Aina ei pitäisi miettiä Kunnan väkilukua. Nyt pitäisi ottaa huomioon se, missä on toimivat tilat, pienemmilläkin paikkunnilla, kuten Karstulassa on uudet, terveet, toimivat tilat ja lisäksi pienemmistä kunnista lyhyempi matka kuin isommille paikkakunnille. Uskon, että lääkäreitäkin tänne saataisiin, jos tahtoa vain olisi. Käyhän täällä neuvolalääkäritkin? Sitten noiden johtavien viranhaltijoiden olisi kyllä syytä tutustua paremmin näihin paikkakuntiin, noissa yleisölle suunnatuissa infoissa ollut paljon virheellistä tietoa valitettavasti.
Lisäksi jos näillä uudistuksilla haetaan työvoiman keskittämistä, niin onnistuukohan tämä oikeasti.

Suunnittelijoiden kannattaisi keskustella käytännön työtä tekevien kanssa eikä vain pyöritellä asioita paperilla.

Jos mielenterveypalvelut ,päihdehoito laiminlyödään sillä voi olla vaikutuksia yhteiskunnallisen turvallisuuteen,saatika potilaan henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Tätäkään hoitoa ei voi kokonaan tietokoneen kautta hoitaa.
Avosairaanhoidon sairauksien hyvän hoitotasapainon ylläpidon ja sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys on tärkeä,sillähän ennaltaehkäistään myös mahdollisia tulevia menoja terveydenhuollossa., pidetään yllä henkilön työkykyä.Se on matalan kynnyksen puuttumista asioihin mahdollisimma pian.
Kuinka rokotuskamppanjat järjetetään, syntyykö raja-aluille rokottamattomien kohortteja?Jos rokotuspisteet ajatetaan kauas kodista,työpaikoista.

kaikki keskitetään jyväskylään,maaseutu,pienemmät kaupungit näivettyy.

Kuka on maksanut ja kenelle että nämä osastojen sulkemissuunnitelmatbon näin järjettömät? Karstulassa 1 kuntoluokan osasto ollaan sulkemassa ja samalla Viitasaari 4 luokassaan porskuttaa.
Myöskään perustelu että Viitasaari saa säilyttää sairaala väestöpohjaan perustuen ontuu. Saarijärvellä on paljon enemmän asukkaita mutta niin vaan on sairaala lopetusuhan alla. Haiskahtaa sopupelille.
Luottamus on mennyt js seuraavaksi menee hermot.

Nykyiset soteasemat säilytettävä. Jokaisessa kunnassa olisi oltava avosairaanhoidon koko päiväinen vastaanotto. Perusteluna, sairaanhoitaja osaa hoitaa monia toimenpiteitä ja lähettää tarvittaessa eteen päin. Lääkäripalvelut ainakin joinakin päivinä viikossa. Lisänä voi olla nettilääkäri. Kuntoutusvastaanotto riittää harvemmin. Mielenterveyspotilaat tarvitsevat apua ja hoitoa; monet ovat aivan yksin, jopa syrjittyjä. Jotta he kuntoutuisivat he tarvitsevat säännöllistä tukea lähellä. Heidän joukossaan on paljon autottomia, pienituloisia ja omaiset ovat väsyneitä. He tarvitsevat ammattiapua. Päihdeongelmaiset tuskin lähtevät kaemmaksi. Sosiaalipalveluissakin tarvittaisiin joskus jopa jalkautumista asiakkaan kotiin. Palvelu tuotuna omalle soteasemalle jonakin päivänä viikossa auttaisi. Oikea apu oikeaan aikaan oikeassa paikassa säästää kustannuksissa. Miksi asioista tehdään liian monimutkaisia, kokonaisuus unohtuu. Lääkäri tutkii potilaan,sihteeri, hoitaja purkaa sanelut, kirjoittaa lähetteitä, reseptejä, hoitaja hoitaa haavoja, antaa ohjeita, ym. Nytkin harmittaa, kun olen selittänyt oireet hoitajalle, sitten hän on esittänyt ne lääkärille jonakin päivänä, lääkäri antanut ohjeet hoitajalle hänen arvionsa perusteella, sitten hoitaja soittaa minulle. Jotain jää puuttumaan, lääkäri olisi ehkä tarkentanut oireita, niiden laatua, kestoa, muita mahdollisia oireita, nähnyt kokonaisuuden. Ehkä asia olisi selvinnyt yhdellä kertaa, nyt tulee monta asiointikertaa ja monen työntekijän aika menee. Turhaa työtä.
Toivottavasti päättäjät paneutuu näihin vastauksiin. Lieneekö jossakin tulevaisuudessa, lääkärit, hoitajat katoaa, sairaaksi itsensä tunteva menee kotitoimistossaan netiin, klikkaa oireet, diagnoosi tulee käden käänteessä, labrarobotti tulee oven taakse, tuikkaa suonesta verta, testitikulla tulee tulokset, syötät ne taas nettiin. Ohjeet tulee tuota pikaa, apteekkirobotti toimittaa lääkkeet kotiin. Sairaalaa tarvitessa
netti varaa ajan ja vuodepaikan, hoitaa robottiambulanssin pihaan. Sitten ehkä tarvitaan ihmistä, joka taluttaa, auttaa potilaan kyytiin. Sairaalassa taas robotit ottavat potilaan vastaan. Ehkä sitten taas tarvitaan vähän ihmisen apua auttamaan niitä robotteja työssään. HUH.

