Suuret koulukompleksit eivät palvele etenkään niitä lapsia, jotka ovat herkempiä. Ne haittaavat keskittymistä ja heikentävät turvallisuuden tunnetta, mikä taas vaikuttaa oppimiseen negatiivisesti. Pienten koulujen lakkauttaminen, esim. Rahkonen tai Rödsö ovat huonoa kehitystä tässä valossa. Jos esim. Rahkosen koulu lakkautetaan, joudutaan Vionojan koulun alueelle rakentamaan lisätiloja. Eikö ennenminkin olisi järkevää sijoittaa eskarista kolmosluokkaan Rahkoseen ja taas loput luokat Vionojan kouluun. Olisi myös hyvä, mikäli saisimme suomen- ja ruotsinkieliset samoihin kouluihin. Tämä voisi auttaa kaupunkia säilymään vahvasti kaksikielisenä.

Vanhemmat on nyt sitten vihdoinkin kutsuttuina kaupungintalolle. Niin vihdoinkin nyt kun näitä lakkautussuunnitelmia on pedattu jo vuosia. Onneksi uusi kaupunginjohtaja huomasi muistuttaa että kuntalaisia pitää kuulla niin tämäkin asia on kondiksessa. Nähtäväksi jää onko kuulemis- ja lausuntokierros yhtä kun kuntalaisten mielipiteen huomioon ottaminen ja päätösten tekeminen näiden pohjalta. Tuskin. Mutta toivottavasti. No siihen infotilaisuuteen kaupungintalolla. Voimia vanhemmat voimia. Virkamiehet tulevat ensiksi pelottelemaan teitä sillä kuinka surkea kaupungin taloudellinen tilanne on ja miten on PAKKO säästää - kyllä, talous on kuralla mutta Klan perusopetuksen nettokustannukset ovat maan keskitason alapuolella ja edullisemmat kuin verrokkikunnissa, säästöt tulee ensisijaisesti hakea muilta saroilta. Koulun lakkautukset eivät kaupungin taloutta pelasta ja saavutettavat säästöt ovat mitättömät. Ja sitten meitä uhkaillaan sillä että ilman keskittämistä ja lakkautuksia ryhmäkoot pitää suurentaa ja kaikki resurssit vähenee, opetuksen taso heikkenee kautta linjan. No eipä tällaista kuulunut kun Isokylä pykättiin, kustannusarvio jotain 10 miljoonaa ja sekin ylittyi muutamalla miljoonalla. Nämä on tahtokysymyksiä. Älkää luovuttako vanhemmat, kaikilla pitää olla oikeus lähikouluun ! Myös taajaman ulkopuolella ja maasedulla - siellä lähikoulu on erityisen tärkeä ja perusteltu !

Ymmärrän hyvin kaupungin taloudellisen tilanteen ja säästötarpeen, mutta olen huolissani liian suurista yksiköistä. Minusta ei voi laskea vain seinien varaan nuorten tulevaisuutta ja mitä suunnitelmista voi heille pidemmällä aikavälillä seurata sekä sitä, kuinka valtavat kulut aiheutuvista ongelmista voi seurata toisaalla. Yhtenäiskouluajattelu yhtenevän koulupolun myötä on hyvä asia, muttei säästöjen ja liian suurten yksiköiden muodostamisella sen nimekkeen alla. En usko, että se palvelee oppilaiden etua ja hyvinvointia.

