- Sitoutumista vahvistamaan korkeakoulujen perusrahoitusta vastaamaan kasvavia tutkintotavoitteita. Ammattikorkeakoulujen vuosittain aloittavien uusien opiskelijoiden määrä on kasvanut 35 % yli 50 000 aloittavaan opiskelijaan viimeisen viiden vuoden aikana ja OKM on esittämässä sopimuskaudelle 2025–2028 yli 4 000 tutkinnon lisäämistä tutkintotavoitteisiin.
- Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen lisäämistä, jotta ne kykenevät vahvistamaan omaa TKI-kyvykkyyttään ja rakentamaan alueellisia TKI-ekosysteemejä tukevat tutkimus- ja kehittämispalvelut. Koulutustehtävän laajeneminen tulee estämään TKI-kyvykkyyden kehittämisen ilman lisärahoitusta.
- T&K-rahoitusinstrumenttien uudistamista siten, että ne tukisivat erityisesti pk-yritysten kyvykkyyttä hakea rahoitusta yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Busines Finlandin nykyiset rahoitusinstrumentit kohdistuvat liiaksi isojen yritysten tekemään lähes perustutkimuksen kaltaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja Suomen Akatemian rahoitus
- TKI-infrastruktuurien rahoitusten uudistamista siten, että myös Business Finland ryhtyisi rahoittamaan erityisesti soveltavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuvia infrastruktuureja.
- Laajentamaan tohtorikoulutus ammattikorkeakouluille kokeiluiden kautta.
- Muuttamalla ammattikorkeakoululakia siten, että opetus- ja tutkimushenkilöstöä koskevaan 22 § lisätään professorit määriteltyjen henkilöstöryhmien joukkoon.
- Otetaan käyttöön maisterin tutkintonimike ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa.

Perustutkimuksen rahoituksen vahvistaminen, pitkäjänteisyys.
On oltava avoimuutta sille, että tutkimustulokset eivät välttämättä ole sitä, mitä poliittisesti pidettäisiin toivottavana. Tiede antaa myös sellaisia vastauksia, joita ei välttämättä haluta kuulla mutta jotka voivat olla tärkeitä tulevaisuuteen varautumisen kannalta.

Huipputeknologian kehitykseen tai merkittävien vientiin tähtäävien hankkeiden rahoitukseen nykyiset, pääosin siis Business Finlandin tarjoamat rahoitusohjelmat, tuntuvat soveltuvan hyvin. Tässä yhteydessä tulisi arvioida selkeästi se, millaisilla tuki-instrumenteilla tuottavuuskasvua saadaan aikaa laajemmin yrityskentällä ja miten t&k -toiminnan pariin houkutellaan yrityksiä, jotka aiemmin eivät ole harjoittaneet systemaattista kehitystoimintaa tai ne ovat tehneet sitä hyvin vähäisesti. Kokemukset vuoden alusta voiman astuneesta t&k -toiminnan lisäverovähennyksestä tulee arvioida tarkkaan ja verokannustimien roolia tuottavuusinvestoinneissa (T&k, digiratkaisut, ipr ym.) on tarkasteltava elinkeinopolitiikan toimina avoimesti.

1) TKI-järjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen ja vahvistettu TIN.

Kansantalouden tuottavuuden parantamiseksi ja hyvinvointimme turvaamiseksi on äärimmäisen tärkeää, että T&K-toiminnan rahoitus kasvaa valtion talousarvioissa siten, että valtuuksien ja määrärahojen määrä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2030. Valtuuksien ja määrärahojen kohdentaminen on tehtävä siten, että ne vivuttavat yksityistä pääomaa T&K-investointeihin ns. 4 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä edellyttää T&K-toiminnan nykyistä parempaa strategista koordinointia. Vaikuttava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka edellyttää koordinoituja politiikkakokonaisuuksia, joissa erillisten politiikkojen toimenpiteet ja tavoitteet tukevat toisiaan TKI-toiminnan kokonaisuudessa.

On tärkeää, että tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) roolia TKI-järjestelmän kokonaisvaltaisessa kehittämisessä vahvistetaan uudella asetuksella. Esimerkiksi Suomen Akatemian kansainvälisessä arvioinnissa (maaliskuu 2022) yhdeksi Suomen TKI-järjestelmän kehityskohdaksi tunnistettiin TKI-politiikan kokonaisvaltainen ja holistinen koordinaatio ja johtaminen. TIN:n roolin vahvistaminen onkin kannatettavaa tukiessaan tavoitetta TKI-politiikan strategisemmasta ohjaamisesta. Laajan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen edellyttää moniulotteista eri sektoripolitiikkojen yhteensovittamista TKI-toiminnan näkökulmasta, jossa TIN:illä tulisi olla keskeinen välittävä rooli.

2) Strategiset valinnat.

Suomen on tärkeää pysyä mukana globaalissa kilpailussa ja varmistaa oma kyvykkyytemme kriittisissä teknologioissa, joilla on merkitystä myös huoltovarmuuden kannalta. TKI-panostuksiin tarvitaan selkeät, hyvin perustellut valinnat. Suomen on panostettava osaamisalueisiin, joissa meillä on erityistä huippuosaamista ja kilpailuetua ja joihin panostamalla voimme edistää kestävää kasvua maailmanlaajuisesti. Tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja tietopohjaa järjestelmän eri politiikkalohkojen ja sen eri instrumenttien yhteispelistä vaikuttavuuden ja uudistumiskyvyn varmistamiseksi. TKI-linjausten rinnalla on tärkeää huomioida myös teollisuuspoliittiset näkökulmat. Strategisten valintojen moniulotteisuudesta ja pitkäjänteisyydestä johtuen niiden tekemiseen tarvitaan laaja kansallinen konsensus. Näitä strategisia valintoja koskevien aloitteiden tekemiseen uudistettu TIN on luonteva toimielin.

