Monivuotisen T&K-suunnitelman aikaan saaminen kertoo kansallisesta sitoutumisesta TKI-tavoitteisiin ja selkiyttää pidemmän aikavälin näkymiä kaikille toimijoille kotimaassa ja antaa vahvaa viestiä kansainvälisesti. Vaikutusten tulisi näkyä osaamisen ja TKI-toiminnan lisääntymisenä tutkimuksen tason nousuna, positiivisena taloudellisena kehityksenä. Vaikutukset voivat näkyä myös julkisten kustannusten laskuna. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilla tarvitaan tutkimusta ja osaamista palveluiden kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi. Kansainvälinen yhteistyö etenkin EU-maiden kanssa lisääntyy.

• Pitkällä tähtäimellä tuottavuuden kasvaminen valtakunnan tasolla
• Lisärahoituksen turvin osaamisen tason merkittävä ja pitkäjänteinen nostaminen
• Toiminnan tuloksena syntyy tieteellisiä läpimurtoja ja ratkaisuja yhteiskunnan hyväksi
• Tutkimuksen tason ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostaminen siten, että Suomessa tehtävä tutkimus on useilla aloilla maailman kärkeä
• Toimintatapojen, yhteistyömuotojen ja tehokkaan TKI-toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen osaksi arkista työtä
• Vastuullisen ja vaikuttavan TKI-toiminnan tuella Suomi pystyy vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin sekä tarttumaan TKI-toiminnassa ja laajemmin koko yhteiskunnassa eteen tuleviin mahdollisuuksiin. Lisäpanostusten tulisi vahvista kykyä toimia innovatiivisetsi ja vahvasti uutta tietoa ja osaamista luovasti.
• Eri toimijoiden strategiseen ja käytännön yhteistyöhön kannusteita, jolla pitkäjänteisesti voidaan sitouttaa eri sektorien toimijat ja saavuttaa yhdessä enemmän kuin yksin toimien.

Ensiksi se, että suomalaisen T&K-työn perustoimintaedellytykset, kuten tutkimusinfrastruktuurien olemassaolo, turvataan. Se on kaikkein tärkeintä, ja tällä hetkellä aivan liian epävarmaa. Sen jälkeen, hieman pidemmällä tähtäimellä, suomalaiset tutkimusinfrastruktuurit ja niiden palvelut voidaan saattaa Euroopan ja koko maailman kärkitasolle niin, että ne ovat tunnettuja ja sekä tutkijoita että yrityksiä kansainvälisesti puoleensa vetäviä, varsinkin vahvuusalueillamme. Oikein ohjatulla panostuksella tämä on täysin realistinen tavoite. Vielä pidemmällä tähtäimellä tämän myötä Suomesta mallimaa korkeatasoisessa tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa, yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyössä ja uuden yritystoiminnan perustamisessa.

Tavoitteena tulee olla, että meillä on laajasti osaajia ja osaamistaso on noussut. Suomessa tehdään korkeatasoista tiedettä ja meillä syntyy uusia uudistavia, radikaaleja ja disruptiivisia innovaatioita. Suomi houkuttelee kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä, ja meillä on syntynyt uusia yrityksiä ja yrityspohja on uudistumassa. Ekosysteemit toimivat tutkimuksen ja innovaatioiden kotipesinä, joissa luodaan uutta hyvinvointia. Yrityksissä ja julkisella sektorilla työskentelevien mahdollisuudet edetä tehtävissään kouluttautumalla työelämäläheisemmissä jatkokoulutuksissa lisääntyvät.

Vaikutusten tulee olla kestäviä – ei vaan taloudellisesti vaan myös sosiaalisesti ja ekologisesti.

Luovan talouden kasvu ja toimijoiden yhteistyö on yhä keskeisemmässä asemassa maakuntien hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tekijänä. TK-investointien tuottavuusvaikutusten takana on myös se, miten hyvin pystymme kytkemään TK-toiminnan aineettomiin investointeihin. Kulttuurialan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuottaa uutta tietoa, uusia ratkaisuja ja osaamista sekä kaupallistettavia tuotteita ja palveluita tulevaisuuskestävästi.