Tänk att en sådan enkel sak skall göras krånglig helt i onödan. Våra förfäder hade inte några problem, fastland är fastland och skärgård är skärgård och krångla inte till det med en massa adjektiv, ”yttre, inre, mellan mm”.
Skärgårdsborna vet vad som fungerar och vad som inte fungerar, de har den genuina kunskapen om skärgården.
Meningen "Statsrådet kan av synnerliga skäl besluta att bestämmelserna om skärgårdskommun kan tillämpas även på skärgårdsdel av annan kommun" är mycket luddigt skriven och garanterar inte att skärgårdsområden i fortsättningen erhåller något ekonomiskt eller annat stöd. Det borde vara en självklarhet att områden som definierats som skärgård (skärgårdstypologin) beaktas jämlikt över hela landet som skärgårdsdel av kommun, ifall kommunen inte i sin helhet definierats som skärgårdskommun.
Man borde inte utgå från skärgårdsbornas andel av kommunens folkmängd. Utdöende skärgårdar har en allt minskande folkmängd!! I växande kommuner med minskande befolkning i skärgården ändras andelen blir extremt snabbt.
pykälää myös huomioidaan, nyt esim. te-palveluiden osalta käynyt niin, että lähin te-toimisto on Lohja tai Espoo. Suljetiin aikoinaan Tammisaaresta piste vedoten siihen, että kävijämäärä on liian alhainen. Näinhän se Raaseporissa aina on ollut koska kävijämäärä ei tule yltämään siihen mitä se on Espoossa tai Lohjalla. Länsi-Uudenmaan palvelut ovat hyvin kaukana esim. bromarvilaisille ja tämä näkyy jo syntyvyysluvuissa. Lähimpään sairaalaan on pitkä matka. Kalastajat saarilta eivät välttämättä pääse Jorviin ajallaan. Saaristolaisilla Bromarvissa on liian pitkä matka oli sitten kysymys veroasioiden hoitamisesta, te-palvelut, Kela, hoidot jne. silti Bromarvissa on varsinkin kesällä asukkaita yli 10 000. Näkisitte mikä tulipalo määrä saarilla on, mutta ei ole reilua, että työssäolevat ihmiset vapaa-ajallaan ilman palkkaa hoitavat tulipalot ja pelastustyöt koska peruspalveluita ei ole lähimain.
Goda båtförbindelser och bättre infrastruktur än nu är livsviktiga för den yttre skärgården som saknar vägförbindelse till fastlandet. Då kommuner marknadsför yttre skärgården för turister ska man också hjälpa till med satsningar på byvägarna, småbåtshamnarna, el- , telefon- och nätförbindelserna m.m.
Hyvinvointialueen saaristolisät pitää kohdentaa saaristoon tasapuolisesti
Vapaa ajan asukkaat tulee ottaa huomioon sillä moni tekee etätöitä
Eihän tuo "saaristoisuus" mihinkään katoa tai muutu aikojen kuluessa? - Miksi siis pitäisi päivittää luetteloa? - Asukasluvunko mukaan? Jos saaristosta vakituisten asukkaiden on pakko muuttaa kaupunkien keskustoihin, siitähän seuraa noidankehä: kuten kävi postipalveluiden ja julkisen liikenteen - käykö nyt myös muiden jäljellä olevien palveluiden kanssa samoin, siten, että ne lopetetaan kokonaan, koska "käyttäjiä" on niin vähän? Onko saaristolain tarkoitus turismin suosiminen vaiko - asukkaiden hyvinvointi?
-
Saaristolain tulisi turvata pysyvän asumisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa peruspalvelujen turvaamista. Saatistolaisten osallisuus kuntien päätöksenteossa pitää mahdollistaa. Tällä hetkellä saaristolisää saavat kunnat ja hyvinvointialueet leikkaavat saariston palveluita mittakaavassa, joka vaarantaa saariston elinvoimaa ja tulevaisuuden!
Kulttuuriset taustat (kuten vanhat kirkkopitäjät, kielitraditiot, perinteiset elinkeinot ja merenkulun historia ym) tulisi noteerata saaristoidentiteettiä määritettäessä ja tukia harkittaessa.