Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattaa monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.
Vantaan Järjestörinki ry kannattaa lämpimästi valtionavustuskäytäntöjen uudistusjaoston esitystä monivuotisten yleisavustusten pilotoinnista. Pidämme ehdotusta oikeansuuntaisena vastauksena järjestökentän pitkään esittämiin toiveisiin vakaammasta, ennakoitavammasta ja vaikuttavammasta rahoitusjärjestelmästä.
Monivuotisten yleisavustusten hyödyt:
• Ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus:
Pidempi rahoituskausi mahdollistaa järjestöjen strategisen kehittämisen, pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun ja kumppanuuksien vahvistamisen esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa.
• Hallinnollisen työn keventyminen:
Vuosittaisen hakemuskierroksen sijaan kolmen tai neljän vuoden rahoitusväli vähentää huomattavasti hallinnollista työtä niin järjestöissä kuin viranomaisillakin. Tämä on erityisen merkittävää niille yhdistyksille, joilla ei ole omaa hallintohenkilöstöä.
• Toiminnan jatkuvuus ja henkilöstön sitouttaminen:
Monivuotinen rahoitus tukee henkilöstön pitkäkestoista palkkaamista ja antaa vakautta erityisesti pienille ja keskisuurille yhdistyksille, joille rahoituksen vuosittainen epävarmuus on merkittävä haaste.
• Neljän vuoden rahoituskausi väliarvioinnilla:
Esitämme, että kokeiluja laajennetaan myös nelivuotisiin avustuksiin erityisesti vakiintuneille toimijoille. Väliarviointi kahden vuoden kohdalla mahdollistaisi sekä vastuullisen seurannan että joustavan kehittämisen.
Riskit ja huomioitavat näkökulmat:
• Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus on varmistettava:
Monivuotinen avustus ei saa tarkoittaa vain suurten ja tunnetuimpien toimijoiden tukemista. On huolehdittava, että myös pienet, paikalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset voivat päästä mukaan monivuotisen rahoituksen piiriin. Kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus on sen vahvuus.
• Vapaaehtoistoiminta on tunnistettava osana vaikuttavaa toimintaa:
Esitys ei riittävästi huomioi vapaaehtoistoiminnan merkitystä järjestöjen toiminnassa. Vapaaehtoistoiminta tuottaa merkittävää yhteiskunnallista lisäarvoa, ja sen rooli tulee tunnistaa myös vaikuttavuuden arvioinnissa.
• Osa rahoituksesta säilytettävä avoimessa haussa:
Vaikka monivuotisuus tuo vakautta, on tärkeää, että järjestelmä pysyy myös uusille ja innovatiivisille toimijoille avoimena. Osa avustusmäärärahoista tulee varata vuosittain avoimeen hakuun.
• Lyhytaikaiset kokeilut ja nopea reagointi:
Ehdotamme rinnalle otettavaksi käyttöön myös lyhytaikaisia, esimerkiksi 6–12 kuukauden mittaisia kokeiluluonteisia avustusmalleja, joilla voidaan vastata nopeasti esiin nouseviin sosiaalisiin tarpeisiin, kuten eriarvoisuuden tai syrjäytymisen ehkäisyyn.
• Arvioinnin oltava osallistavaa ja läpinäkyvää:
Kannatamme sitä, että kokeilua arvioidaan huolellisesti. Arviointikriteerien tulee olla avoimia, järjestölähtöisiä ja kohderyhmien näkökulmat huomioon ottavia. Järjestöjen itse määrittelemät tavoitteet tulee hyväksyä osaksi vaikuttavuuden mittaristoa.
Frame Contemporary Art Finland kannattaa monivuotisten yleisavustusten myöntämistä.
