Alueellinen verkostojärjestö KOSTI ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?

LapCI ry kannattaa ehdotusta hallinnollisen taakan mittaamisesta osana valtionavustusuudistuksen arviointia. Mittaus tuo läpinäkyvyyttä, oikeudenmukaisuutta ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä.
On kuitenkin tärkeää, että arviointi toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa, ja että mittaamisesta ei muodostu itsessään uutta hallinnollista taakkaa.

Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?

Lapin maakunnallisena verkostojärjestönä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sekä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteavat, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?

Kannatamme hallinnollisen taakan mittaamista ja seurantaa keventämistarkoituksessa. Järjestöjen resursseja tulisi voida kohdentaa ensisijaisesti ydintoimintaan ja tulevaisuudessa vahvemmin myös varainhankinnan toteuttamiseen. Arviointi auttaa tunnistamaan keventämismahdollisuuksia ja tukee sujuvampaa ja tarkoituksenmukaisempaa valtionavustusten hallinnointia.

Pohjanmaan Yhdistykset ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteaa, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?

Järjestöjen hallinnollisen taakan mittaaminen on kannatettava kehitysehdotus jos sen kautta voidaan tehdä näkyväksi erikokoisten toimijoiden hallinnollisen työn kokonaistarve ja merkitys sekä kehittää hallinnollisen työn käytäntöjä järjestöjen näkökulmasta. Hallinnollisen työn määrää ja sen kehittymistä tulee tarkastella systemaattisesti. Tämä antaa tietopohjaa päätöksenteolle ja mahdollistaa kohdennetut toimenpiteet taakan keventämiseksi.

- Mittauksen tulee perustua järjestöjen omaan kokemukseen ja sisältää erikokoisten ja -tyyppisten toimijoiden näkökulmat ja kehitysehdostukset. Pienille järjestöille suhteellinen hallinnollinen kuormitus voi olla huomattavasti suurempi.
- Kaksivaiheinen seuranta on kannatettava. Olisi hyödyllistä sisällyttää mittaamiseen myös laadullisia arviointimenetelmiä, kuten kyselyitä ja työpajoja.
- Mittausprosessin tulisi itsessään kehittää järjestöjen hallinnollista osaamista, esimerkiksi hyvien käytäntöjen jakamista ja tulosten julkaisemista, jotta mittaamisesta ei muodostu jälleen yksi lisätyö, jonka tuloksia järjestötoimijat eivät pysty hyödyntämään omassa työssään. On myös huomioitava että esim. monessa kulttuurijärjestössä ei ole erillistä hallinnosta vastaavaa henkilöä vaan toiminnanjohtajat tekevät hallinnollisen työn, jolloin mittaamisen täytyy mahtua heidän työnkuvaansa.
- Kulttuuritoimijoiden rahoitus muodostuu vuositasolla useista eri avustuksista ja rahoituksista (julkinen rahoitus, säätiöt, kumppanuudet, EU-rahoitukset jne.). Valtionapuun liittyvä hallinnollinen työ on vain yksi osa hallinnollista taakkaa. Kaikilla rahoittajilla on omat hakukriteerit ja raportointikäytäntönsä, mikä tarkoittaa, että järjestön tulee tuottaa vuositasolla eri muotoista tietoa toiminnan eri osa-alueista ja taloudesta. Lisäksi hallinnollista työtä liittyy muihin velvoitteisiin, kuten vastuullisuusraportointiin ja delegointisopimusten seurantaan (valtionavustuksen edelleen jakaminen apurahoina). Monikanavainen rahoituspohja tarkoittaa että vuositasolla tehdään jopa kymmeniä rahoitushakemuksia. Nämä seikat tulee huomioida järjestöjen hallinnollista taakkaa arvioitaessa.
- Hallinnollisen työn määrä on myös suhteessa eri alojen toimintatapoihin. Kulttuurialalla on paljon lyhyitä osa-aikaisia tai freelancer-pohjaisia työsuhteita ja toimeksiantoja, joka tarkoittaa merkittävää työmäärää palkka- ja henkilöstöhallinnossa.
- Kansainvälisesti toimivien järjestöjen toiminnassa on huomioitava mahdollisuus sopeuttaa omaa toimintaa eri maiden vaihteleviin rahoitus- ja hallintokäytäntöihin, jotta byrokratia ei muodostu esteeksi kansainvälisen yhteistyön toteuttamiselle esimerkiksi EU-maiden ulkopuolisten kumppanien kanssa.

Järjestöjen hallinnollisen taakan arviointi on tarpeellista ja järkevää, ja se pitäisi lähtökohtaisesti velvoittaa valtionapuviranomaista. Uudistuksia ja muutoksia tehtäessä tämän pitäisi olla lähtökohta. Arviointi ja mahdollinen mittausmekanismi ei saisi aiheuttaa merkittävää lisätyötä avustuksensaajille. Lähtökohtaisesti järjestöillä on itsellään paras kokemus omasta hallinnollisesta taakastaan ja sen muutoksista. Hallinnollista taakkaa arvioitaessa on huomioitava, että se on yleisesti ottaen lisääntynyt, ja eikä se kosketa yksinomaan avustuksia, vaan kaikkea muutakin toimintaa. Avustusmäärien pienentyessä myös hallinnollisen taakan ja byrokratian olisi pienennyttävä, koska muuten niiden suhteellinen osuus kasvaa.

Satakunnan yhteisökeskus ja Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunta toteavat, että valtionavustusten käytänteiden uudistaminen ei saa lisätä järjestöjen hallinnollista taakkaa. Tästä syystä vaikutusten arviointi on tärkeää, mutta olennaista on varmistaa, että tämä mittaaminen ei osaltaan lisää järjestöjen hallinnollista taakka. Toki tärkeää on tarkastella hallinnollista taakkaa määrällisesti (esim. mittaamalla käytettyä aikaa ym.), mutta rinnalle tarvitaan myös laadullista arviointia: esimerkiksi miten toimivaksi järjestöt kokevat yhteydenpidon viranomaisiin, ovat digitaaliset palvelut toimivia ja ohjeistukset selkeitä?