettavia toimintatapoja, samoin kuin rahoituksen kanavoiminen veturirahoituksen ja lippulaivarahoituksen kaltaiset tulokulmilla. Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella kunnianhimoa ja osaamista laaja-alaisemmin jo matalammilta koulutusasteilta alkaen. Esimerkiksi laadukas peruskoulutus antaa edellytykset menestyä toisella asteella ja toinen aste taas edellytykset edetä korkeakoulutukseen. Tätä osaamisketjua olisi syytä vahvistaa vastaavalla kunnianhimolla, jotta tuottavuuskehityksellä olisi edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Lisäksi osaavassa ja koulutetussa työvoimassa myös uudet innovaatiot leviävät tehokkaammin osaksi työtä ja työpaikkojen välillä.
Yhteistyön vahvistamiseksi on tärkeää mahdollistaa myös hyvinvointialueiden osallistuminen yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja TKI-ekosysteemeihin. Esimerkkinä Orpon hallitusohjelman tavoite mahdollistaa hyvinvointialueiden osallistuminen Business Finlandin TKI-rahoitukseen yritysten ja korkeakoulujen kumppanina.
T&K-rahoituksen kansallisen vaikuttavuuden parantamiseksi tulee vahvistaa hyvinvointialueiden TKI-toimintaa ja mahdollistaa yhteistyötä yritysten kanssa. Kliininen ja kliininen lääketieteellinen tutkimus ja tutkijan ura täytyy turvata ja siihen tarvitaan resursseja. Samoin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos tarvitsee onnistuakseen uutta tietoa tuottavaa tutkimusta ja tutkimusohjelmia tai instrumentteja tämän mahdollistamisen ja toisaalta muutos tarjoaa kansainvälisestikin hyvin mielenkiintoisen tutkimustematiikan ja mahdollistaa uudenlaisten teknologioiden ja palveluiden kehittämisen ja pilotoinnin.