STEA:lla on ollut käytössä jo pidempään avustussuunnitelmat kolmeksi vuodeksi ja esimerkiksi Taiteen edistämiskeskuksella on ollut käytössä 3- ja 5-vuotiset toiminta-avustukset. UM:n ohjelmatuki kehitysyhteistyöjärjestöille on jo useiden vuosien ajan ollut 3–4 vuodelle kerrallaan. Kokeiluja ei siis tarvita, vaan olemassa olevia käytäntöjä hyödyntäen voidaan suoraan siirtyä monivuotisiin avustuksiin kaikilla toimialoilla. Myös 5-vuotisia avustuksia voidaan myöntää vakiintuneille toimijoille.
Tämä uudistus vastaa järjestökentän pitkäaikaista toivetta ennakoitavammasta, vakaammasta ja vaikuttavammasta rahoituksesta. Vuosittaisen hakemisen sijaan monivuotinen tuki vähentää hallinnollista kuormitusta sekä järjestöissä että viranomaisilla. Monivuotista yleisavustusta saaville järjestöillä tulisi kuitenkin tarjota mahdollisuus myös hakea lisäavustusta kesken avustuskauden, jos toiminnan laajuudessa tapahtuu merkittäviä muutoksia esim. toimialan tilanteen muutoksen myötä. Lisäksi tulee taata uusien toimijoiden pääseminen rahoituksen piiriin, jotta järjestökentän uudistuminen on mahdollista.
Pitkän rahoituskauden tulee perustua tavoitteelliseen vaikuttavuuden seurantaan. Tarvitaan selkeät, realistiset arviointimallit (esim. toiminnan kestävyyden arviointiin) sekä dialogia avustusviranomaisten ja järjestökentän välillä. On tärkeää, että toiminnan laatu ja vaikuttavuus suhteessa toiminnan tarkoitukseen ja tavoitteisiin huomioidaan avustuspäätöksissä ja artikuloidaan mahdollisimman läpinäkyvästi avustuksen saajille. Toiminnan kehitystä tulee seurata riittävän pitkällä aikavälillä ja monivuotiset avustukset tukevat tätä tavoitetta. Kriteeristöä ja arviointimalleja kehitettäessä on tärkeää tunnistaa järjestökentän monimuotoisuus ja -alaisuus. Yhden “pakettiratkaisun” sijaan resurssit tulee ohjata dialogisen ja läpinäkyvän valtionavustustoiminnan kehittämiseen.
Ensi- ja turvakotien liitto katsoo, että monivuotiset avustukset parantavat toiminnan ennakoitavuutta, suunnittelua ja tätä kautta myös toiminnan vaikuttavuutta. Lisäksi monivuotiset avustukset vähentävät hallinollista taakkaa ja sitä kautta auttavat kohdentamaan resursseja varsinaiseen perustehtävään ja toiminnan sisällölliseen kehittämiseen.
Epilepsialiitto kannattaa yleisavustuspainotteisuutta sekä isompiin avustuskokonaisuuksiin siirtymistä useiden pienempien eri avustuskohteiden sijaan.
Monivuotiset yleisavustukset olisi merkittävä uudistus, mikä mahdollistaisi nykyistä tehokkaammin vaikuttavan, pitkäjänteisen ja hallinnollisesti kevyemmän toiminnan. Monivuotisiin yleisavustuksiin siirtyminen tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian ja yhdenvertaisesti eri valtionapuviranomaisten myöntämissä yleisavustuksissa, ei vain kokeiluna joissakin valtionapuviranomaisten myöntämissä yleisavustuksissa.
Pidämme hyvänä ja ennakoitavana käytäntönä sitä, että valtionapuviranomainen antaa avustuspäätöksen lisäksi ohjeellisen avustussuunnitelman seuraavalle kahdelle vuodelle, jolloin järjestö voisi suunnitella toimintaa pidemmällä aikavälillä. Poikkeus ohjeelliseen avustussuunnitelmaan edellyttäisi erityisen painavaa syytä.
