Yrityksille, yritysvetoiseen toimintaan, PPP-mallilla. Julkisella rahalla panostus ei nouse mihinkään, mutta jos julkinen raha vivuttaa yksityisiä investointeja Suomeen, panostus saattaa nousta.
Julkinen T&K-rahoitus pitäisi kohdistaa toisaalta parhaille yliopistoille ja korkeakouluille, toisaalta kannustamaan yritysten korkeakouluyhteistyötä. Yritysten toiminnassa on viisainta tukea perustutkimusta lähellä olevia hankkeita, näin osaaminen leviää yksittäistä yritystä laajemmalle, ja julkisin varoin ei tulla tukeneeksi sellaista pienimuotoista kehitystyötä, jonka yritys olisi tehnyt joka tapauksessa ja jonka hyödyt se pitää itsellään.
Julkiset panostukset on saatava vivuttamaan yksityisiä investointeja. Kotimaisten yritysten voimin ei 4% tavoite ylity, vaan meidän on houkuteltava ulkomaisia tai globaaleja yrityksiä tekemään TKI-investointinsa nimenomaan Suomessa eikä esimerkiksi naapurimaissa. Isot, laadukkaat osaamiskeskittymät ovat keino houkutella näitä.
Ammattikorkeakoulujen nykyistä perusrahoitusta tulee korottaa ja kohdentaa perusrahoitusta TKI-tehtävään. Nykyisellä rahoituksella ammattikorkeakoulut eivät pysty toteuttamaan lakisääteistä tehtäväänsä palvella alueitaan. Omaleimainen tutkimus- ja kehittämistyö on perusta myös koulutuksen kehittämiselle ja kyvylle tuottaa edelläkävijämäistä osaamista työmarkkinoille. TKI-työ on edellytys myös sille, että ammattikorkeakoulujen tarjoamien jatkuvan oppimisen tuotteet toimivat niille annetussa roolissa työelämän kehittäjinä. Perusrahoitus tarvitaan pitkäjänteiseen, laadukkaaseen työhön, jolla ammattikorkeakoulut pystyvät tarjoamaan parhaan mahdollisen ekosysteemin kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä takaamaan oman profiilin mukaisen, tutkimukseen perustuvan koulutuksen laadun.
euroopan unionin hankkeen jonka tavoite on edistää ihmisyttä ja markkinataloutta eu ois mukana myös konkretiassa ei vain rahoittaja hanke kestäis loputtomiin tää hanke ois myös mikkelissä ja posiossa ja lapissa
- lisärahoitus olisi osin kohdistettava yliopistojen perusrahoitukseen. Siten yliopistot voisivat itse kohdistaa sen joko opetukseen tai tutkimukseen - omat rahoitustarpeet huomioon ottaen.
- loppuosa rahoituksesta yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteishankkeisiin. Vain yhteisvoimien kyetään synnyttämään aidosti uutta ja tarpeellista!
BFn toiminnan taso pitää kohottaa vähintään sille tasolle kuin se oli TEKESissä tai sen rahoitusta on syytä leikata ja perustaa uusi virasto (uudelleen synnytetty TEKES) hoitamaan innovaatiotoimintaa. AKA rahoitusta on myös syytä kasvattaa. AKAlla on niukasti kokemusta hankkeista, joissa yritysyhteistyö on oleellinen osa. Siksi tavalla tai toisella sille alueelle, jossa yliopistot ja yritykset voivat tehdä tasaveroisina kumppaneina yhteistyötä ja myös hankkeet, joissa yliopisto voi synnyttää uusia yrityksiä, tarvitaan ratkaisu.
Viennin edistäminen ja innovaatiotoiminta eivät oikeasti kuulu samaan virastoon. Ne ovat eri asioita.
- Suomi jää jälkeen verrokkimaista yrityksille suunnatuissa T&K-toiminnan kannusteissa. On tärkeätä varmistaa, että julkisten T&K-menojen lisäykset kohdennetaan siten, että ne kurovat umpeen tätä eroa. Tämä tarkoittaa yhtäältä suorien T&K-tukien volyymien lisäämistä, toisaalta pysyvän ja laaja-alaisen T&K-verokannustimen vakiinnuttamista ja siihen varatun budjettiraamin kasvattamista.
