Jokaisen ikääntyneen yksilöllisen hoidon turvaaminen. Ravitsemustilan arviointi, seuranta ja ravitsemushoito osaksi suosituksia.

Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa tulisi palvelumaksuun kaikille jatkossa sisältyä myös kulttuurihyvinvointipalveluja. Ei ole toivottavaa, että nämä palvelut saisi esim vain lisämaksulla, jolloin tasa-arvo ei vähävaraisimpien kohdalla toteudu. Kulttuuri edistää useiden tutkimusten mukaan hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta sekä ehkäisee mielenterveysongelmia, masennusta ja yksinäisyyttä. Tehostetussa palveluasumisessa tulee huolehtia siitä, että ikääntyneiden kulttuuriset oikeudet toteutuvat osana hyvää hoitoa ja laadukasta elämää. Tämä ei tuo uusia kustannuksia, jos toiminta suunnitellaan oikein siten että hoitohenkilökunnan työ, vapaaehtoistoiminta sekä taiteen ja kulttuurin ammattilasten työ täydentävät toisiaan. Vaikutuksia on myös henkilökunnan ja omaisten hyvinvointiin.
Kulttuuriset oikeudet:
Jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Nämä kulttuuriset oikeudet on turvattu YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa.
Kulttuurihyvinvointi viittaa ihmisen yksilölliseen tai yhteisöllisesti jaettuun kokemukseen siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Myös tutkimusten mukaan taide ja kulttuuri vaikuttavat monin tavoin myönteisesti hyvinvointiin.
Kulttuurihyvinvointipalvelut ovat asiakas- ja tarvelähtöisiä, matalan kynnyksen räätälöitäviä palveluita, joilla on julkilausuttu terveyttä ja hyvinvointia edistävä tavoite. Niitä toteuttavat taiteen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset yhdessä.

Osaava ammattitaitoinen henkilokuntaa tarvitaan riittävästi turvaamaan vanhusten hyvä, laadukas ja inhimillinen hoito. Lopetetaan turha venkoilu ja tehdään työtä vanhusten hyväksi eikä heitä vastaan. Vanhukset nyt vain tulevat maksamaan ja sillä siisti. Keskitytään terveyden edistämiseen, laadukkaaseen ravintoon ja liikuntaa. Näin hillitään ja tasataan menoja.
Jo nyt hoitohenkilökunnan vähyys ja ammattitaidon puute päivystyksissä ja sairaankuljetuksissa. Jos ei osata hoitaa lähetetään päivystyksiin vanhukset kerta toisensa jälkeen. Aivan epäinhimillistä ja kallista rallia. Kysykää ruohonjuuritasolta miten pitää hommat hoitaa.

Moniammatillisen työryhmän hyödyntäminen. Lähihoitaja ei koulutuksensa vuoksi voi olla kokonaisvastuussa esim.lääkehoidosta

Vanhainkodit takaisin. Siellä voisi asua ns. hyväkuntoiset ikääntyvät, jotka haluaisivat seuraa ja tukea toisistaan, mutta varsinaisen hoidon tarve olisi vähäinen.

Inhimillisyyttä hoivaan, koulutukseen korkeammat pääsyvaatimukset, lääkärit ihmissuhdekoulutuksiin, omaisten huomioiminen ja heidän hiljaisen tiedon soveltamista jne Tiukempi valvonta ja sanktioiden käyttäminen, pitäisi saada pörssiyhtiöitten rellestäminen aisoihin, mieluummin pois alalta.

Yksinkertaisista asioista tehdään monimutkaisia ja perusasiat hukkuvat sanahelinään.

Teemat ovat hyviä ja laajoja mutta sisältö on puutteellinen. Päättäjien tulisi koota työryhmä ns. Rivimiehistä jotka tuovat sen kokemusosaamisen pöytään. Luonnoksesta kun vaikutetaan niin monen asiakkaan elämään sekä työntekijöiden asemaan. Elämme pian yhteiskunnassa jossa vanhusten hoitoon ei ole tekijöitä.

Varsinaisesti suositusluonnokseen en kommentoi lisää mutta olisi mielenkiintoista jos voisi näihin kommentteihin mitä kaikki ovat laittaneet vaikkapas ilmaista olevansa samaa mieltä "peukuttamalla". Toki kommenteissa on aina monia asioita, eivätkä kaikki ajatukset aina kohtaa.

Tehyn ja Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n mukaan on tärkeää, että kotihoidossa kiinnitetään huomiota potilaan vierellä tehtäviin diagnostisiin testeihin siten, että näytteitä ottava henkilökunta on perehdytetty hyvin laboratorion toimesta sekä näytteenottoon että mahdollisten vierianalytiikkalaitteiden käyttöön (esim. verensokeri, INR). Näin myös silloin, jos potilas/asiakas tekee näitä testejä itse, jolloin tulee huolehtia laitteiden huollosta ja tulostason jatkuvasta seurannasta.

Laatusuosituksen teksti on monin paikoin hyvin kuvailevaa ja siitä puuttuu konkreettiset kehittämisehdotukset. Esimerkkinä tästä voidaan nostaa sivu 8, jossa varsinkin toisessa kappaleessa on kehäpäätelmiä ja siitä puuttuu sekä konkreettisuus että toimijat: ”Kyse on laajasti hyvän elämän edistämisestä eli hyvän elämänlaadun, itsemääräämisoikeuden ja toimivan arjen turvaamisesta. Siihen tuovat parannuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palveluiden laadun parantaminen.”

Laatusuosituksen sivulla 20 on mainittu käsite ”kinestesiologia” uutena hyväksi havaittuna toimintamallina. Tarkoitetaanko käsitteellä suomen kielessä käytettyä kinestetiikkaa? Tehyn näkemyksen mukaan suosituksessa tulisi suositella vain yleisesti terveydenhuollossa käytössä olevia ja vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä. Ymmärryksemme mukaan kinestetiikka ei (ainakaan vielä) täytä näitä kriteereitä suomalaisessa toimintaympäristössä.

Tehyn näkemykset laatusuositusluonnoksesta on valmisteltu yhteistyössä Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry:n, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry:n ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n kanssa.