Kun mietitään koulujen välisiä välimatkoja 15 km on pitkä matka. Tämä välimatka on Rahkosen ja Veikko Vionojan koulun välinen suorinta tietä kuljettu matka. Oppilaat sitten asuvatkin ympäri järveä ja koulumatka kasvaakin sitä mukaan mitä kauemmas Rahkosen koululta lähdetään järven ympäri. Kokkolan keskustasta Kälviän keskustaan on 18km matka. Kuka haluaa että lapsi kulkee sen pituisen matka joka aamu ja iltapäivä "lähikouluunsa" Ja tulee muistaa että lapsia tulee useasta paikasta ja pysähdyksiä riittää!
Rytimäki/Puntusharjun alue kasvaa, joten alue tarvitsee ehdottomasti uuden päiväkodin.
Rytimäen eskari/1-2 luokkien toimipisteet ehdottomasti säilytettävä. Miksei nykyisen remontin sijaan rakennukseen tehty uutta suurempaa rakennusta tai samalla laajennusta?
Hakalahden koulun tontille tulisi rakentaa uusi yhtenäinen peruskoulu, joka palvelisi alueen tarpeita paremmin.
Halkokarin koulun osalta ihmetyttää jatkuva remontoiminen. Uusi yhtenäinen peruskoulu myös sinne.
Mistä rahat? Veroja maksetaan jo nyt paljon, mutta jos kaupunki lupaisi korvamerkitä tulevat veronkorotukset koulu ja päiväkotiverkon investointeihin, niin kannatusta olisi melkoisen todennäköisesti. Milloin koulut (myös pienet lähikoulut) ja päiväkodit aletaan nähdä investointeina tulevaisuuteen??? Eivät ne pitkässä juoksussa ole pelkästään kulueriä, vaan ennaltaehkäisyä, jotta tulevaisuuden sote-kulut pysyisivät kurissa ja jopa vähenisivät.
Mitä konsulttiyhtiöihin tulee, niin niiden ennustukset ovat silkkaa arvailua, koska paikallisia ihmisiä ei aidosti kuunnella, eivätkä heidän laskelmansa huomioi inhimillistä ja yhteisöllistä pääomaa. Esimerkkejä löytyy ympäri Suomen. Heidän analysointeihin on laitettu jo nyt täällä Kokkolassakin kiinni aivan typerä määrä rahaa saatuun hyötyyn nähden. Sillä summalla ja paikallisten talkoohengellä olisi jo tehty paljon kyläkouluille!
Ei päätöksenteko helppoa tässä taloustilanteessa ole, mutta investoidaan järkevästi ja rohkeasti! Profiloitukaamme varhaiskasvatusta ja peruskouluja arvostavaksi kaupungiksi, jossa asiat tehdään aidosti kaupunkilaisia kuunnellen ja palvellen. Rahaa löytyy, jos löytyy tahtoa. Uskalletaan tuoda Kokkola kartalle ja median huulille kerrankin oikealla tavalla!!!
T. Perheellinen Puntusharjulta
Lukiessani näitä kaikkia kannanottoja en voi olla miettimättä, että voi kunpa nämä kantaa ottavat ihmiset olisivat kouluasioita suunnittelevia, valmistelevia ja niistä päättäviä tyyppejä. Nämä ihmiset ovat oikeasti tuntumassa siihen mikä on lapsen edun mukaista ja lapsiperheiden arkea. Eivät nämä ihmiset kohtuuttomia vaadi, ei mitään miljoonien monitoimielinkaarikokonaisuuksia, jossa toiminta pirstoutuu ja ihmiset hukkaantuvat itseltään ja toisiltaan. Nämä ihmiset pyytävät vain yksinkertaisesti, että pienille lapsille suotaisiin kohtuukokoiset, selkeät ja turvalliset sekä kodin lähellä olevat yksiköt. Päivähoitoikäisille kodinomaiset puitteet. Alakoululaisille kohtuukokoiset viihtyisät kävely-/pyöräilymatkan päässä olevat lähikoulut, ihan sellaiset PERUS koulut. Mahdollisuus ja oikeus lähikouluun myös taajaman ulkopuolelle ja maaseudulle, jossa nämä koulut lisäksi ovat ainoa kokoontumispaikka kylien asukkaille. Yläkoulualisille kelpuutetaan isommat yksiköt, muttei missään nimessä yhtään sen isompia kuin nyt on, kantaa ottavat tavoittavat sen, kuinka vielä kesken ja haavoittuvaiset nuoret ovatkaan. Sisäilmaongelmiin vaaditaan tiukkaa puuttumista. Luettuani kannanottoja katsoin ketä valtuustossa istuukaan ja mietin mahtavatko kuntalaisten esille tuomat viestit tavoittaa näitä valtuutettuja ja onko kuinka monella valtuutetulla kosketuspintaa lasten maailmaan ja perheiden arkeen. Nousi suunnaton huoli siitä, käykö kuitenkin niin, että valtuutetut kuulevat vain PAKKO SAADA