Maalaispitäjien elinvoima heikkenee, väestö keskittyy kaupunkeihin, pahoinvointi lisääntyy, kustannukset yhteiskunnalle tulevat kalliimmiksi pitkällä aikavälillä, luottamus päättäjiin heikkenee.
Joutsan Sa-ku-ko-osastoa ei ole järkevää lakkauttaa, ymmärtääkseni osaava ja hyvin toimiva ja tarpeellinen yksikkö, palvelee useamman lähikunnan asukkaita. Minne potilaat mahtuisivat Jyväskylässä? Uusien tilojen rakentaminen ja henkilökunnan rekrytointi veisi vuosia aikaa. Ei ole järkevää ajaa alas toimivia yksiköitä kovalla kiireellä, niitä on hyvin vaikea saada enää takaisin, jos havaitaan, ettei ollutkaan järkevä päätös.

Omaisuuden arvo laskee siellä, mistä viedään palvelut.

Suunnitelma on täysin järjetön. Palvelujen keskittäminen heikentää rajusti reuna-alueiden kuntien elinvoimaa, kun sote-työpaikkoja siirtyy tai katoaa. Osa ihmisistä haluaa asua maaseudulla ja ovat sitoutuneet omaan kuntaansa, mikä parantaa rekrytointia pieniin kuntiin. Osa työntekijöistä haluaa työskennellä pienissä työyhteisöissä. Keskittämisen myötä työntekijät eivät välttämättä lähde uusiin toimipaikkoihin, ja edessä on entistä suurempi haaste rekrytoinnissa. Esimerkiksi Pihtiputaalla on pitkät välimatkat jo kunnan sisällä, ja osalla asiakkaista talous on niin tiukilla että heillä ei ole varaa matkustaa kauemmaksi saamaan hoitoa,ja siten sairaudet pitkittyvät. Ympäristön kannalta on kestävämpää käyttää nykyisiä hyviä kiinteistöjä kuin jättää ne tyhjilleen. Myös asiakkaiden ja työntekijöiden matkustaminen lisääntyy mikäli palveluverkkoa keskitetään.
Seudullisesti myös muut palvelut keskittyvät, jos sote-palveluita keskitetään. Ihmisten asiointi keskittyy sote-palveluiden myötä ja pienistä kunnista häviää vähäisetkin palveluyritykset. Palveluasiointi lisääntyy jopa toisiin maakuntiin, mikä heikentää koko maakunnan kehitystä.

NYKYVAIHTOEHDOSSA ONNISTUMISEN MAHDOLLISUUDET PARHAAT, SITTEN 1- JA 2-VAIHTOEHDOSSA HUONOIMMAT

TOIMINNAN PERUSAJATUS, TERVEENÄ PITÄMINEN

Kun säännölliset terveystarkastukset (niinhän autojakin pitää huoltaa ja katsastaa säännöllisesti) ja perusterveydenhoito toimivat hyvin, niillä asukkaat pidetään terveinä. Vaikeat tapaukset ja kalliin erikoishoidon tarve pitkine hoitoketjuineen ja -jaksoineen vähenevät. Ihmisten työkyky paranee ja säilyy pitempään. Puhutaan merkittävistä terveyshyödyistä ja merkittävistä kustannussäästöistä. Paitsi HV-alueella, myös maksettavissa sairauspäivärahoissa, työttömyyskorvauksissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.

MIKSI TARVITAAN OMA TERVEYSASEMA JA VUODEOSASTO PIHTIPUTAALLE?

