Eikö väittämän pitäisi olla tarkemmin kirjoitettu eli "Videolla esitetty tapa laaDITUISTA kaavamääräyksiSTä ON tulevaisuudessa tarkoituksenmukainen.
Jos kaavakarttaa eli alueelle osoitettuja kaavamerkintöjä ja -määräyksiä esitetään videolla tulevaisuudessa, se voi olla tarkoituksenmukaisempaa osallistamisen kannalta. Videolla esitettynä asia voi olla helpompaa ymmärtää. Mutta samalla tällainen on työläämpää ja tavoitehan ei ole tehdä postimerkkikaavoja, jolloin kaikkien kaavamääräysten selittäminen on hurja monologi videolla. Tai kuka sanoo mitkä on sitten keskeistä selostaa. Ennemminkin hyödyksi kai olisi jos kaavamerkinnät kartalla (kuten uusimmassa Uudenmaan maakuntakaavassa) ovat klikkaamalla valittavissa ja siinä sitten ääniselostusominaisuus valittavissa jos ei osaa luettua ymmärtää. Mutta tällaisenkin toteuttaminen on aika työlästä.
Mikäli piirrossa on laaja asemakaava (esim. laajan asemakaavan päivitys ja muutos), jossa on kymmenittäin korttelialueita, videosta tulee vaikutelma, että piirtotyö olisi tulevaisuudessa jäykkää ja hidasta. Miten systeemi taipuu kuntien käytössä oleviin kaavapiirto-ohjelmiin ja aiheutuuko tästä kunnille mittavia ohjelmahankintoja ja koulutuskuluja? Saadaanko systeemistä tulostettua laajemman alueen kaavamääräysten kokonaisuus, jotta aineistoa voisi tarkistaa. Kaavamääräysten tulosteet koko kaava-alueelta ovat tärkeitä mm. työpalavereissa kaavakonsulttien kanssa, kun aineistoja käydään läpi ja kaavan vaikutusarviointeja kirjoitetaan auki.
Kaavan sisällön jakaminen "tasoihin" ja päällekkäisen merkintöjen ja määräysten sekametelin selkeyttäminen on hyvä tavoite. Erityisesti maakuntakaavojen, yleiskaavojen ja suurten kaupunkien keskustojen asemakaavojen luettavuus on jopa ammattilaisille täysin sekavaa.
Nyt kun ollaan tekemässä isoa muutosta järjestelmään, kehotan pohtimaan ajan kanssa käyttötarkoituksen määrittelyn mielekkyyttä. Eikö yleensä olisi viisaampaa ohjata ulkoisvaikutuksia kuin jonkun tietyn alueen tai rakennuksen käyttötarkoitusta?
Miten tulevaisuudessa kaavamuutokset tapahtuvat? Voitaisiinko samalla jo luopua täysin tarpeettomasta jaosta asemakaava-asemakaavamuutos (kun kuitenkaan ei olla loogisia ja puhuta yleiskaavamuutoksista tai maakuntakaavamuutoksista)?
Kuntien omat kaavamääräyskirjastot/käytetyt määräykset tulisi olla jotenkin saatavissa erikseen esiin. Järjestelmä ei saisi kangistaa kaavasuunnittelua. Suunnittelu ja alueiden ominaispiirteiden tarvitsema rakentamisen ohjaaminen pitäisi olla edelleen keskiössä.
siis virkamiesten määräyksiä määräysten jälkeen . Kansalaisilla huom! Suomen kansalaisilla ei ole sanansijaa. Olen joutunut hakemaan omakotitalon korjaukseen toimenpidelupia, ja kohta ei voi pierastakaan omalla tontillaan tai tilalla, jollei ole naapurien kuulemiset kolmena kappaleena. Olen myös tontiomistaja jonka naapuriin iso osuuskauppa rakentaa latauspaikkoja , ne kyllä survotaan pienelle tontille. lumet on työnnetty parikymmentä vuotta minun tontilleni osuuskaupan pihasta. kokemusta on että kaikki kyllä isolle firmalle järjestyy. . . . ja vielä : tämä kaavamääräysbyrokratia hanke osoittaa selvästi että virkamieskunta keksii itselleen töitä: aivan kuten ely-keskus: koskia tarvitsee " muka ennallistaa" kaikkea sitä kuulee ja näkee kun vanhaksi elää . . . . kyllä hikeä pökkää kun papereita pöydältä toiselle siirtelee. ja niin käy tämän projektin kanssa, koneella istutaan päivät pitkät.?!
Esitelty systeemi vaikutti ensinäkemältä ymmärrettävältä ja perustellulta. Tuli lisäksi hyvin esiin, kuinka kansallisen lainsäädännön ja muun ohjauksen (rakennusjärjestys, rakennuslupakäsittely, valvonta jne.) tulisi pystyä hoitamaan myös suuri osa asioista. Erityisesti ilmastokriisin torjumiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvät ja ympäristön laatuun (osakeyhtiölaissa kriittisin vaikutuksin korostunut "toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. ") liittyvät seikat ovat erittäin paljon sekä lainsäädännön että valvonnan asia. Nykyisellä lainsäädännöllä ilmaston- ja ympäristön viihtyisyyden vastuu - joihin kaavoituksessakin pyritään - ei toteudu eikä tule riittävästi valvotuksi. Tätä koitetaan käytännön työssä paikata monimutkaistuvin kaavamääräyksin (esim. vähähiilinen rakentaminen, kiertotalous, laatukysymykset, ympäristön riittävä "rikkaus" ts. rakentamisen- ja tuotemaailman köyhtyminen, elinkaari ja huolto- ym. vastuu,ratkaisujen kestävyys). Onko selvitetty nykyisten kaavamääräysten vaikuttavuutta toteutuneisiin ratkaisuihin (vs. mm. kv- ja kansallisenlain vajavaisuudet)?
Esitetty tapa yhtenäistää kaavamääräyksiä ja mahdollistaa mm. yhteismitallisen datan saamisen erityyppiseistä alueista.
On hyvä, että määräykset tulevat yhdenmukaisemmiksi ja kaikille osapuolille selkeämmin tulkittaviksi. Ainoa mikä hirvittää kaavoittajana, on asian teknisen puolen toteuttaminen ja kuinka paljon aikaa sen oppiminen vie.
Pitäisi nähdä esimerkkinä vaikkapa laajempi liike- ja asuinkortteli. Kuinka esitetty tapa taipuu "hybridikortteleissa" rakennusoikeuden ja kerrosalan (eivät ole sama asia) riittävän hienosyiseen ja tarkoituksenmukaiseen esittämiseen? Videolla pyörinyt esimerkki oli aivan liian simppeli suhteessa suurempien kaupunkien asemakaavoitustavoitteisiin ja -tarpeisiin.
Jos kaavamääräysten valinta on tehty helpoksi, tämä uusi toimintatapa voi toimia. Lisäksi kunnan täytyy pystyä helposti lisäämään omia määräyksiä. Esimerkiksi pitäisi ottaa joku iso asemakaava, jossa on erilaisia haasteita ja päällekkäisiä merkintöjä. Kaavojen laadinta ei saa muuttua nykyistä vaikeammaksi. Päinvastoin ko. kaavamääräyskokoelman tulisi helpottaa työntekoa. On syytä muistaa, ettei kaikkea voi automatisoida ja tehdä valittavaksi, vaan myös luovalle suunnittelulle täytyy jäädä tilaa. Termistö täytyy avata selkeästi.