Saaristokuntaa koskevan pykälän uudistamista pohdittaessa keskeinen kysymys on se, että onko nykyinen saaristokunnan määrittely riittävän selkeä, oikeudenmukainen ja objektiivinen. Mielestäni tuohon kysymykseen ei voi hyvällä tahdollakaan vastata myöntävästi. Silloin pykälän uudistaminen on ainoa oikea ratkaisu. Kaikkea miellyttävän määritelmän laatiminen ei ole mahdollista. Lakitekstin valmistelija voi vain tehdä parhaansa ja ottaa huomioon mahdollisimman kattavasti keskeiset kyseiseen asiaan vaikuttavat taustatekijät ja asianomaisten näkemykset. Lopullinen pykälän muoto läpäisee vielä poliittisen valmisteluprosessin. Henkilökohtaisesti luotan valmistelevien virkamiesten asiantuntemukseen ja haluun löytää saaristoasukkaiden kannalta paras kokonaisratkaisu sekä Suomen lainsäädäntöprosessin toimivuuteen, mutta demokratiassa saa myös olla toista mieltä.

Toinen keskeinen kysymys, josta ei niin paljon keskustella, on tapa jolla kunnat ja kaupungit kohdentavat heille myönnettyä saaristolisää. Paraisten saaristostrategiassa 2030 tuodaan mielestäni esille käytäntö, jonka laajempaa käyttöönottoa olisi syytä harkita vakavasti. Saaristostrategiassa kirjoitetaan: "Valtion saaristolisän käytön tulee sisältyä omana lukunaan tilinpäätöksen yhteydessä laadittavaan toimintakertomukseen (vuodesta 2020 alkaen)" En tiedä kuinka hyvin tätä kirjausta on Paraisilla seurattu, mutta periaate on mielestäni askel oikeaan suuntaan. Mitä merkitystä on saaristolisällä, jos sitä ei kohdisteta saaristoisuudesta aiheutuviin kustannuksiin? Ja jos niin tehdään, miksei olisi mahdollista raportoida siitä avoimesti ja läpinäkyvästi?

Den av Finlands Miljöcentral uppgjorda klassificeringen av skärgårdsområden är enbart geografisk.
Invånare inom ett område kan ha helt olika levnadsvillkor, en har bilen på sin gårdsplan andra lämnar bilen där vägen slutar och fortsätter med båt. Invånarnas verklighet bör beaktas genom t.ex. ett poängsystem där de med komplicerade framkomster har en högre poäng eller ges en högre faktor vid uträknat det av skärgårdstillägget.
Skärgårdstillägget bör öronmärkas och redovisas transparent.

Saaristolain tehokkuuden kannalta on tärkeää pitää käsitteet selkeinä ja soveltamisala suppeana. Nykyinen alueluettelo riittää, eikä siihen pidä lisätä kiinteän yhteyden saaria. Muuten on vaarassa lain "inflaatio" sekä sen toimivuuden ja velvoittavuuden vesittyminen. Kaikkein tärkeintä on turvata yhteysalusliikenne tms., koska sitä ilman ei saaristossa toimeen tulla.

Miksi pitää uudistaa, nykytilanne ja järjestelmä on riittävän hyvä.

Hirvensalmen kunnanhallitus:
- Vapaa-ajan asuntojen määrä tulee sitoa saaristolisän laskentaanmukaan (kertoimena tai indeksinä).
- Muutoksen yhteydessä ei minkään saaristo- tai saaristo-osakunnanasema saa muuttua lyhyellä aikavälillä siten, että muutos on kun-
nalle kohtuuton tai vie kunnan koko valtionosuutta negatiiviseksi.Siirtymään on syytä harkita rajoitinta.
- Saaristotypologiaan perustuvaa laskentaa voi pitää perusteltuna, sillä se perustuu tilastodataan ja avoimiin aineistoihin, ei poliittiseen
harkintaan. Valmisteluryhmän tulee kuitenkin saada kuntakohtaiset laskelmat ja niiden vaikutusarviot mahdollisimman nopeasti.
- Saaristolisän kokonaistaso tulee säilyttää vähintään nykyisellään kunta- ja hyvinvointialuetasolla valtion budjetissa.