Maakunnan ja kuntien rooli/velvoite huolehtia hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä yhteistyössä. Enemmän konkretiaa.
Kuntoutuspotentiaali ja velvoite riittävään kuntoutukseen heti toimintakyvyn laskiessa eri syistä.

Helsngin loppukirin tyylistä asumismuotoa lisättävä, johon hakeudutaan asumaan heti eläkkeelle siirryttäessä. Toiminta ja yhteisöllisyys
on tärkeää.Unohtamatta yksöllisöllisyyttä ja rauhaa.

On seurattava enemmän vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain toteutumista, en kannata suosituksia.

Kannustusta rohkeisiin ja innovatiivisiin avauksiin palveluiden järjestämiseksi, tutkimusta sekä kokeiluja.

Muutosjohtamisen osaamisen vahvistaminen. Valvovien viranomaisten yhteistyön lisääminen (mm. POL, työsuojelu). Arviointimenetelmien kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuoltovaltuutetun viran perustaminen maakuntiin. Tarvittavat lait ajan tasalle. Riittävä ohjaus ja mahdolliset sanktiot, jos suositukset eivät toteudu. Iäkkäiden kuuleminen keskiöön. Ennakoinnissa painopiste. Turvallisuus huomioon joka näkökulmasta.

Asia on niin että ikäihmiset ovat tämän maan hyvinvoinnin luoneet ja tehneet oman osansa sen eteen joten on kunnia ssia hoitaa heitä kunnolla

määritelmistä puuttuu palveluasuminen ja hoiva-asuminen, välimuotoiset asumisratkaisut, valvonnan roolista lisää

Suositukselta puuttuu teoreettinen viitekehys. Se voisi rakentua kolmelle teorialle: voimaantumisen teorialle, positiiviselle psykologialle ja valinnnan teorialle. Tärkeä teos on Juhani Räsänen: Voimaantuminen ja elämänpolitiikka. Voimaantumisen resurssiteoria, Uskaltava vastuullisuus, Valinta, optimointi ja kompensointi. EU, 2014. Eri tilanteissa yksilö on voimaantunut eri tavoin, eri asioilla on tilanteissa erilainen merkitys. Voimaan-tuminen ja motivaatio eivät ole ”yksilön päässä”, vaan ensisijaisesti siinä tilanteessa, jossa asioita tarkastellaan. Yksilö muokkaa toiminnallaan sekä itseään että ympäristöään ja voimaantumisen edellytys on, että molemmat muuttuvat. (Särkelä 2001, 2004, Räsänen 2006) Tässä suhteessa voimaan-tuminen rakentuu ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, jossa osapuolet resurssoituu. Tietoinen, jatku-vasti jossakin yhteisössä käynnissä oleva projekti, jossa oleellista on keskinäinen kunnioitus, kriittinen arviointi, huolenpito ja osallistuminen ryhmiin. Tämän projektin avulla ne ihmiset, jotka eivät ole saaneet tasapuolista osuutta arvokkaista resursseista, voivat päästä paremmin niihin käsiksi ja voivat hallita näitä resursseja. (Cornell Empowerment Group) Tässä on myös koulun voimaannuttavan laatutyön ydin.

