Korkeakoulutuksen kehittämistä ja uudistamista tukee parhaiten pitkäjänteinen, tehtäviin nähden oikein mitoitettu ja valtionosuutena jaettava vakaa perusrahoitus, joka tukee korkeakouluissa tehtävää opetus-, tutkimus- ja kehittämistyötä. Korkeakouluilla on oltava päätäntävaltaa käyttää rahoitusta tarkoituksen mukaisiin ja yhteistyöllä rakentuviin pitkäkestoisiin tutkimushankkeisiin ja koulutukseen.

Julkisella rahoituksella on pidettävä toimintaympäristö vakaana ja ennustettavana jotta yksityisillä toimijoilla on investointihalukkuutta. Tämä tarkoittaa, että TKI-järjestelmämme on tasapainoinen ja luotettava ja sen eri toimijoiden roolit, tehtävät ja potentiaalit tunnistava.

Panostaisin erityisesti yliopistojen sekä yritysten väliseen innovaatiorajapintaan sekä yrityksissä loppuvaiheen tuotekehitykseen, jotta tuotteet saadaan nopeasti ulos markkinoille.

Lisäksi meidän pitäisi ymmärtää / analysoida paremmin vahvuutemme ja nähdä paremmin, missä toimialoissa meillä on mahdollisuus menestyä globaalista. Tilanne on haastava siinä mielessä, että globaalisti olemme pieni peluri eli meidän on nähtävä kapeat markkinaraot, joissa kasvaa.

Strategisen osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen läpileikaten organisaatioissa (tutkija ei välttämättä ole aina paras asiantuntija). Verkostoituminen yli toimijakentän (esim. yritysten, tutkimuslaitosten ja muiden organisaatioiden tutkimusjohtajat). Verokannustimet itsessään eivät riitä tuomaan yrityksiä mukaan, tarvitaan ekosysteemistä yhteistyön kehittämistä. Rahoitusmallin tarkoituksenmukainen kehittäminen.

Kilpaillun TKI-rahoituksen määrää on tarpeen kasvattaa ja yritystukien painopistettä kohdentaa toimintaan ylläpitävistä tai markkinointiin kohdistuvista tuista TKI-toimintaa edistäviin tukiin. Business Finlandin rahoitusta tulee siis kasvattaa erityisesti tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön tähtääviin rahoitusinstrumentteihin.
Suomen Akatemian osalta rahoitusta tulee kasvattaa erityisesti soveltavaa tutkimusta tukevaan rahoitukseen. Lisärahoituksen painopisteen tulee olla Strategisen tutkimuksen neuvoston alaisissa rahoituksissa.
Suomi tarvitsee myös tukimuotoja, joilla kannustetaan korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia osallistumaan eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rahoitushakuihin. 4 % tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös sitä, että suomalaiset tutkimusorganisaatiot menestyvät esimerkiksi EU:n Horisontti-ohjelman hauissa.

Suunnitellut lisäykset tulisi kohdentaa alueisiin, joissa Suomessa on osoitetusti korkeatasoista tutkimustoimintaa, kuten kansainvälisesti vertaisarvioituihin tutkimuksen huippuyksiköihin, joiden ympärille rakentuu osaamisekosysteemeitä, huippuosaamista ja ympäröivää ekosysteemiä tukeviin ja vahvistaviin tutkimusinfrsstruktuureihin, sekä mahdollistamaan tutkimustuotosten edelleenkehitys lähemmäs kaupallista potentiaalia omaavia tuloksia. Mekanismeihin, joilla Suomessa koulutetut tutkijat saadaan (postdoc-kauden jälkeen) työllistymään Suomalaisiin yrityksiin, julkiselle sektorille tai korkeakouluihin.