- Suorien T&K-tukien kohdentamisessa kannattaa painottaa kansallisille vahvuuksille nojaavia aloja ja ekosysteemeitä, mutta kuitenkin siten, että vauhditetaan yritysten T&K-toimintaa myös näiden ulkopuolella. Digitaalisen ja vihreän siirtymän vyöryessä yli kaikkien toimialojen, on tärkeätä varmistaa, että koko taloutemme kestävyys ja tuottavuus kehittyvät suotuisasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pk-yrityskentän kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen.
Vain riittävät panostukset korkeatasoisimpiin tutkimusryhmiin ja vaikuttaviin ekosysteemeihin auttavat houkuttelemaan merkittäviä yksityisiä investointeja. Julkisen yritysrahoituksen tulee kohdentua tukemaan potentiaalisimpien yritysten sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön, jotta saavutetaan aidosti uusia innovaatioita pelkän inkrementaalisen kehittämistyön sijaan. Keinona tähän on mm. Business Finlandin rahoitusinstrumenttien kohdentaminen yritysten ja yliopistojen tai tutkimuslaitosten yhteistyöhön. Panostukset Suomen tieteen tason nostamiseen edistävät myös kilpaillun eurooppalaisen TKI-rahoituksen kotiuttamista ja koko TKI-toiminnan vaikuttavuutta.
Julkista, avustusmuotoista TKI-rahoitusta tulee kohdentaa sinne, missä on pitkän aikavälin potentiaali suurimpiin kerrannaisvaikutuksiin eli osaamisen ja osaajien määrän lisäämiseen. Tarvitsemme lisää tutkijakoulutettuja osaajia. Kansainvälisesti tieteellisesti korkeatasoisen tohtorikoulutuksen volyymiä pitää nostaa. Panostuksia pitää tehdä uutta luovaan tutkimukseen.
Suomen Akatemian rooli ja rahoituksen taso uutta luovan, korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittajana tulee pitää vahvana. On tärkeää huolehtia Suomen tieteen kansainvälisesti korkeasta tasosta ja laadukkaista tutkimusinfrastruktuureista. Nämä ovat edellytyksiä lahjakkaiden tutkijoiden saamiseksi Suomeen. Rahoitusta tulisi kohdentaa myös kansallisten tärkeiden tutkimustuloksia hyödyntävien osaamisekosysteemien rahoittamiseen.
Pelkästään kotimaisten yritysten voimin on hyvin vaikea saavuttaa 4 %:n tavoitetta. Kansainväliset suuryritykset on saatava sijoittamaan TKI-toimiaan Suomeen. Julkisten TKI-investointien tehtävä onkin siksi luoda Suomeen TKI-ympäristöjä, jotka houkuttelevat merkittäviä yrityksiä valitsemaan Suomen TKI-investointiensa kohteeksi. Siksi erityisen tärkeää olisikin kohdentaa TKI-lain mukaan kasvavat julkiset panostukset nuorten tutkijoiden tulevaisuuteen, korkeatasoisimpaan tutkimukseen, vaikuttavimpiin ekosysteemeihin ja potentiaalisimpiin yrityksiin.
Keskeistä on löytää toimintaperiaate, jolla julkisella rahoituksella ja sektorilla kyetään ohjaamaan strategisesti, miten julkisen sektorin rahoituksen vaikuttavuutta, tuottavuutta kyetään seuraamaan. Julkisen innovaatiorahoituksen tulee olla tuottavuushakuista ja sillä pitää olla läpinäkyvät mittarit.
Nykyinen Business Finlandin kautta toimiva malli on vanhanaikainen, mekaaninen eikä toimi.
Tieteessä on Suomen tulevaisuus - innovaatioaihiot perustuvat monipuoliseen tutkimukseen ja vahvaan osaamiseen, johon yritystasoinen yhteistyö nojaa. Tästä syystä yliopistojen perusrahoituksen turvaaminen ja Suomen Akatemian tehtävät tutkimusrahoituksen pysyvyyden myötä ovat keskeisiä TKI-järjestelmän toimivuudelle. Vahvempi kulttuuri myös strategisten kumppanuuksien tukemiselle tässä järjestelmässä tarvitaan.