Kun kysytään millaisena voima ilmenee: kyvykkyytenä, oikeutena, vahvuutena, auktoriteettina,
kontrolloijana, saavuttamisena, ahkeruutena, tietämyksenä, kutsumuksena, kielen käyttönä, omana äänenä, rauhana, ammattitaitona, autonomisuutena, tilanteiden hallintana, eettisyytenä. Nämä kaikki ovat vahvuuksien ilmenemismuotoja, jotka rakentuvat ja ”kaivertuvat” laatukielessä, jota tässä yhteydessä kutsutaan hyvekieleksi. Voimattomuus taas ilmenee eräänlaisina oirekuvina, joille ei ole täsmällistä luokitusta.
Voimaantuneisuutta ilmentää mm. se, missä määrin ihminen: 1. muodostaa tavoitteita, toimintatapoja
ja suunnitelmia, itsenäisiä tarkoituksia ja aikomuksia riippumatta toisten ihmisten asettamista
vaatimuksista ja sosiaalisesta paineesta; 2. tekee vapaasti valintojaan sekä ajatuksissa että teoissa ilman sisäisiä tai ulkoisia rajoituksia; 3. arvioi vaihtoehtoja järkevästi vertaillen a) henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvan moraalisen käsityksen perusteella, b) mahdollisimman objektiivisesti; c) sopivan ja asiaan kuuluvan tiedon perusteella; 4. on halukas ja kykenevä toteuttamaan ja saattamaan loppuun edellä kuvatuin perusteluin päättämänsä toimet riippumatta toisten ihmisten vastustuksesta, rohkaisusta tai muista mielipiteistä; 5. hallitsee itsensä voimakkaasti emotionaalisissa, poikkeuk-sellisissa, haasteellisissa tilanteissa ja vastoinkäymisissä; 6. omaa selkeän minäkuvan ja kokee itsensä itsenäiseksi. Voimaannuttavassa johtamisessa ja pedagogiikassa tiivistettynä on kyse: 1. Auttamis-prosessista. 2. Kumppanuudesta, jossa arvostetaan niin itseä kuin muita. 3. Yhteisestä päätöksenteosta, resurssien käytöstä ja mahdollisuuksista. 4. Vapaudesta tehdä valintoja ja ottaa vastuuta (Rodwell 1996)

Pyrittäessä ymmärtämään voimaantumista ilmiönä lähdetään liikkeelle usein käsitteen määrittämisestä. Yhtä hyvin voidaan kysyä, mitä empowerment tekee ja saa aikaan. Mikä siis on voimaantumisen loppu-tulos? Voimaantunut ihminen? Yhden näkemyksen mukaan voimaantunut ihminen käyttää taitojaan ja kykyjään tehokkaasti. Tämä johtaa suurempaan autonomian tunteeseen ja kykyyn tulkita omaa toimin-taansa. Voimaantuneella ihmisellä on enemmän aloitekykyä ja luovuutta, ja hän saavuttaa ja säilyttää paik-kansa yhteiskunnassa paremmin. (de Koning 2008.)

Mitä voimaantumisen määritelmän mukaan sisäinen tunne pitää sisällään? (Tarkoituksellisuuden tunne, itsensä toteuttamisen tunne) Oman aloitekyvyn harjoittaminen ja omia kykyjä optimaalisesti vastaavan tarkoituksellisen tehtävän toteuttaminen. (Osaamisen ja pätevyyden tunne) Haasteet ja haastavien työtehtävien suorittaminen. (Vapauden tunne) Itsenäisyys, vastuu ja omalakisuus työn suunnittelussa ja työtehtävissä. (Dynaamisuuden ja tapahtumisen tunne) Monipuolisuus ja vaihtele-vuus työtehtävissä. (Edistyksen ja henkilökohtaisen kasvun tunne) Uusien asioiden oppiminen, oman kehityksellisuuden haltuunottaminen. (Oivalluksen kautta syntyvä ilo) Mahdollisuus luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. (Tunne kuuluvuudesta yhteisöön) Hyvä yhteistoiminta; yhteisvaikutus, yhteisvastuu.

Voimaantunut ihminen on toiveikas, hyvinvoiva ja toimintakykyinen.
Voimaantunut ihminen on harkitseva ja autonominen.
Voimaantuneen ihmisen uskomukset ovat järkeviä
Voimaantuneella ihmisellä on kohdennetut päämäärät
Voimaantunut ihminen heijastaa voimaa myös ympärilleen
Voimaantuminen tuottaa yhteiskunnallista hyvinvointia.
Voimaantuneisuus yhteiskunnassa tuottaa kansantaloudellista hyötyä.

Teknologia tai oikeastaan apuvälineet: Asioita järjestää nykyisin vammaispalvelu, terveyskeskuksen apuvälineyksikkö, vanhustyö ja vielä erikoissairaanhoito. Tämän lisäksi on suoraa markkinointia asiakkaille erilaisista apuvälineistä, pienapuvälineet ja suurempiakin hankintoja varten jos vaih rahaa löytyy. Onkohan näin monen tahon järkevään touhuta saman asian ympärillä ja kenellä oikeastaan on ajankohtainen tieto ja taito asioihin?

Oma muistisairas äitini ei osannut vaatia itselleen palveluita - ainoastaan pitää kiinni viimeiseen asti siitä, ettei joudu pois omasta kodistaan, jossa oli vaaratilanteita jatkuvasti.