Keskeisimmät toimenpiteet ovat kansainvälisen tason tutkimuksen, tutkimusympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittymisen tukeminen ja uusien osaajien kytkeminen näihin.

Pitkäjänteisen, uutta luovan tutkimuksen aseman tulee olla vahvasti osa tasapainoista T&K-rahoituksen kokonaisuutta. Laadun ja vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että suomalaiset tutkijat ovat kiinnostavia ja vaikuttavia kumppaneita kansainvälisessä TKI-yhteistyössä. Suomalaiset tutkijat tuottavat vain hyvin pienen osuuden kaikesta maailmalla tuotetusta tutkitusta tiedosta ja kansainvälinen yhteistyö on siksi avainasemassa TKI-toiminnan laadun ja vaikuttavuuden lisäämisessä.

Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kunnianhimoista yhteistyötä tulee vahvistaa strategisella ja pitkäjänteisellä rahoituksella, kuten lippulaiva- ja tutkimusinfrastruktuurirahoituksella. Yhteiskäyttöisiin tutkimuksen infrastruktuureihin tulee investoida ennakoitavasti pitkän aikavälin infrastruktuurisuunnitelmaa noudattaen.

Akatemia arvioi, että tavoitteiden saavuttamiseksi T&K-rahoituksen vuotuisesta lisäyksestä vuosina 2025-2027 tulisi kohdentaa joka vuosi vähintään 50 miljoonaa euroa lisävaltuutta Akatemialle kehystason (460,2 miljoonaa euroa) lisäksi. Tämä tarkoittaa käytännössä 50,100 ja 150 miljoonaa euroa vuosina 2025, 2026 ja 2027. Tällöin Akatemian myöntövaltuus olisi näinä vuosina noin 510, 560 ja 610 miljoonaa euroa.

Riittävä ja pitkäjänteinen rahoitustaso sille keskeiselle infrastruktuurille (esim. ESFRI-tutkimusinfrastruktuurit), joka mahdollistaa TKI-työn yliopistoissa ja jolle yliopistojen ja yritysten yhteistyökin usein pohjautuu. Suomen ESFRI-jäsenyyksien ylläpidosta huolehtiminen. Yliopistoihin ja startup-inkubaattoreihin nykyistä tehokkaammat yksiköt ja toimenpiteet esimerkiksi tech transfer -toimintaan. Mallia voisi katsoa myös esimerkiksi joistain maailmankuuluista yliopistoista, joissa on tavallista yliopistojen toimia osaomistajina niistä syntyneissä startupeissa. Yliopistojen sisällä tutkimuspalvelutoiminnan kustannuslaskelmamallien ja yleiskustannusten osuuksien tulisi olla sellaisia, että yritysyhteistyön hintalappu on realistinen. Tällä hetkellä näin ei aina ole. Rahoituksen myöntäminen projekteille, joissa pyritään kehittämään yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä laajemmin kuin esimerkiksi jonkin yksittäisen tutkimusprojektin osalta - tällaiset ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi.

Osaajapulan ja koulutustason nostaminen tarkoittaa edellyttää lisäpaikkojen lisäksi koko koulutusresurssin vahvistamista. Tavoitteen vaatima opiskelupaikkojen lisäys on resursoitava täysimääräisesti korkeakoulutuksessa, jotta riittävä opettajien määrä ja koulutuksen laatu voidaan säilyttää. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvioiden mukaan korkeakoulutettujen osuuden nosto edellyttäisi noin kolmen miljardin euron lisäyksiä korkeakoulujen perusrahoitukseen vuosina 2023–35. Tämä tarkoittaa korkeakoulujen perusrahoituksen korottamista noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain.

Korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä kehitetään parhaiten kohdistamalla tki-rahoitusta yhteistyöhön. Business Finlandin osalta tarvitaan rahoituksen siirtämistä pois yritysten kehittämisrahoituksesta, ja suuntaamalla tki-rahoitusta huomattavasti enemmän sekä ammattikorkeakoulujen ja yritysten että yliopistojen ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Nyt tällä hetkellä meiltä puuttuvat aikaisemmin hyvinä yhteistyön stimulantteina toimineet SHOKit.

Työmarkkinoilla on jo mittavasti ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon suorittaneita, jotka ovat kiinnittyneet siihen TKI-toiminnan pintaa, jota nyt kovasti toivotaan koulutettavan lisää. Yrityselämä tarvitsee myös työelämäläheisiä tohtorikoulutettuja. Vähälle huomiolle jää myös se tosiasia, että ammattikorkeakouluilla on koulutusta ja osaamista sellaisilla aloilla, joissa yliopistoille ei ole lainkaan tai on hyvin vähän tutkimus- tai koulutustoimintaa, kuten kuntoutuksen tai ammattikasvatuksen aihepiireissä. Lähtökohtana pitää olla, että tutkimusta on voitava tehdä siellä missä alan korkeakoulutusta on.

Euroopassa professional doctorate .tutkintokoulutuksen ohjurina toimii elinkeinoelämä, joka on lähtenyt siitä, että niiden kehittämis- ja työvoimatarpeisiin juuri ammattikorkeakoulut pystyvät vastaaman parhaiten toimiessaan lähellä yrityksiä sekä julkista sektoria. Kansallisesti on huolestuttavaa, miten vähälle huomiolle TK-toiminnan vahvistamiseen tähtäävissä teoissa ammattikorkeakoulujen potentiaalin tunnistaminen jää.