VTT on koonnut keväällä 2022 yhdessä eri organisaatioissa toimivien, Suomen johtavien teknologia-alan asiantuntijoiden kanssa näkemyksen lupaavimmista tieteeseen ja tutkimukseen pohjautuvista teknologiaosaamisen alueista sekä innovaatioiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Kansallisten strategisten valintojen näkökulmasta lupaavia aloja Suomelle ovat:
• Langattomat tietoverkot (5G/6G)
• Tekoäly
• Kvanttiteknologia ja mikroelektroniikka
• Bioteknologia ja uudet materiaalit
• Yhteiskunnan sähköistyminen

--

VTT:n näkemyspaperi ”Lupaavimmat teknologiat”: https://www.vttresearch.com/sites/default/files/2022-05/VTT-lupaavimmat-teknologiat-visiopaperi2022.pdf

On erittäin tärkeää, että tunnistetaan tarve tehdä strategisia valintoja sekä selkeitä painopistevalintoja kansallisessa TKI- ja teollisuuspolitiikassa. Digivihreä siirtymä sekä terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen toimivat erinomaisena strategisten valintojen pohjana.

Eri toimijoiden yhteistyöhön tulisi kiinnittää huomiota. Menestyvä Suomi syntyy T&K-toiminnan parissa toteutuvassa yhteistyössä, jossa tutkimuksesta kehittävään ja soveltavaan toimintaan siirrytään joustavasti, yhteistä päämäärää kohden. Myös hallinnonalojen välistä yhteistyötä on tärkeä kehittää edelleen (OKM & TEM).

TKI-politiikan tulee olla kansallinen strateginen prioriteetti, jolla yhteiskunnan kilpailukykyä ja resilienssiä kehitetään ja ylläpidetään pitkäjänteisesti, laaja-alaisesti ja kestävästi, yli hallituskausien. TKI-politiikan ei tule joutua kilpailemaan muiden politiikka-alueiden kanssa rahoituksesta tai tarvittavien rakenteellisten uudistusten edistämisestä, vaan siihen tulee suhtautua yhteiskuntamme kannalta elintärkeänä toimintona, jonka pohja täytyy pitää vankkana. Lainsäädäntökehikkojen kriittinen tarkastelu eri hallinnonaloilla sekä kansallisella että EU-tasolla, ja strateginen EU-ennakkovaikuttaminen on tärkeää. Horisontaalisuus ja siilojen purkaminen on tärkeää, ja toiminnan vaikuttavuutta on mitattava sellaisilla mittareilla, jotka osoittavat TKI-politiikalle asetettujen yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistumista.

Tarvitaan hallitusohjelman mukainen, selkeä sitoumus kansalliselle rahoitukselle seuraavan sukupolven supertietokoneen hankintaan. EU-rahan kotiuttamisen osalta Suomella tulee olla strateginen lähestymistapa ja EU-vastinrahoituksen tulevaisuuden tarpeet tulee huomioida pitkäjänteisesti. Suomalaisilla toimijoilla on korkeaa osaamista, jolla voidaan kontribuoida eurooppalaisten kyvykkyyksien kasvattamiseen, ja EU-hankkeet ovat yksi väylä tämän toteuttamiseen.

Business Finlandin instrumentteja on syytä tarkastella. TEKESin rakenteissa oli monta hyvää asiaa erityisesti yritys-yliopisto-yhteistyön malleissa, joista kannattaa ottaa oppia myös nykypäivään. Samalla BF:n rahoituksen osalta on syytä painottaa enemmän soveltavaa tutkimusta ja jättää tuotteistamiseen tähtäävä toiminta nykyistä enemmän markkinoiden rahoitettavaksi.
Osaavan työvoiman maahanmuuttoon tarvitaan oma ohjelmakokonaisuus, jossa arvioidaan myös nykyisen hallitusohjelman vaikutuksia T&K-osaajien houkutteluun. Tarvitaan toimivat ja pitkäjänteiset politiikkatoimet siihen, että korkeakoulutettujen määrä saadaan kasvuun ja opiskelijat nopeammin opintoihin ja työelämään.

Politiikkatoimissa tulisi huomioida riittävän laaja katsantokanta ja poikkihallinnollisuus kaiken sen suhteen, mikä kytkeytyy T&K-toimintaan. Lisäksi muissa vastauksissa esitettyjä näkökulmia olisi tärkeä huomioida politiikkatoimissa.

Mahdollistetaan hyvinvointialueiden osallistuminen Business Finlandin TKI-rahoitukseen yritysten ja korkeakoulujen kumppanina.
Turvataan tutkimus- ja asiantuntijalaitosten TKI-toiminta
Vahvistaan hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloinen TKI-toimintaa ja yhteistyötä yritysten kanssa.
Varmistetaan ja vahvistetaan tutkimusinfrastruktien toimintaa