Osaamistaso ja korkeakoulutettujen suhteellinen osuus väestöstä merkittävään kasvuun. Lisää myös tohtorin tutkinnon suorittaneita töihin yritysten palvelukseen. Uusilla innovaatioilla lisää kasvua Suomen kansantaloudelle ja tätä kautta hyvinvointia kaikille suomalaisille. Konkreettista, systeemistä muutosta kestävämpään talouteen niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin.

TKI-työryhmä toteaa itse, että "tavoitteena on, että Suomen TKI-toimintaympäristö on OECD-maiden kärkeä ja tukee entistä paremmin tuottavuuden kasvua, kestävää talouskasvua sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä talouskasvu vahvistaa myös julkista taloutta ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen rahoittamisen. Kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä ovat tutkimuksen perusteella myös kattava yhteiskunnan turvaverkko, demokraattisesti ja hyvin toimivat instituutiot, yhteiskunnallinen luottamus ja vapaus tehdä elämänvalintoja."

Monitahoisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää monialaista yhteistyötä. Innovaatiokehittäjien tueksi tulee rakentaa kokonais- ja tilannekuvaa piirtävä koordinaatio, kuten osaamiskeskus tai -keskittymä, joka toimii yhdessä oppimisen tilana ja ideoiden kannattelijana sekä auttaa ylittämään siiloja.

T&K-rahoituksen lisäämisen tarkoituksena on kasvattaa tuottavuutta ja sitä kautta vaurautta ja hyvinvointia yhteiskunnassa laajasti. Yksityisen tuoton sijaan on korostettava yhteiskunnallista tuottoa. Itseisarvoisena päämääränä ei ole kasvattaa sen paremmin julkisia kuin yksityisiäkään T&K-menoja vaan saada aikaan haluttu vaikutus.

Julkisin varoin voidaan rakentaa toimintaympäristöjä, jotka mahdollistavat aidot, tutkimukseen perustuvat innovaatiot, jotka lisäävät tuottavuutta ja hyvinvointia yhteiskunnassa laajasti. Toimintaympäristöjen syntymistä edistetään huolehtimalla korkeasti koulutetun työvoiman saatavuudesta, tutkimustiedon ja -datan avoimuudesta, tutkimusinfrastruktuureista ja tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyön mahdollistavista rakenteista. Nämä ovat toimia, jotka on mielekästä toteuttaa julkisin varoin, ja joiden seurauksena Suomi ja sen sisällä suuret kaupunkialueet näyttäytyvät kansainvälisesti houkuttelevina niin ihmisille kuin investoinneille. Julkisen rahoituksen kyky vivuttaa yksityistä rahoitusta toteutuu systeemisellä tasolla, kun yritykset haluavat sijoittaa TKI-toimintaansa korkean osaamisen ja tuottavuuden Suomeen, ja tänne kasaantuvasta tiedosta syntyy uutta yritystoimintaa.

Suomalaisen yhteiskunnan kaikkien sektoreiden aiempaa vahvempaa yhteistyötä tutkimustoimijoiden kanssa, jotta tutkittu tieto jalostuu ja leviää koko yhteiskunnan hyväksi ja uusien innovaatioiden pohjaksi.

Tutkimuksen laajempi hyödyntäminen yhteiskunnassa, ja sen kautta hyvinvoinnin kasvu.

Onnistuneen TKI-politiikan tulisi vaikuttaa niin tuottavuuden kasvun kuin muiden mekanismien kautta hyvinvoinnin lisääntymiseen. Muita mekanismeja voivat olla esimerkiksi paremmin toteutetut julkiset palvelut tai vähemmän saastuttavat teknologiat.

Koko sote-sektori tulisi valjastaa täysimääräisesti tukemaan kansallisten T&K-tavoitteiden saavuttamista. T&K-toiminnan arvostusta sote-järjestelmässä voisi nostaa esim. tutkijakoulutuksen roolin korostamisella hyvinvointialueiden johtamisessa.

Kohdentamalla rahoitusta ja poliittisia toimia oikein Suomi nousee yritysten kannalta kiinnostavammaksi paikaksi investoida. Esimerkiksi lääketeollisuuden kannalta Suomi on kiinnostava maa, jossa on korkea digitalisaation aste, kiinnostavat ja laadukkaat rekisterit, kehittyvä tutkimuslainsäädännön kokonaisuus (joka parhaimmillaan tuo ennakoitavuutta). Oikeilla toimilla poistetaan tutkimustyön esteitä ja saadaan nopeasti investointeja Suomeen. Terveysalan yritysten tutkimus tuo suorien investointien lisäksi terveyshyötyjä potilaille, terveydenhuollolle ja yhteiskunnalle.

T&K-lisärahoituksen perimmäinen tavoite eli tuottavuuden kasvu (-> hyvinvointi ja kestävä kehitys) riippuu rahoituksen suuntaamisen onnistumisesta ja kyvystä houkutella yksityisiä investointeja niin kotimaasta kuin globaalisti. Tarvitaan tarpeeksi pysyvyyttä omaavia osaamiskeskittymiä, jotka houkuttelevat Suomeen huippuosaajia ja investointeja. Kerrannaisvaikutuksena osaajien määrä Suomessa nousee tasolle, joka luo edellytykset laajamittaiselle TKI-työlle.

TKI-työryhmän tavoitteet ovat kannatettavia:
”tavoitteena on, että Suomen TKI-toimintaympäristö on OECD-maiden kärkeä ja tukee entistä paremmin tuottavuuden kasvua, kestävää talouskasvua sekä yhteiskunnan hyvinvointia. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä talouskasvu vahvistaa myös julkista taloutta ja mahdollistaa hyvinvointiyhteiskunnan toimintojen rahoittamisen.”