SÄÄSTÖÄ, UUSI OPETUSSUUNNITELMA, UUDET OPPIMISYMPÄRISTÖT ja lukevatko valtuutetut vain virkamiesten heille syöttämiä selvittelyjä mitkä valitettavasti ovat monelta osin vääristeltyjä. Ja meneekö kaikki muut viestit, myös tosiasiat, ohi korvien. Ja voin korvissani kuulla toteamuksia, että ”29 oppilasta, 32 oppilasta, 44 oppilasta - järjetöntä, ei muuta kuin ovet kiinni ja oppilaat lähimpään isompaan kouluun”. Olen minäkin sitä mieltä, että nämä pienimmät koulut ovat turhan pieni, mutta se johtuu siitä, että ne ovat harvaa asutummilla alueilla joissa on vähemmän lapsia, ei erityisen pieni koulu suinkaan ole mikään itsetarkoitus. Mutta näillä lapsilla ja heidän perheillä on tasan ja tarkkaan yhtä suuri oikeus omaan lähikouluun kuin muilla kaupungin lapsilla ja uskallan väittää, että nämä kylien koulut ovat kunnan ylläpitämistä lakisääteisistä palveluista ne kaikkein tärkeimmät ja päätöksenteossa niitä tulisi sen mukaan priorisoida. Niitä käyttävä ryhmä on luvuissa varsin pieni, kyseessä on viisi kyläkoulua (Alaviirre, Rahkonen, Rödsö, Vittsar, Öja), mutta on täysin selvä, ettei näiden ylläpito kaupungin taloutta kaada eikä näiden sulkemisesta edes mainittavia säästöjä saada ! Toistan siis: on täysin selvä, ettei näiden pieneten kyläkoulujen ylläpito kaupungin taloutta kaada eikä näiden sulkemisesta edes mainittavia säästöjä saada ! Aivan sama sekin vaikka nämä saneerattaisiin jossain vaiheessa, sillä jokaisen pienen koulun saneeraus maksaa enimmillään ehkä vähän päälle 2 miljoona, 5 x 2 miljoonaa on 10 miljoonaa, uusi Isokylä tuli maksamaan 12-13-14 miljoonaa (?) ja kaksisarjaisen Chydeniuksen kustannusARVIO on reilu 10 miljoonaa. Pelkästään näiden isojen koulujen suunnitteluun on käytetty huimia summia ja tähän kouluverkkoselvityksessä käytetyille konsulttifirmoille maksettu palkkio lienee myös jonkinkokoinen. Nämä kyläkoulut on täysin mahdollista ylläpitää jos on varaa rakentaa kymmenen miljoonan uudisrakennuksia, oli rahoitus sitten missä muodossa tahansa. Tosin nämä kyseiset kyläkoulut eivät edes ole millään tavoin akuutin saneerauksen tarpeessa. Näiden kyläkoulujen sulkeminen on näille kylille verrannollisesti kuolinisku, armoton sellainen, koska näissä kylissä koulu on enemmän kuin koulu mitä suurimmassa määrin. Kokkolan valtuutetuilla ei ole valtuuksia sulkea näiden mainittujen koulujen ovia niin kauan kuin minimioppilasmäärä on 32, kaukaisimpien osalta ei heti silloinkaan vaikka oppilasmäärä menee vähän tämän alle huomioiden haittavaikutukset koulun sulkemisesta. Minimioppilasmäärä oli vastikään 25, jos sitä muutetaan, niin sitä voisi hivenen laskea esim. juuri siihen 28. Ja todettakoon samaan henegnvetoon, että Ykspihlajaan on perusteltua rakentaa uusi koulu eikä Jokilaaksoa ei tule missään nimessä yhdistää Hakalahteen (eikä mihinkään muuhun kouluun).
Lapseni ovat vuoropäiväkodissa tällä hetkellä joten, joten sen suhteen tällä hetkellä ei olllut suurempia suunnitelmia. Mutta tulevaisuutta ajatellen päiväkodin paikka keskeisellä paikalla, helppo tulla ja mennä. Ja vuorohoitoa Kokkolassa tarviaa todellakin, että sitä ei saaa lakkauttaa. Täällä pyörii tehdas joka työllistävä paikka, sairaala, vanhustenhoito yms. työllistää ihmisiä meillä paljon.
Kan någon jurist vänligen svara - är det juridiskt rätt att stänag en skola med rejält över 32 elever om minimigränsen är fastställd til 32?
Dags att stanna upp och fundera. Med vilka medel ska man finansiera Chydenius skola, tillbyggnaden av Villa skola? Inbrsparingarna få man stänger byskolorna i Rödsö och Vittsar är inte så stor. Eftersom stadens ekonomi är så dålig så borde man väl inte börja nya byggprojekt än.
Och visst måste man fundera nogrannt vad som ska göras med Chydenius skola. Men inte på bekostnad av byskolorna.