Lähtökohtaisesti parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaamat periaatteet ovat kokonaisvaltaisia ja tätä kautta mahdollistavia myös laajemmassa skaalassa. Perusperiaatteet ovat näin ollen kunnossa.
- TKI-rahoitusta tarvitaan yritysten kanssa tehtävään kehittämistyöhön, mutta myös koulutuksen kehittämiseen ammattikorkeakouluissa. Jatkuva oppiminen mahdollistaa uudenlaisen toimintatavan ja se hyödyttää sekä ammattikorkeakouluja sekä yrityksiä ja muita organisaatioita. Toisaalta kehittämistyöhön tarvitaan panoksia, sillä jatkuvan oppimisen kokonaisuuksien kehittäminen vaatii kehittämistyötä. TKI-rahoitusta tulee kasvattaa ja miettiä myös nykyistä aluejakomallia rakennerahastoissa uudesta näkökulmasta.
- Neljän prosentin tavoite vaatii myös kohdentamista. Suomessa tulisi valita tärkeimmät teema-alueet, missä näemme kasvua ja innovaatioita seuraavien vuosien aikana myös laajamittaisesti. Viennin näkökulma tulee olla tässä vahva. Toisaalta mitään ei tule lähtökohtaisesti sulkea pois. TKI-työn tulee tässäkin olla verkostomaista ja yhdessä tehtävää, koska tällöin kasvatetaan kokonaiskapasiteettia koko Suomen näkökulmasta.
- Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tulee nostaa myös TKI-näkökulma huomioiden. Ammattikorkeakoulut tekevät soveltavaa tutkimusta sekä kehittämistyötä, joista koko Suomi hyötyy. Ammattikorkeakoulujen rooli yritysten kanssa tehtävässä yhteistyössä tulee korostumaan entisestään käytännönläheisten hankkeiden vuoksi tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen tulisi pystyä tekemään TKI-työtä, jonka he näkevät tärkeänä. Nyt rahoituslähteet ja -ohjelmat ohjaavat toimintaa erittäin vahvasti.

Suomessa vahvoihin perustieteisiin mm. luma ja teknologian perustutkimus sekä soveltavan tutkimuksen rahoittamiseen. Yhteiskunnallinen tutkimuskin on tärkeää, mutta T&K kivijalaksi tarvitaan T&K:ta jonka edellytyksenä on lisätä BKT:tä pitkällä aikavälillä. EU hankkeissa menestyminenkin edellyttää teoreettisen osaamisen lisäksi soveltavaa tutkimuksen hyödyntämistä. Teoreettinen osaaminen konkretisoituu, kun tutkimuksella ja kehittämisellä on konkreettinen tavoite.

ESG-liitännäisiin rahoitusmalleihin ja näitä tukeviin innovaatioihin (energia, ympäristöystävälliset, omavaraisuus/huoltovarmuus). Viennin voimakkaaseen kasvuun tähtäävät innovaatiot ja niiden rahoitus, ESG-liitännäisiä tavoitteita tukevat investoinnit, vaikuttavuudeltaan riittävän isot ohjelmat (ei pelkästään pk-yritykset)

Yliopistojen rahoituksen painopiste tulee siirtää koulutusmääriin perustuvasta rahoituksesta ja projektikohtaisesta tutkimusrahoituksesta vapaaseen tutkimusrahoitukseen. Vain vapaalla tutkimusrahoituksella on mahdollista varmistaa, että yliopistot profiloituvat omiin erityisaloihinsa ja Suomi nousee tutkimuksen edelläkävijäksi. Tulevaisuuden innovaatiot nousevat odottamattomista suunnista. Yliopistojen opetus perustuu tutkimukseen, ja tutkimuksen tason noustessa myös koulutuksen taso nousee. Tutkimuslaitosten tutkimusrahoituksen määrää tulee lisätä.

Uusiin avauksiin ja yhteistyöhön kehittämään globaalisti skaalattavia ratkaisuja Suomellakin tärkeisiin ongelmiin aiheina esim. ilmaston muutos, kestävä kehitys, energia, terveydenhuolto ja digitalisaatio.