Jos nuo ovat ainoat palvelut mitkä säilyvät kunnissa, niin onpa valjua. Millä aikataululla ne vedetään pois pikku kunnista? Olisiko aikalisän aika? Istukeehan alas ja miettikee vielä....

Miettimään nyt tarkoin Korpilahti -Säynätsalo -Muurame kokonaisuutta toimivana, toisiaan tukevan alueena. Se, että tällä alueella on vähintäänkin nykytasoinen terveydenhoito, on iso säästö koko hyvinvointi alueelle.

Miksi ihmeessä kukaan haluaisi asua alueella, jossa ei tosiasiassa saa apua kun sitä tarvitsee? Itse ainakin kiitän onneani siitä, että minulla on työpaikka hyvinvointialueen ulkopuolella, jossa lähi- ja digipalvelut toimivat. Pitkään olen ollut kallellaan synnyinseudulle, mutta tiedän todellisuuden, että jokainen meistä tarvitsee terveyspalveluita, enkä usko että niitä täältä saa, jos esitykset toteutuvat. Ikävää, että mieleen tulee ajatuksia, että onneksi täällä ei tarvitse itse asua. :(

Kannattaa pyytää käytännön potilas- ja sosiaalityötä tekeviltä apua palvelujen suunnitteluun; työajalla ja palkallisena. Tärkeä käyttää muutoksissa arkijärkeä ja kokemusta, ei mitään pilviä hipovia vöyhötyksiä. Hyvinvointialueen aloittaessa niitä kysyttiinkin. Miten voidaan noudattaa lakeja hoitoonpääsystä ja asukkaiden yhdenvertaisuudesta? Mitä turhaa, esim. kirjaamista ja tilastointia voitaisi jättää tekemättä? Mitä tehtäviä voisivat tehdä muut ammattiryhmät, että sote-ammattilaisilla olisi paremmat resurssit keskittyä apua tarvitseviin? Miten tietojärjestelmät saataisiin helpommin käytettäviksi?
Potilailla on oikeus lähiperuspalveluihin, se on laki, Hyvinvointialue ei saa sitä estää.
Haluaisin tietää paljonko enemmän meidän pitäisi maksaa veroja, jotta raha riittäisi perusterveydenhuollon ja perussosiaalityön ennaltaehkäisypainotteisiin palveluihin myös pienissä kunnissa? Se tulisi ihan varmasti pitkällä aikavälillä edullisimmaksi kaikille.
Onko käytössä seurantatilastoja esim. entisen Palokan terveydenhuollon kuntayhtymän ja Seututerveyskeskuksen ajoilta? Käsittääkseni esim. Toivakan osalta kulut olivat valtakunnallisestikin kohtuullisia, ja kalliin ilta- ja yöpäivystyksen käyttö maltillista, samoin hammassärkypäivystyksen käyttö. Asukkaat luottivat saavansa arkipäivinä omalta terveysasemalta puolikiireelliset palvelut. Jyväskylään keskittäminen ei kuulosta viisaalta ratkaisulta, koska siellä lienee ihan tarpeeksi asiakkaita ja pulaa tiloista ja tekijöistä ennestäänkin?
Jos pienemmille terveysasemille saadaan palkattua kaivattuja lääkäreitä, on huolehdittava kollega/ seniorituesta, eli vähintään 1,5-2 lääkäriä/ terveysasema, tai yksi lähilääkäri ja yksi etälääkäri, että työmäärä ei kasaannu kohtuuttomaksi esim. lomien, koulutusten tai muiden poissaolojen aikana. Avosairaanhoitoon lääkärit-hoitajat pieni tiimi, joka tuntee "omat" potilaansa, ainakin pitkäaikaissairaat, ja joka ei kaadu heti, jos yksi tiimin jäsen esim. sairastuu tai vaihtuu. Jonkinlaisia kannustimia kaikille työntekijöille toimia taloudellisesti ja ja järkevän tehokkaasti, mutta ei itseä loppuun polttaen. Annetaan mahdollisuutta järjestää esim. kausirokotuksia paikallisesti järkevästi ja potilaiden hyvinvointi edellä. Asiakkailta ja työnantajalta saatu hyvä palaute on merkittävä kannustin työssä.
Joustavuutta työntekijöiden kohtuullisiin toiveisiin, jotta saataisiin pidettyä hyviä tekijöitä ja hyvä maine.
Miten on mahdollista saada tulevaisuudessa alueelle palkattua sote-alan työvoimaa ja pidettyä heidät myös?