Satakunnan yhteisökeskus ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta kannattavat monivuotisten yleisavustusten kokeiluja ja laajempaa käyttöönottoa. Kaksi- tai kolmivuotiset avustukset vähentävät hallinnollista taakkaa ja mahdollistavat pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Korostamme kuitenkin, että myöntöperiaatteiden on oltava läpinäkyviä ja yhdenvertaisia myös monivuotisissa ratkaisuissa. On myös tärkeää säilyttää vuosittainen hakumahdollisuus, jotta uudet ja pienemmät toimijat voivat tulla mukaan rahoituksen piiriin.
FDUV stöder riktlinjen från delegationen för understödsärenden för social- och hälsovårdsorganisationer om att allmänna bidrag och riktade allmänna bidrag i fortsättningen skulle sökas och rapporteras vart tredje år, särskilt för etablerad verksamhet. Detta skulle förbättra förutsägbarheten och avsevärt minska det administrativa arbetet. Vi understöder att myndigheten i samband med beslutet för innevarande år ger en riktgivande understödsplan för de två följande åren. Vart tredje år skulle myndigheten bedöma behovet och nivån av bidrag för varje bidragsobjekt för den kommande treårsperioden. Utgångspunkten bör vara att man inte avviker från den riktgivande planen under denna tid utan särskilt vägande skäl. Vi ifrågasätter att endast en del organisationer skulle inkluderas i ett försök med fleråriga bidrag, särskilt nu då den statliga finansieringen skärs ned så drastiskt. Detta försätter organisationer i ojämlik position, vilket inte motsvarar avsikten i civilsamhällsstrategin. För ny verksamhet och projekt kunde rapporteringsperioden vara kortare, t.ex. som STEAs riktlinje för C-projekt (görs efter det andra verksamhetsåret).
• Muistiliitto kannattaa jaoston ehdotusta kaksi- tai kolmivuotisesta yleisavustuksesta. Useampivuotinen avustuspäätös mahdollistaisi toiminnan suunnittelemisen pidemmällä tähtäimellä ja vähentäisi huomattavasti avustushakemuksen laatimiseen liittyvää hallinnollista työtä.
• Ellei kokeilua kaksi- tai kolmivuotisesta yleisavustusten myöntämisestä ole mahdollista toteuttaa, tulisi järjestöillä kuitenkin olla tiedossa ohjeellinen avustussuunnitelma tuleville vuosille toimintansa tehokkaan toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta.
Suhtaudumme avoimesti monivuotisiin yleisavustuksiin siirtymisen selvittämiseen. Näemme kuitenkin, että monivuotisuutta tärkeämpää on avustuksen ennakoitava taso, joka voidaan saavuttaa myös esimerkiksi määrittämällä jaossa oleva avustusten kokonaistaso julkisen talouden suunnitelmassa nelivuotiskaudeksi. Monivuotiset avustukset saattavat myös johtaa avustusten tason laskemiseen tietyillä toimijoilla, johtuen haastavuudesta tehdä varauksia seuraavan vuoden tai seuraavien vuosien valtion budjettiin. Avustusten tason epävarmuuden takia ja nykyisessä taloustilanteessa valtionavustusviranomaiset saattavat ennakoida matalampaa avustusten kokonaistasoa seuraaville vuosille ja näin myöntää matalampia avustuksia. Näemme monivuotisten avustusten positiivisena puolena vuosittaisten avustusten hakemisen aiheuttaman hallinnollisen työn ja rahoituksellisen epävarmuuden vähenemisen. Nuorisoala ry:n tapaan näemme, että monivuotisiin avustuksiin siirtyminen lisäisi nuorisojärjestöjen toimintaympäristön ennakoitavuutta.
Liikuntalääketiede Suomi: Kannatamme yleisavustuksien ja kohdennettuja yleisavustuksien hakua kolmen vuoden välein. Tämä parantaisi ennustettavuutta sekä vähentäisi olennaisesti hallinnollista työtä. Käytäntö, jossa viranomainen antaa kuluvan vuoden avustuspäätöksen lisäksi ohjeellisen avustussuunnitelman seuraaville kahdelle vuodelle, on toimiva. Laajempi raportointi ja arviointi toteutettaisiin kolmen vuoden välein.