Ensinnäkin motivoituneet ja opinnoissaan menestyvät oppilaat, joilla on kodin vahva tuki pärjäävät missä tahansa, mutta se muu nykyään kasvava joukko onkin se ongelma. Millainen on murrosikäinen nuori? Riidanhalu kasvaa, voimakas kiinnittyminen kavereihin, ryhmäpaine, estyneisyys lisääntyy, musta-valko ajattelu, fyysiset ja psyykkiset muutokset jne. Monella nuorella ei ole itsesäätelytaidot lainkaan kehittyneet. Vaikka ikää tulee, moni murrosikäinen yllättäen tarvitseekin enemmän aikuista tuekseen kuin koskaan aiemmin. Usein kuvitellaan yläkoululaisen jo pärjäävän, mutta murrosikä on kehitysvaihe, jossa aikuisen lämmin ja vahva ohjaus rajoineen on vielä kovasti tarpeen. Tässä vaiheessa mahdollisuudet nuoren polulla viitoittuvat joko hyvälle tai huonolle koulupolun valinnalle. Osalle kasvavalle joukolle nuoria tulee vaikeuksia, jotka näkyvät huonona käytöksenä, osa vetäytyy kuoreensa ja osa jää entistä enemmän yksin. Nämä ovat niitä nuoria, jotka ovat suuressa syrjäytymisvaarassa ja niitä koulupudokkaita, jotka ovat koko Suomessa lisääntyneet. Opettajien tehtävä on tunnistaa nämä nuoret luomalla turvallisuuden tuntua koululle. Turvallisuuden tunne koulussa on parempi, kun tunnistamme oppilaiden kasvot ja oppilaat tietävät keitä me aikuiset olemme. Uskonpa, että päättäjistä erittäin harva tietää koulujen todellisuuden ja arjen haasteet välitunneilla ja oppitunneilla tällä hetkellä?

Aikuisten tehtävä on luoda turvallinen oppimisympäristö myös nuorille, joilla on suuri syrjäytymisriski. Olen huolestunut suuntauksesta, jossa halutaan keskittää lapsia suuriin yksiköihin, joista luonnollinen yhteisöllisyys ja turvallisuus uupuu. Kysyin kasvatustieteen tohtori, erityisopettaja Erja Sandbergilta Helsingin yliopistosta mielipidettä suuriin yksiköihin. Hän on perehtynyt mm syrjäytymisvaarassa oleviin sekä koulupudokkaisiin:

”Minusta kuulostaa aina epäilyttävältä jos kaupungin huonoon taloustilanteeseen vedoten haetaan säästöjä ryhmiä tai kouluja kasvattamalla. Silloin samalla lisätään kuluja toisaalla esim. tuen tarpeena sote-puolella tai etsivässä nuorisotuessa tai jossain muualla. Tukea tarvitsevat nuoret ja "väliinputoavat" tarvitsevat tätä vastoin yhä enemmän tukea eli siis konkreettia aikuista, joka ohjaa ja katsoo perään. Kun nämä nuoret opiskelevat yhä isommissa oppilaitoksissa (kuten yhtenäiskouluissa), on vaarana että peräänkatsojia on yhä vähemmän. Tai sitten ajatellaan, että JOKU MUU hoitaa, huolehtii, auttaa, tukee ym. Sitä jotain muuta kun ei yleensä ole, vaan nuori jää yksin. Nimim. kokemusta on isosta yhtenäiskoulusta, jossa edes opettajat eivät enää tunteneet toisiaan, puhumattakaan, että olisivat tunteneet oppilaansa..ei hyvä.”


Kouluilla on tärkeä syrjäytymistä ehkäisevä rooli. Koulu tai kaupunki ei saisi olla lisäämässä tätä. Syrjäytymisen seuraukset maksetaan aina myöhemmin. Mitä suurempi oppilasmäärä on, sitä vaikeammaksi tehtävä koulussa tulee.

Perusopetuslain  §29:n mukaan lapsella on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuus on erittäin tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta. Turvallinen oppimisympäristö on myös tärkeä edellytys oppimiselle. Mikäli turvallisuuden tunne puuttuu, se voi näkyä oppilaalla alisuoriutumisena, käytösongelmina ja mm lisääntyvinä poissaoloina. Kierre on valmis. Säästöt eivät voi olla vaikuttamatta lasten hyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Kumpaa tehokkuusajattelu palvelee suurissa yksiköissä, taloudellisia päämääriä vai oppilaiden hyvinvointia? Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen ympäristö muodostavat kouluhyvinvointia tukevan kokonaisuuden, jossa kaikki osatekijät vaikuttavat toisiinsa. Toivoisinkin päättäjiltä, ettei asiassa liikaa kiirehditä ja kaikki suunniteltaisiin huolella lapsen etua ajatellen. Toivoisin myös, ettei väliaikaistakaan ratkaisumallia "muutamiksi vuosiksi" tehtäisi suuresta yläkouluyksiköstä. Sitä ei suoraan ehdotuksessa sanottu, mutta käy ilmi tulkittaessa tilanteita ja koulujen tämänhetkistä oppilasmäärää.

