Sosiaalisten innovaatioiden (ja teknologisten tai muiden innovaatioiden) merkitystä ja niiden syntymistä yhteiskehittämisen ympäristöissä on syytä korostaa entisestään. EU:n rahoitusinstrumenteista ESR+:n mahdollisuudet tulee mainita muiden lähteiden rinnalla; sosiaaliset innovaatiot ovat yksi ESR+ -kauden keskeisistä teemoista. ESR+:n Sosiaaliset innovaatiot -kokonaisuus tukee mm. kansallisten sosiaalisten innovaatioiden osaamiskeskusten kehittämistä ja kansainvälistä yhdessä oppimista. Samoin tulee nostaa esiin pienempien kansalaislähtöisten toimijoiden merkitys sosiaalisten innovaatioiden kehittäjinä.

Suunnitelmasta tai hallitusohjelman linjauksista ei puutu olennaista, mutta jo tehdyt rahoitusesitykset (TAE 2024) eivät noudata linjauksia kuin osin. Hallitusohjelman mukaan erityisesti alkuvaiheessa huolehdittaisiin TKI-osaajien kouluttamisesta ja korkeakoulujen perusrahoituksesta. Yliopistoindeksin säilyttämisen myötä perusrahoitus lisääntyy inflaatiota vastaavasti, mutta aloituspaikkojen lisäämiseen suunnattava rahoitus ei mahdollista pitkäaikaisen koulutuskapasiteetin lisäystä yliopistoissa juuri lainkaan, eikä korkeakoulujen perusrahoitukseen ole tulossa tasokorotusta. Rahoituspäätökset on syytä korjata vastaamaan hallitusohjelman linjauksia.

On tärkeää, että parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaamat järjestelmän periaatteet pidetään mukana valmistelun kaikilla tasoilla, ja että ne näkyvät käytännössä myös rahoituksen suuntaamisessa. Tämä koskee erityisesti vähemmälle huomiolle jääneitä periaatteita eli tieteen vapautta ja laatua sekä teknologia- ja toimialaneutraaliutta. Tieteellisen tutkimuksen luonteeseen kuuluu, että ennakolta ei tiedetä tuloksia eikä niiden merkitystä voida ennustaa. Siksi tieteen laajapohjainen rahoittaminen ja vertaisarviointiin perustuvan laadun vaaliminen ovat tärkeitä julkisen vallan tehtäviä.

Systemaattinen siltarahoitus (ulkomaalaistaustaisille) nuoremmille tutkijoille yritysyhteistyöhön/yrityksiin siirtymiseksi. Akava on tällaista ehdottanut jo vuosia, asialla on jo kiire. Nyt yritysyhteistyö on liikaa kiinni organisaatioiden ja ohjaajien halukkuudesta ja verkostoista. Se ei pitäisi olla niin, vaan jotta syntyy aivan uusia kontakteja ja rajapintoja, tarvitaan nuoremmille tutkijoille rahoitusta uusien avausten tekemiseen. Se miten rahoitus kanavoidaan on eri asia, tahtotila tähän pitää ensin löytää.

Korkeakoulujen perusrahoituksen varmistaminen on keskeinen, pitkän aikavälin kestävän T&K toiminnan edellytys.

Henkilöstön osaamisen vahvistamista koskeva elementti.

Kyllä, hyvinvointialueiden rahoitusmalliin tarvitaan T&K-toimintaan kannustavia elementtejä kuten vastinrahamekanismi. Tutkimus- ja innovaationeuvostoon tarvitaan yliopistollisten hyvinvointialueiden ja HUSin edustus.

T&K-rahoituksen pitkäjänteiseen suunnitelmaan tarvitaan toimien priorisointia. Erityisesti näin toimien alkutaipaleella pitäisi olla rohkeutta kohdentaa toimet vaikuttavasti ja varmistaa, että yritysten investoinnit saadaan ripeästi kasvuun.

TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen vahvistaminen on välttämätöntä Suomen kestävälle tuottavuus- ja talouskasvulle. Tähdennämme, että valtion TKI-rahoituksen suuntaaminen vaatii strategisten valintojen tekemistä ja se edellyttää huolellista innovaatio- ja vaikuttavuuspotentiaalin arviointia. TKI-tavoitteen saavuttaminen riippuu näistä valinnoista: pystymmekö julkisilla TKI-investoinneilla kasvattamaan yksityisiä investointeja riittävästi; onnistummeko kehittämään kansainvälisesti kilpailukykyisiä, korkeatasoisia ja vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä, joiden myötä osaamisen ja osaajien määrä Suomessa kasvaa.

Selkeä aikataulutus sekä resurssien ja rahoituksen jakautuminen eri toimenpiteisiin
T&K-toimintaan kohdistuvaa ohjausta voisi selkeyttää keskeisten ministeriöiden osalta (VM, STM, OKM ja TEM).

Suunnitelmassa ja hallitusohjelmassa on tuotu hyvin esiin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön vahvistamisen tarve, mutta tutkimuslaitosten osalta puuttuu niiden yhteistyöhön osallistumisen edellytysten turvaaminen. Raportissa on tutkimuslaitoksille mainittu kohdistettavaksi ainoastaan EU-vastinrahaa. Perusrahoituksen tason nosto on kuitenkin edellytys sille, että tutkimuslaitokset voivat kasvattaa osallistumistaan yritysyhteistyössä tehtävään yhteisrahoitteiseen tutkimukseen ja tarjota infrastruktuuripalveluja, jotka mahdollistavat tutkimuksen tekemisen.