Kysely kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisestä ja muuttoilmoitusten tekemisestä

Kysymysmerkki 78
Kysely | Valtiovarainministeriö
Kysely on päättynyt

Osallistu hankkeeseen

Kysely kotikunnan ja asuinpaikan määräytymisestä ja muuttoilmoitusten tekemisestä

Valtiovarainministeriössä valmistellaan uutta kotikuntalakia, jolla korvattaisiin nykyinen vuodelta 1994 oleva laki. Kotikuntalaissa säädetään siitä, mikä on jokaisen Suomessa vakinaisesti asuvan ihmisen kotikunta ja kotikunnassa oleva asuinpaikka. Ulkosuomalaisilla on kotikunnan sijasta väestökirjanpitokunta. Kotikuntalaissa säädetään myös muuttoilmoituksen tekemisestä.

Tällä kyselyllä kerätään tietoa, miten hyvin kotikunnan ja asuinpaikan määräytyminen tällä hetkellä vastaa ihmisten tarpeita ja toiveita ja miten sitä tulisi kehittää uudessa kotikuntalaissa. Kyselyllä myös kartoitetaan, miten muuttoilmoitusten tekeminen toimii ja miten sitä tulisi kehittää uudessa laissa.

Digi- ja väestötietovirasto (Ahvenanmaalla Ahvenanmaan valtionvirasto) merkitsee kotikuntaa ja asuinpaikkaa koskevat tiedot muuttoilmoitusten perusteella väestötietojärjestelmään, ja ne luovat pohjan monille oikeuksille ja velvollisuuksille. Tällaisia ovat esimerkiksi useat kuntien ja hyvinvointialueiden asukkailleen tarjoamat palvelut, kuten päiväkoti, koulu ja sosiaali- ja terveydenhuolto, sekä se kunta, jolle ihminen maksaa veronsa ja jossa hän saa äänestää.

Uudessa kotikuntalaissa ihmisten kotikunnan ja asuinpaikan määräytyminen pysyisivät pääosin ennallaan. Jatkossakin henkilön kotikunta olisi se kunta, jossa hän asuu. Uudessa laissa säädettäisiin kuitenkin nykyistä tarkemmin, miten ihmisten kotikunta ja asuinpaikka määräytyvät. Tarkoituksena on parantaa sitä, että ihmisten kotikuntaa ja asuinpaikkaa koskevat tiedot ovat ajan tasalla väestötietojärjestelmässä.

Kyselyn kanssa on samanaikaisesti lausuntopalvelu.fi-palvelussa käynnissä laajempi lausuntopyyntö koskien hallituksen esitysluonnosta uudeksi kotikuntalaiksi. Sitä kautta voi tutustua laajemmin lakiesityksen sisältöön. Kansalaisten suositellaan vastaavan ensisijaisesti tämän otakantaa.fi-kyselyn kautta, ja yritysten ja kansalaisjärjestöjen lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta.

Kyselyn vastausaika päättyy 20.10.2023 klo 23.59.

Linkki Lausuntopalveluun

Linkki Hankeikkunaan

Lisätiedot

Hallitusneuvos Ville Koponen, etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 02955 30504

Erityisasiantuntija Marja Liukko, etunimi.sukunimi(at)gov.fi, p. 02955 30090

Perustiedot

Päättynyt: 20.10.2023

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Kotikunta ja asuinpaikka

Vastaukset
  • Kyllä 34 / 78
  • Ei 43 / 78
Vastaukset
  • Kotikunnan pitäisi aina olla se kunta, jossa ihminen asuu 34 / 78
  • Ihmisten pitäisi voida halutessaan säilyttää vanha kotikunta, jos he muuttavat toiseen kuntaan enintään vuodeksi 21 / 78
  • Ihmisillä tulisi olla oikeus valita kotikuntansa riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat 23 / 78
Vastaukset
  • Kyllä 57 / 78
  • Ei 21 / 78
Vastaukset
  • Väestötietojärjestelmään tulee merkitä asuinpaikoiksi vain sellaiset rakennukset ja asunnot, jossa ihmiset voivat lainsäädännön ja kuntien kaavamääräysten mukaan asua pysyvästi ja ympärivuotisesti 16 / 78
  • Väestötietojärjestelmään on voitava merkitä asuinpaikoiksi kaikki sellaiset rakennukset ja asunnot, joissa ihmiset asuvat, riippumatta siitä, soveltuvatko ne pysyvään asumiseen 62 / 78
Vastaukset
  • Kaikki ulkomaalaiset voivat saada kotikunnan heti muutettuaan Suomeen 10 / 78
  • Ulkomaalaiset voivat saada kotikunnan, jos he aikovat jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan 10 / 78
  • Ulkomaalaiset voivat saada kotikunnan vasta sitten, kun he täyttävät Suomessa oleskelulle laissa asetetut edellytykset eli saavat oleskeluluvan tai rekisteröivät Suomessa oleskelunsa lain edellyttämällä tavalla 42 / 78
  • Ulkomaalaiset voivat saada kotikunnan vasta sitten, kun he saavat Suomen kansalaisuuden 15 / 78