Surullinen kaikkien niiden pikkukoululaisten puolesta,joilta ollaan viemässä lähikoulu.Surullinen myös kaikkien niiden ihmisten puolesta joilta ollaan viemässä lähi-liikunta mahdollisuudet ja harrastus mahdollisuudet.Rahkosen koulu lakkautetaan tekosyillä,koska oppilasmäärä tulevina vuosina on vakaa ja,että Vionojan koulu, jossa oppilasmäärä on laskeva saisi lisäaikaa muutaman vuoden.Tuntuu kuin oltaisiin liikkeellä mentaliteetillä"Elä ja anna muiden kuolla"

Rahkosen kylältä loppuisi tämän myötä todennäköisesti myös kaikki lähi ja liikuntapalvelut tämän jälkeen kaikki harraste mahdollisuudet ovat kohtuuttoman matkan päässä.

Minimioppilasraja 32 on säilytettävä jotta lähikoulut taajaman ulkopuolella ja maaseudulla voidaan säilyttää, armonaika-pykälä / koulumatkojen & päivien pituus pitää huomioida jos oppilasmäärä jää vähän tämän alle. Yhtäkään koulua jossa tämä minimiraja ylittyy ei saa sulkea, sehän olisi täysin epäoikeudenmukaista !

Ei missään nimessä suurkouluja! Kannatan pieniä toimivia, homeettomia kyläkouluja!

Ullava tarvitsee kummatkin koulut ja harrastustilat, kirjaston, kaukalot/ ladut ym. ja myös täälä syrjemmältä Rahkosesta ja järventakaa on Kokkolan keskustaan noin. 70- 80 kilometriä sivu Rahkosen ja Kirkonkylän väli on jo 16 kilsaa, matkoisa tulee pienille oppilaille melkein tunnin istuminen varsinkin jos kuljetetaan kauemmaksi ja heillä myös motivaatio koulun käyntiin voi kärsiä varsinkin jos on huonovointinen autoisa lyhylläkin matkalla. täälä koulut on muutakinkuin pelkkä koulu sielä ihmiset sukupuolesta ja iästä riippuen tapaavat toisiaan myös harrastusten oheella :) jos koulu lakkautetaan täälä Rahkosesa niin kaikki muukin toiminta loppuu ja ei tänne sit enään ketäään muuta asumaan, et turhaa on lisää kaavottaa asuntalueita koulun alueelle.

Ehdottomasti ykspihlajaan on saatava oma koulu ja päiväkoti. Jos vanhaa ei voi remontoida niin sitten on rakennettava uusi koulu joka palvelisi myös osaa nuolipuron lapsista ja Öjan suomenkielisistä. Vingen väistötilat eivät ole tarkoitettu pitempiaikaiseen käyttöön eikä Koivuhaan suurkoulu tule kysymykseenkään. Ykspihlajalaiset eivät suostu siirtymään Koivuhakaan. Oma koulu kuuluu meille ja meidän kasvavalle asuinalueelle.

Kylien lapsilla tulee olla oikeus lähikouluun, yhtä lailla suomen- kuin ruotsinkielisillä ! Tämä ei ole liikaa vaadittu. Oppilaita tulee pyrkiä ohjaamaan näihin kouluihin kaikin mahdollisin keinoin jotta oppilasmäärä pysyy minimioppilasmäärän yläpuolella. Kohtuus rakentamiseen sekä mitä tulee uusien koulujen kokoon että puitteisiin. Ei jättikouluja eikä monitoimikomplekseja eikä elinkaarimalleja yhtäkään lisää !