Stora enheter är inte bra, på ett längre perspektiv. Behåll närskolorna.
Todella väärin. Kyllä lapsille kuuluu oikeus lähikouluun. Esim Ullavassa olisi suuri vääryys sulkea Rahkosen koulu, koulumatkakustannukset lisääntyvät ja lapsille kohtuutonta kulkemista. Pitää ajatella myös, että elämää on maallakin ja maaseutu pidetään asutettuna.
Niin on - ei lähikouluja voi lakkauttaa vain siksi, että ovat pieniä, jos minimioppilasmäärä 32 oppilasta täyttyy, koulu tietenkin pysyy (syrjäkoulujen osalta pitää olla liikkumavaraa koska haittavaikutus niin suuri). Itse asiassa virkamiehet eivät eilisessä infotilaisuudessa millään lailla puhuneet lapsen oikeudesta lähikouluun, vain rahasta ja säästöistä sekä jokaisen lapsen oikeudesta nykyaikaisiin oppimistiloihin ja siitä, että uusi opetussuunnitelma edellyttää tällaiset mikä on suoraan sanottuna täyttä potaskaa, kauniimmin sanottuna tämä argumentti ei pidä - silloinhan melkein kaikki Suomen koulut pitäisi välittömästä remontoida . Ne koulut joissa on yhdysluokat ovat itse asiassa ja toteuttaneet uuden opetussuunnitelman painotuksia ollen tässä kohtaa edelläkävijöitä ! Mutta se on totta, että jos koulussa on vain kaksi opettajaa ja vain kaksi opetusryhmää eli 3 tai jopa 4 luokaa samassa opetusryhmässä, niin tämä on jo hankalaa eikä enää lapsen edun mukaista, tällainen tilanne on monelta osin hyvin haavoittuvainen.
Vittsarin koulu on palvellut nyt kohta 133 vuotta ja tuottanut pitkän liudan kelpo kansalaisia, koulua on käynyt niin ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä lapsia. Koulu ei tietenkään enää ole uuden veikkainen, vähän ryppyä on tullut ulkokuoreen, sisäpuoli on kuitenkin hämmästyttävän siisti ja todella mukava, ja tilava, ja pohjaratkaisu toimiva. Niin ja sisäilmaongelmaa ei muuten ole.... Täysin järjetöntä edes harkita koulun lakkauttamista, sen sijaan sinne pitää saada sen verran oppilaita kuin rakennukseen mahtuu. Kuka ihmeessä keksi nämä "nykyaikaiset oppimisympäristöt" - joku rakennusliikkeen edustaja varmaan, koska jos uusi opetussuunnitelma edellyttää tämän uuden oppimisympäristön niin kaikki paitsi upouudet koulut Suomessa pitää saneerata tai sitten helpompi lakkauttaa ja rakentaa uutta ja samalla isompaa (ja rakennusfirmojen pomot hierovat isoja kätösiään). Kuulostaako tutulta - kyseessä on satu Keisarin uudet vaatteet , mutta tämä on valitettavasti todellisuutta ja sinne menee meidän verorahat.
Olen huolestunut kehityksestä, jossa entistä suurempia yksikköjä pystytetään milloin opetussuunnitelman ja milloin jonkun muun suuntauksen varjolla, vaikka todellinen syy on raha ja pikavoitot taloudenpidossa. Alakouluikäiselle on suurempi asia saada käydä lähikoulua (ja kulkea sinne itse) kuin isommalle lapselle jatkaa samassa koulussa yläkouluikäisenäkin. Itäreitti kasvaa, ja sieltä pitää silloin koulupalvelut löytyä.
Jokilaakson koulun oppilasmäärä lähes tuplaantuu muutamassa vuodessa, eikä kouluun tähänkään saakka ole kaikki halukkaat mahtuneet. Koulu tulee ehdottomasti säilyttää nykyisellä paikallaan alakouluna, ja hoitaa koululle puitteet vastaamaan oppilasmäärän rajuun kasvuun. Alueelle on rakennettu viime vuosina voimakkaasti, ja uusiakin asuinalueita suunniteltu. Asukkaiden tulee saada palvelua omalla alueellaan, ja lasten on siis päästävä oman alueen nykyiseen lähikouluun, johon sekä vanhemmat että lapset ovat erittäin tyytyväisiä. Koulussa lapset kaverustuvat yli luokkarajojen, ja kiusaamiselle on nollatoleranssi. Helppo ja turvallinen koulureittikin on iso asia sekä lapsille että vanhemmille.
Jos kuljetusoppilaiden määrää kasvatetaan, hintaa maksetaan tulevaisuudessa muina kuluina. Pitkät koulumatkat ja piilevä pahoinvointi isoissa yksiköissä maksavat. Erityisesti sylettääkin Rahkosen koulun lasten kohtelu potentiaalisten säästöjen ollessa aivan minimaalisia.