Terveenä pitäminen edellyttää, että terveystarkastuksia ja perushoitoa ei laiminlyödä. Siinä tarvitaan
” M a t a l a n k y n n y k s e n p o l i t i i k k a a ”, jossa oma lähiterveysasema vuodeosastoineen Pihtiputaalla on keskeisessä roolissa.
- Sitä, että hoitoon pääsee jonottamatta.
- Sitä, että ei tarvitse matkustaa muualle. Kuljetukset raskaita ja kalliita.
- Sitä, että kesken työpäivänkin pääsee piipahtamaan terveysasemalla.
- Sitä, että hoidossa asiakas kohtaa toisen ihmisen, joka osaa myös kuunnella. Sitä, että hoitaja tuntee tekevänsä oikeaa työtä ja oikein, ja saa siitä kiitosta häneltä, jota varten hän on – potilaalta. Vaikuttaa myös hoitajien fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen työhyvinvointiin ja jaksamiseen. Hoitajat ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.
- Digitalisaation myötä lääkärillä on ruudun välityksellä käytössään kollegoiden tuki ja spesialistien konsultaatiot.

Pihtiputaan oma terveysasema ja vuodeosasto ovat k u i n y k s i v a l t i m o s u o n i s t a , niin tärkeitä ne ovat asiakkaiden ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Uskon, että ollaan valmiita vaikka maksamaan korotettua taksaa niiden säilyttämisen puolesta.
Supistusvaihtoehdoissa, kun niistä vähennetään kasvavat matkustus ja muut kustannukset, ei voi olla merkittäviä säästöjä tässä kokonaisuudessa. Maksetaan tuo erotus itse!

Hajautettu terveysasemaverkosto toimii samalla k o k o n a i s h u o l t o v a r m u u d e n hyväksi kyseisellä paikkakunnalla.
Paikallistuntemus ja tarvittavat resurssit ovat valmiina paikanpäällä. Riskit ovat paremmin hallinnassa kun kaikki munat eivät ole samassa korissa, maantieteellisesti.

Lähipalvelut kaikille, ei vain joillekin! Kiitos!

Palvelujen karsimisen myötä kaikkoavat kunnista alan työpaikat ja myös osaavat työntekijät! Myös vaikutukset hankintoihin ja alueen ostovoimaan ja yrityksiin ovat kielteiset. Kuntien elinvoima karisee roimasti alaspäin 10 vuodessa. Nämä keskittämisratkaisut heijastuvat myös maakunnan pääkaupunkiin ja osin negatiivisesti.
Kansantaloudellisesti ei ole järkevää jättää tyhjilleen tai vajaakäytölle terveydenhuollon toimipisteitä ja tiloja, kun vastaavasti joudutaan toisaalla (maakunnan pääkaupungissa) investoimaan lisää vastaanottotiloihin ja vaikkapa digi-palvelukeskukseen! Tilojen käyttökelpoisuuden ja kunnon arviointi on tehty valikoivasti ja jopa tarkoitushakuisasti. Näin voi ajatella pienten vastaanottojen ja jopa Jämsän Jokilaakson sairaalan ja Jämsän terveysaseman osalta.
Jokilaakson sairaalan poliklinikat ja leikkausyksikkö ja -osasto ovat näyttäneet osaamisensa, ei muutoin tekonivelleikkauksia tehtäisi niin paljon niin maakunnan asukkaille kuin myös koko Suomen alueelle. Jokilaakson sairaalaa ja sen erikoissairaanhoidon tiloja ja palveluita kannattaa ylläpitää mm. valtakunnan jononpurkuleikkauksia varten ja myös huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Erityisen vakavat vaikutukset menettävien kuntien elinvoimaan ja olemassa oleoon hieman pitemmällä aikajänteellä.
Tietenkin potilaiden kannalta epätasaisesti jakautuvat pitkät matkat avun piiriin. Ovatko laita-alueiden asukkaat ollenkaan arvokkaita, kun heitä voi kohdella miten vain?

Palveluiden supistaminen kurjistaa alueita ja vähentää uusien asukkaiden muuttohalua sinne ja saa nykyiset muuttamaan pois, jos se vain on mahdollista työn ja asumisen yms. kannalta. Autolla liikkuminen lisääntyy ja kuormittaa ympäristöä! Kaikilla ei ole autoa tai ajokykyä, tai perheessä on yksi auto ja toinen vanhempi kotona sillä hetkellä ja pitäisi päästä itse tai lapsen kanssa palveluihin. Kelataksi ei tiettävästi korvaa esim. neuvolakäyntien matkoja. Normitakseihin ei monellakaan ole varaa!
Kaiken kaikkiaan vaihtoehto 2 vähentää monen nyt hyvin toimivan seudun elinvoimaisuutta!