Muuttoilmoituksen tekeminen

Vastaukset
  • Kyllä 26 / 78
  • Ei 52 / 78
Esimerkiksi lomanvietto kesämökillä ei ole laissa tarkoitettua muuttamista. Jos muuttoilmoitusta ei tehdä, seurauksena voi olla, että samassa osoitteessa asuu viranomaisten rekistereissä sekä vanhoja että uusia asukkaita.
Vastaukset
  • Muuttoilmoitus tulisi tehdä aina, kun ihminen muuttaa asuinpaikasta toiseen 14 / 78
  • Muuttoilmoitus tulisi tehdä vain, jos asuminen uudessa paikassa kestää yli kolme kuukautta 23 / 78
  • Ihmisten on saatava itse päättää, milloin heidän muuttonsa toiseen paikkaan on sillä tavoin pysyvä, että siitä on tehtävä muuttoilmoitus 41 / 78
Voit valita useita vaihtoehtoja
Vastaukset
  • Hänen kanssaan muuttavien perheenjäsentensä 48 / 78
  • Sellaisten perheenjäsenten tai muiden ihmisestä huolehtivien henkilöiden, jotka eivät itse muuta hänen kanssaan 27 / 78
  • Palveluasunnon tai hoitolaitoksen, jonne ihminen muuttaa asumaan 42 / 78
  • Kenen tahansa, jonka muuttava ihminen siihen valtakirjalla valtuuttaa 52 / 78
Vastaukset
  • Nykyiset tekotavat riittävät eli ilmoituksen tekeminen muuttoilmoitus.fi-palvelussa tai muuttoilmoituslomakkeen täyttäminen ja palauttaminen Digi- ja väestötietovirastolle tai Postille 67 / 78
  • Muuttoilmoitus on voitava tehdä myös esimerkiksi puhelimella tai sähköpostilla, vaikka siihen liittyy suurempi identiteettivarkauksien riski 10 / 78
Tällä hetkellä Digi- ja väestötietovirasto tekee vastaanottamastaan muuttoilmoituksesta kirjallisen päätöksen ja lähettää sen tiedoksi muuttaneelle ihmiselle vain silloin, jos virasto ei hyväksy ilmoitusta sellaisenaan.
Vastaukset
  • Digi- ja väestötietoviraston ei tarvitse erikseen ilmoittaa ihmiselle, jos hänen muuttoilmoituksensa on hyväksytty sellaisenaan 18 / 78
  • Digi- ja väestötietoviraston pitäisi aina ilmoittaa ihmiselle siitä, että hänen muuttoilmoituksensa on hyväksytty 58 / 78

Väestökirjanpitokunta

Ulkomailla vakinaisesti asuvilla suomalaisilla on kotikunnan sijasta väestökirjanpitokunta, joka määrittää esimerkiksi sen vaalipiirin, jonka ehdokkaita he saavat äänestää eduskuntavaaleissa. Väestökirjanpitokunta määräytyy ihmisen viimeisen Suomessa olleen kotikunnan perusteella eikä sitä voi jälkikäteen vaihtaa.
Vastaukset
  • Kyllä, vaihtamisen pitäisi olla mahdollista laajasti esimerkiksi perhesuhteiden tai tunnesiteen muutoksen perusteella 22 / 78
  • Kyllä, mutta vaihtamisen pitäisi olla mahdollista vain suppeasti esimerkiksi siihen kuntaan, mihin hänen perheenjäsenensä ovat muuttaneet tai missä hän omistaa kiinteistön tai asunnon 37 / 78
  • Ei, väestökirjanpitokunnan tulisi jatkossakin muuttua vain silloin, jos ulkosuomalainen muuttaa joksikin aikaa Suomeen asumaan ja palaa sitten taas ulkomaille 19 / 78

