Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry pitää monivuotisten yleisavustusten suunnittelua järjestöjen näkökulmasta myönteisenä ja kannatettavana kehityssuuntana. Vaikka varsinaista monivuotista valtionavustuspäätöstä ei toistaiseksi ole ollut käytössä, ohjeelliset avustussuunnitelmat – kuten esimerkiksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) käytännöissä – ovat tukeneet järjestöjen toiminnan ennakoitavuutta ja strategista suunnittelua.
Tämä lähestymistapa on keventänyt hallinnollista taakkaa ja mahdollistanut resurssien pitkäjänteisemmän ja vaikuttavamman kohdentamisen. Näemme, että jaoston esittämä kehityssuunta tukee järjestöjen toiminnan vakautta ja vaikuttavuutta.
Kolmen vuoden jaksoissa laadituista ohjeellisista avustussuunnitelmista tulisi poiketa vain erittäin painavasta syystä. Samalla on tärkeää varmistaa, että mikäli järjestön toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia suunnittelukauden aikana, järjestöllä on mahdollisuus hakea lisäavustusta muuttuneisiin tarpeisiin vastaamiseksi.

Nuva ry kannattaa monivuotisiin avustuksiin siirtymistä ennakoitavuuden parantamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Monivuotisiin avustuksiin siirtyminen tulee toteuttaa erottelematta kohderyhmiä toisistaan. Esimerkiksi kokeilu liikunnan yleisavustusten monivuotisuudesta asettaa liikunta- ja nuorisojärjestöt epätasa-arvoiseen asemaan keskenään yksittäisen valtionapuviranomaisen tarkastelun alla.

Kokeilun laajamittaisuutta tukee se, että valtaosa esimerkiksi yleisavustuskelpoisista valtakunnallisista nuorisojärjestöistä ovat vakiintunteita toimijoita. Useat näistä järjestöistä ovat täyttäneet opetus- ja kulttuuriministeriön standardit ja näin ollen pysyneet avustuskelpoisina vuodesta toiseen. Myös järjestöjen kohderyhmät ovat vakiintuneita ja järjestöt ovat pystyneet osoittamaan rahoituksen tarpeen kohderyhmänsä tukemiseen. Nuva ry:n tehtävä on tukea lakisääteisten nuorisovaltuustojen toimintaa, ja toteutamme näin merkittävää yhteiskunnallista tehtävää, jonka tarve ei tule vähenemään 2-3 vuodessa.

Pitkäkestoisempi rahoitus lisäisi työn ennakoitavuutta, suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Nuorisojärjestöjen osalta ei tällä hetkellä ole käytössä minkäänlaista pitkäaikaissuunnitelmaa avustusten osalta, jolloin rahoituksen kehittymistä ei voida ennakoida mitenkään. Nopeat tai yllättävät muutokset avustuksiin haittaavat erityisesti pienempien toimijoiden työtä ja pahimmillaan olemassaoloa. Pienillä organisaatioilla ei ole samanlaista muutosvalmiutta tai -turvaa, kuin isommilla toimijoilla.

Pitkäjänteisyys vähentäisi myös hallinnollista taakkaa. Vuosittainen raportointi ja hakemukset kuluttavat lisäksi merkittävästi hallinnollisia resursseja. Myös rahoituksen aikataulu lisää vuosittaista työkuormaa. Esimerkiksi Nuva ry:ssä talousarvio hyväksytään liittokokouksessa marraskuussa, jonka vuoksi avustuspäätöksen saapumisen myötä helmi-maaliskuussa täytyy vuosittain tehdä reaalitalousarvio. Järjestöt joutuvat myös vuosittain elämään tilikauden alun ilman varmuutta rahoituksesta ja mahdollisuudesta avainhenkilöstön palkkaukseen.

Monivuotinen rahoitus osoittaisi arvostusta kansalaisyhteiskuntaa kohtaan, sekä osoittaisi sitoutumista laadukkaan nuorisotyön tukemiseen yli hallituskausien.

Diabetesliitto ry kannattaa monivuotisten yleisavustusten käyttöönottoa. Tämä voisi jonkin verran keventää järjestöjen hallinnollista taakkaa. Monivuotiset valtionavustukset parantavat myös järjestöjen mahdollisuuksia suunnitella toimintaansa ja talouttaan yhtä vuotta pidemmällä aikajänteellä.

Mikäli eduskunnan budjettivallasta johtuen lainsäädännöllä ei voida mahdollistaa useampivuotisia avustuksia, niin ainakin käytännön kautta voitaisiin valtionapuviranomaisten ohjeellisilla valtionavustuslinjauksilla luoda tosiasiallisesti monivuotisia yleisavustuksia.