Onko ympäristöystävällistä kun sekä työntekijät että asiakkaat/potilaat ajavat autolla peräkkäin kunnasta toiseen tuottamaan samat asiat kuin nykyisin kotikunnassa? Nykyisille isoille terveysasemille ei mahdu enempää työntekijöitä eikä asiakkaita, kun rakennettu vain oman kunnan asukasmäärälle sopivaksi. Myös eri alojen opiskelijoiden pitäisi mahtua mukaan harjoittelujaksoilleen.

Erityisen karusti kohdistuu mm. Pylkönmäen taajamaan palvelutalon karsiutumisen vuoksi. Paikallinen henkilöstö, apteekki lähtee, siirrytään asioimaan lähikaupungissa ja siten myös kauppa lähtee. Paikalliset työntekijät joutuvat ajamaan kymmeniä kilometrejä päivässä nykyisen muutaman sijaan ja jotkut jopa ostamaan pienestä palkastaan auton.

Paikallisena minulla on käsitys, että pienessä yksikössä viihdytään ja hoito on hyvää. Mikäli rakennus on huonossa kunnossa, niin omistajan tulee panostaa sen kunnossapitoon. Rakennusta voisi käyttää paljon nykyistä monipuolisemmin. Seniorikeskukselle olisi Pylkönmäelle huutava tarve.

On huomioitava, että Saarijärven kaupungissa on kaksi taajamaa. Saarijärven keskusta sekä Pylkönmäki. Pylkönmäki on otettava mukaan arviointiin eikä arvioida vaikutuksia vain Saarijärven kaupungin näkökulmasta. Sama varmaankin koskee Lievestuoretta.

Lisäksi pyydän, että matka-aikaa 30 min ei tarkastella kesäkelien mukaan, vaan talvella näillä huonosti hoidetuilla maanteillä vie ajaminen paljon kauemmin eikä ole turvallista, varsinkaan vanhuksille.

Puolisolle on monelle täysin mahdotonta käydä katsomassa palvelutalossa olevaa vaimoaan/miestään. Maksaako yhteiskunta taksin esim. kolme kertaa viikossa? Julkinen liikenne on olematonta. Toki sitä on syytä parantaa myös.

Luhangan ja Kivijärven rinnalla arvioitava myös Pylkönmäen palvelutalon poistumisen vaikutukset. Vaikka ei enää ole itsenäinen kunta, niin on silti merkittävä entinen kuntakeskus ja vireä taajama, jossa asuu satoja ihmisiä. Suurella osalla ei ole omaa autoa. Myös työntekijöillä ei kaikilla ole autoa, ovat paikallisia. Vaikutukset myös taajaman muihin palveluihin, apteekki, kauppa, jne.

Paikallisuus on erittäin merkittävää. Sitä ei ole tässä arvioinnissa ymmärretty. Luin perusteluita ja sieltä huokui se, kuinka ei ymmärretä kuinka tärkeää se on, että ei tarvitse lähteä pois omalta paikkakunnalta palveluita hakemaan. Vaikka niitä olisi tarjolla harvemminkin, niin se, että niitä on. Sitä päivää odotetaan kuin kuuta nousevaa, kun on kerran viikossa labrapalvelut esim. Se on ihan ookoo, että niitä ei ole joka päivä. Samoissa tiloissa voi järjestää jotain muuta palvelua viikon muina päivinä.

Mikäli Kuoreveden terveysasema lakkautetaan, mistä löydetään korvaavat tilat viereisen palvelutalon työntekijöille? Entäpä Kuoreveden kouluterveydenhuollossa tähän asti hyödynnetyt terveysaseman tilat? Vai istuuko kouluterveydenhoitaja koko päivän koululla pienessä kopissa tästä eteenpäin?