Vapaa sana

Vastaukset

  • kun tehtiin lomaketta siinä ei kerrottu minne postittaa

  • Otettava huomioon myös ulkomailla asuvat, jotka kuuluvat suomen sosiaaliturvaan - esimerkiksi suurlähetystöissä työskentelevät paikalta palkatut, joiden katsotaan verotuksellisesti sijoittuvan Suomeen ja täten olevan oikeutettu kotikuntaan ja sen palveluihin. Otettava myös em. tilanteessa huomioon, kuinka järjestetään tarvittavat palvelut ja terveydenhuolto sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö väliaikaisesti asuu ulkomailla, mutta on oikeutettu esimerkiksi sairaanhoitoon sosiaaliturvansa puolesta ulkomailla asuessaan. Esimerkiksi suurlähetystöt eivät maksa vastaavassa tilanteessa paikalta palkatulle henkilökunnalle mitään vakuutuksia tai sairaanhoitokuluja, vaikka henkilö kuuluu sosiaaliturvaan ja omaa kotikunnan Suomessa, joka johtaa epäreiluun tilanteeseen vaikka samoja maksuja joutuukin maksamaan.

  • Viranomaisille pitäisi ilmoittaa myös ketkä asuvat samassa asunnossa vakituisesti.

  • On mahdollista, että on kaksi kotia, mutta vakituiseksi asuinpaikaksi voi ilmoittaa vain yhden ja siten määräytyy kotikunta. Monet työt mahdollistavat etä- ja lähityöt ja voidaan asua viikot työpaikkakunnalla ja viikonloppuna "kotona". Samoin monet lapset seilaavat vanhemman luota toisen luokse. Ongelmia tulee, jos esim. sairastuu "työpaikkakunnalla" ja kotikunta onkin satojen kilometrien päässä, missä "koti" on. Tällöin terveydenhuollon saaminen on hankalaa. Samoin esim. Helsingissä HSL kk-lippua ei saa, ellei ole kirjoilla alueen kunnissa. Tämä hankaloittaa työssäkäymistä julkisilla.

  • Tulisi ottaa huomioon paremmin se, että ihmisillä voi olla esim. työasunto muualla (joka myös asuinpaikka) ja vakituinen asunto toisaalla = kotikunta. Etätöitä voidaan nykyään tehdä vaikka loma-asunnosta käsin, joten ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja asuinpaikat tulisi huomioida ainakin niin, että kaikki lomakkeet ja ilmoitukset olisivat hyvin selviä.

  • Lakia ei tulisi uudistaa viranomaisen edun näkökulmasta, jos se samalla heikentää asukkaan tilannetta. Uudistuksen tarve tuntuu olevan vähäinen lakiin tehtäviin muutoksiin nähden.

  • Pitäisi olla mahdollisuus useampaan kotikuntaan, vrt. esim. Saksan Zweitwohnsitz.

  • Kotikuntalakia määritettäessä tulisi ottaa huomioon EU-lainsäädäntö koskien esimerkiksi väestökäsitettä ja väkilukujen tilastointia.

  • Tulisi ottaa edelleen huomioon pidempiaikaiset työvelvoitteet toisella paikkakunnalla esim. Työmatka vakituisesta asunnosta 300 km päähän töihin. Perhe on kotipaikkakunnalla, työpaikkakunnalla oltava rinnakkaisasunto ja osoite joka voidaan hyödyntää verotuksessa. Tämä tärkeää jotta työntekijä pääsee perheensä luo kotiin viikonlopuksi. Rinnakkaisosoite tulisi saada tehdä yli vuodrksi. Tällä tuetaan myös työllistymistä

  • Muuttoilmoituksen tekemisen velvollisuus tulisi seurata tiiviisti ihmisen liikkumisvapautta. Pysyvyyden määrittely perustuisi ihmisen oman harkintaan ja perusteluun.

    Esim Olen 18 vuoden ajan asunut joka vuosi säännöllisesti 7-8 kk kakkoskodissani, jonka kuntaan haluaisin maksaa myös veroni ko kuukausilta. Nyt se ei ole käynyt kunnan kaavamääräysten vuoksi. Asukkaiden tasa-arvo ei toteudu.