Alueellinen verkostojärjestö KOSTI ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.

LapCI ry tukee sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan linjausta siitä, että myös yleisavustuksia ja kohdennettuja yleisavustuksia haettaisiin jatkossa kolmen vuoden välein, joka parantaisi ennustettavuutta sekä vähentäisi olennaisesti hallinnollista työtä. Vakiintuneen käytännön mukaisesti viranomainen antaisi kuluvan vuoden avustuspäätöksen lisäksi ohjeellisen avustussuunnitelman seuraavalle kahdelle vuodelle. Kolmen vuoden välein viranomainen arvioisi avustamisen tarpeellisuutta ja tasoa kunkin avustuskohteen osalta seuraavalle kolmen vuoden jaksolle. Toiminnan ennustettavuuden näkökulmasta lähtökohta tulisi olla, ettei ohjeellisesta avustussuunnitelmasta poiketa tänä aikana ilman erityisen painavaa syytä.

Kansalaisareena pitää monivuotisten yleisavustusten mahdollistamista periaatteellisesti kannatettavana kehityssuuntana. Pidämme tärkeänä, että monivuotiset avustukset voivat parhaimmillaan vahvistaa järjestöjen pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa, vähentää hallinnollista taakkaa ja edistää järjestöjen autonomiaa. Samalla haluamme nostaa esiin seuraavia näkökulmia: Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa järjestöjen toimintaa – siksi se on huomioitava uudistuksessa.

Esitys ei riittävästi huomioi vapaaehtoistoiminnan roolia osana järjestötoimintaa. Kansalaisareena muistuttaa, että vapaaehtoistoiminnan yhteiskunnallinen arvo on merkittävä (arviolta 3,2 mrd € vuosittain), ja sen tukeminen luo hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta koko yhteiskuntaan. Monivuotisten avustusten kokeilussa tulee varmistaa, että myös vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt ovat tasavertaisesti mukana.

Monivuotisuus ei saa syrjäyttää pieniä tai uusimpia toimijoita

Ehdotuksessa korostetaan avustusten kohdentamista vakiintuneille toimijoille. Vaikka pitkäaikaisuus voi olla osoitus vaikuttavuudesta, järjestelmän tulee säilyä avoimena myös pienemmille, paikallisille ja uusille toimijoille. Muussa tapauksessa vaarana on, että resursointi keskittyy entisestään suuriin, keskitetysti toimiviin järjestöihin ja kaventaa kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuutta.

Lisäksi ehdotuksessa esitetty opetus- ja kulttuuriministeriön painotus liikuntaa edistäviin järjestöihin on suppea. Monivuotisten avustusten mahdollisuus tulisi pilotoida myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen ja erityisesti vapaaehtoistoimintaa koordinoivien tai ruohonjuuritason toimijoiden keskuudessa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yhdenvertaisuuteen ja siihen, ettei uusi käytäntö heikennä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin vastaavien järjestöjen rahoitusmahdollisuuksia.

Valtion talousarvion vuotuisuusperiaate ei saa muodostua esteeksi käytännölliselle monivuotisuudelle

Ymmärrämme budjettitekniset rajoitteet, mutta kehotamme kehittämään menettelyjä, joilla monivuotisen rahoituksen hyödyt voidaan saavuttaa, vaikka virallinen päätös tehtäisiinkin vuosittain. Ohjeelliset avustussuunnitelmat tai muu vastaava käytäntö tulee tehdä läpinäkyväksi ja siten, että järjestöt voivat luottaa tulevaisuudennäkymiin ilman kohtuuttomia epävarmuuksia.

Arvioinnin ja seurannan tulee olla avointa ja järjestölähtöistä

Kannatamme ehdotusta siitä, että kokeilu arvioidaan ja dokumentoidaan huolellisesti. On tärkeää, että arvioinnissa kuullaan järjestöjä ja erityisesti niiden kohderyhmiä. Arviointikriteerien tulee olla avoimia ja osallistavia, ja niiden tulee huomioida myös järjestöjen itse määrittelemät tavoitteet ja vaikuttavuusnäkökulmat.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.

Lapin maakunnallisena verkostojärjestönä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sekä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattavat monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.

Kannatamme monivuotisten yleisavustusten kokeilua. Ne lisäävät järjestötoiminnan ennakoitavuutta ja mahdollistavat vaikuttavampaa, pitkäjänteistä toimintaa. Monivuotinen rahoitus keventää hallinnollista työtä ja tukee strategista kehittämistä ja vaikuttavien toimien toteutumista järjestökentällä.

Pohjanmaan Yhdistykset ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.